Vierailija

Olen ollut kuuntelevana ja auttavan korvana useamman vuoden ystävälle. Miesjutut aina hällä murheena, erään kanssa on jonkun aikaa jo sählännyt ja olen ollut kuuntelevana korvana kun tämä ystävä " itkee" asiasta, ystävä haluais enemmän suhteelta, mies ilmeisesti ei. Olen sanonut, että tuo on-off suhde ei kyllä tunnu johtavan mihinkään. Mies ei siis tiedä ollakko vai eikö olla ja käyttää " ystäväni" rakkautta vain hyväkseen. Ystäväni kuitenkin miehen kuullen sanoo, että heille sopii hyvin tämä juttu, että ei seurustella mutta silti " sekstaillaan ja vietetään" aikaa. Miehen seläntakana kuitenkin antaa sellaisen kuvan, että ei ole hyvä asia tämä suhde tässä muodossa. Haluaisi siis enempi ja vakavampaa...Eli nainen antaa seksiä saadakseen rakkautta, mies rakkautta saadakseen seksiä....

Mä en enää jaksa olla olkapää ja kuunnella tuota tilitystä kuukaudesta toiseen kun asiat ei mene mihinkään suuntaan. On totta, että se ei ole mun asia " puuttua" muitten tekemisisiin ja olemisiin, mutta jos mä " joudun" aina kuuntelemaan sitä valitusta asiasta ja multa halutaan neuvoja ja apua tuntuu, että mulla alkaa olla mitta vain täysi kun ei se tilanne johda mihinkään... (mielelläni olen olkapää ystävälle, ja kuuntelen jos on murhetta ja koetan auttaa eipä sillä).

Mitä tehdä? Jatkanko olkapäänä oloa (turhauttavaa tää kuukausien/vuosien olo kun tilanne ei mene mihinkään suuntaan ja kun tuntuu, että itse on ihan puristettu kuiviin asian tiimoilta)

Kuinka kauan tällaista ees taas huopaamista pitää jaksaa?

Äh, sekavaa, ottakaa tolkkua tästä...

Kommentit (1)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat