Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Meillä siis mies vuosien liiton jälkeen edelleen tekee itsekkäitä valintoja (esim. ei ota yhteyttä työmatkalta, ei pidä isyyslomaa työn takia, ei kerro minulle sellaisia asioita joista voi tulla riitaa esim. läheinen työsyhde erääseen naiseen jne.). Lista on valitettavan pitkä.



Pitääkö itse vain alkaa sitoutumaan vähemmän ja esim. olla tekemättä kotitöitä ja ruokaa herralle valmiiksi jne.



Ero ei ole oikein vaihtoehto kun on pieni lapsi yhdessä tehty. Lapsen kanssa pärjäilee nykyään ihan ok, vaikka ei vapaaehtoisesti pojan kanssa paljon puuhaile.

Niin ja ikää on 37v ja itsellä on reilu 32.Olen ensiimäinen ihmissuhde hänelle ja yhteistä elämäätakana 7v. Mies tuossa juuri sanoi yks päivä, ettei ole ottanu esim. avioliittoa niin vakavasti kun minä..



Mitä itse tekesit minun tilanteessani?

Kommentit (5)

toisaalta mieheni vaatii ja odottaa, että täällä on kaikki hyvin, on ruoka, on siistiä+ hoidan lapset jne.+ minun pitää vielä ihailla hänen työminäänsä kaiket illat niin kyllä se vaan luonteelle käy. Tiedän, että miehelleni sopisi toisenlainen nainen, mutta emme mitenkään harkitsemattomasti menneet naimisiin ja lastakin mietittiin 4vuotta.



Kyllä mielestäni systemaattinen ja täysin harkittu asioiden kertominen on pettämistä. Ei toista voi kehdella liitossa alentuvasti ja päättä aikuisen ihmisen puolesta ,mitä haluaa kuulla ja mitä ei.



Toisaalta voi olla ehkä väärä päivä kysellä täältä mitään, täällä varmasti paljon vappuleskiä joilla ehkä isompia onegelmia parisuhteessa. Minulla sentään mies kotona ja leikkii tällä hetkellä lasten kanssa.

Ihan normaalilta parisuhteelta. Mies ja nainen OVAT erilaisia, siitä ei pääse mihinkään. Mutta jos asia sinua korpeaa, voithan olla itse itsekkäämpi ja katsoa häiritseekö se miestäsi ollenkaan...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Annoit esimerkkinä, että ei soita työmatkalta tai ei kerro joitain asioita. Mielestäni soitto työmatkalta ei ole lainkaan tärkeää. Jos mies haluaa soittaa, niin soittakoon, mutta ei se meidän perhe-elämää rasita, jos ei soitakaan.



Mielestäni taas asioiden salaaminen on joskus välittämistä. Miksi aiheuttaa turhia riitoja? Tuskin hän kuitenkaan on pettänyt. Minä en ainakaan hermostu tuollaisista asioista.



Isyyslomasta en osaa sanoa mitään. Ehkä hänellä työ todellakin vaatii sen, ettei pysty pitämään lomaa tai sitten ei vaadi. Ehkä siitä voisi harmitella, mutta tuskin meidän perhe-elämää sekään kaataisi.



Minusta sinun itsesi kannattaisi vähän rentoutua ja alkaa elämään päivä kerrallaan. Oletko muuten koskaan ajatellut, että ehkäpä miehesi ei pidä sellaisia asioita tärkeänä, mistä sinä stressaat perheen nimissä? Ehkä hän ei joka päivä odota lämmintä ateriaa tai ei odota, että sinä olisit joka päivä kotona.

ja toinen on erityislapsi. Joten ei tämä nyt niin " helpopakaan" ole. Mies vaan keskittyy itseensä. Tämä ei arkisissa askareissa niin näy,m mutta tälläiset isommat asiat huomaan, että olemme eri aalloilla ja, että perhe ja hän on minulle tärkeämpi kun mitä me hänelle. Ja en tiedä jaksanko elää tämän tiedon kanssa.

-ap



Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat