Vierailija

Tiesin kyllä ettei mieheni ole mikään yltiöromanttinen enkä sitä odottanutkaan vaan enemmän jotain tokaisua että kai meidänkin pitäisi mennä naimisiin tms., mutta kun sitäkään ei tippunut, niin olo on kyllä vähän mööööö. No kihloissa ollaan kuitenkin, enkä ihan tarkkaan edes muista miten se kävi. Yhdessä vaan juteltiin talonrakentamisesta ja elämästä jne, ja jotenkin silloin mies vain sanoi jotain sellaista että no kai me sit jo ollaan naimisissa.



Olisihan se nyt sentään jotenkin voinut ottaa asian puheeksi eikä vaan nurkkia pitkin kierrellä. Nyt kun häät on kesällä ja moni on kysellyt että minkäslainen romanttinen kosinta oli ja minä saan tyhmänä kierrellä että no ei oikein ollut että vaan sovittiin että pidetään häät, niin on alkanut enemmän miehen toiminta harmittamaan. Ja olisihan se ollut itsellekin ihan kiva erityinen muisto.



Ja jostain syystä kirjoitan tänne enkä hääpalstoille, kun te ootte kuitenkin tässä asiassa enemmän kiinni suhteellisessa todellisuudessa kun moni häistään höpsähtänyt.

Kommentit (9)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

äijä veis lomalle jonnekin Pariisiin/Venetsiaan tms. ja sitten viulujen soidessa ja auringon laskiessa meren ylle, polvistuisi eteeni ja heittäisi jotain korulauseita ja vetäisisi taskusta kamalan suuren timantin.



En ole ollenkaan sen tyyppinen ihminen. Jostain omalaatuisesta ideasta voisi mies saadakin lisäpisteitä, mutta... jotain rajaa. :p



Voithan siitäkin saada hyvän tarinan tyyliin: " pääsin naimisiin ilman kosintaa" tms. Tai voit kehitellä siitä jotakin mehevää. Onhan tuokin tavallaan erikoista.

Meillä mies " kosi" mua sanomalla, et " eikö meijänkin pitäs käydä joku päivä hakee sormukset" minä ihmeissäni että kositko sä vai mikä toi nyt oli.. mies sano, et EN, Mä vaan aattelin et kun yhessähän tässä ollaan niin voishan sen muillekin näyttää =))) Eli hän EI KOSINUT hän vain halusi mulle sormuksen sormeen ettei vieraat miehet tulis juttusille tms. Naimisiin menostakin mies sano, et " sit kun on muksun ristiäiset, niin eiks siinä samalla voi mennä naimisiinkin jos haluu, voitas hoitaa kaks kärpästä yhellä iskulla" .

Mutta tilanne kun vaan on se että tämä on kuitenkin se mies joka saa sukat pyörimään jaloissani ja on monin toisin teoin ja sanoin osoittanut ja sanonut rakastavansa. Ja myöskin omalla tavallaan pyytänyt anteeksi ettei osannut järjestää tärkeälle hetkelle mitään spesiaalimpaan. Ehkä ollaan osin ajauduttu tähän hetkeen, josta kummatkin ollaan onnellisia, mutta juuri vähän tavoitteellisempaa toimintaa olisin halunnut. Mutta edelleen kosinnan puuttuminen on vain yksi tilanne, jonka olisi voinut tehdä toisin, ei kuitenkaan perustavanlaatuinen ongelma parisuhteessa.



ap

että mies olisi jotenkin osoittanut että haluaisi ottaa tämän avioliittoaskeleen. Kovasti se nyt järkkäilee häitä ja miettii moniakin juttuja enkä edes jaksa epäillä sitä etteikö se oikeasti haluaisi naimisiin, mutta kun se on vaan niin tolkuttomaton ujo sanomaan tiettyjä asioita ääneen. Joskus kaipaisin miestä, joka tietää mitä haluaa ja toimii sen mukaan. Esim suhteen alussa puhelimessa odotin kovasti että mies pyytäisi mut luokseen viikonloppuna mutta siinä se vaan jaaritteli ja lopuksi sanoi että " no et sä varmaan sitten olis nyt tänne halunnutkaan tai päässytkään käymään" (niin kun olin just sanonut että oon viikonlopun kotona ja käyn lenkillä ja katon telkkaa).



ap

Kuulostaa aivan älyttömältä tuo suhde. Etkö halua olla sellaisen ihmisen kanssa joka haluaa juuri SINUT, eikä ketä tahansa lämmittämään ruoan ja pesemään pyykin?!?? kyllä jotain intohimoa tulee olla, en ikinä suostuisi ajelehtimaan tuollaiseen rinnakkaiseloon, sillä ei sitä oikein suhteeksi voi edes kutsua, anteeksi vaan.



Etsi joku, joka saa sukat pyörimään jalassasi ja josta tiedät, että hän tuntee samoin sinusta. Löydät aivan varmasti kun rohkeasti lähdet etsimään.



Loppujen lopuksi tärkeintä on rakkaus.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat