Vierailija

Mä oon ehkä vähän jääny. Paitsi kun tänään kuulin että se kiertelee jänkhällä työkseen. Ihan vaan niinku erakoitunu ja muuttanu Inariin..

Kommentit (12)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suunniteltiin jo häitä, kun sitten jätti kalliolle yksin keikkumaan. Ei selittänyt mitään, itse piti arvata että kaikki on ohi. Ja hitto että mä kaipaan sitä välillä. Se oli niin hel***tin seksikäskin. Ja aikaa on kuitenkin 6-vuotta...



Mutta on mun nykyinen mies paljon parempi. Niin symppis ja hyväntahtoinen.

Vierailija:

Lainaus:


Olin yläasteella ja amiksessakin vielä enemmän ja vähemmän ihastunut yhteen tyyppiin, mutta siitä ei koskaan voinut mitään tulla, kiitos erään " kaverin"

Vaikka olen onnellisesti naimisissa 2 lapseni isän kanssa, tämä tyyppi pyörii mielessä toisinaan ja varsinkin viime päivinä taas paljon, kun satuin törmäämään häneen pariinkin otteeseen, ollaan näemmä muutettu samalle paikkakunnalle..



En tiedä, kaihertaako mua tämä, ettei meille koskaan annettu mahdollisuutta .




Minulla aika samantapainen juttu, myös yläasteella. En tosin ole lukioaikojen jälkeen törmäillyt häneen, mutta hän kummittelee ajatuksissani aika usein.

Vierailija:

Lainaus:


Olin yläasteella ja amiksessakin vielä enemmän ja vähemmän ihastunut yhteen tyyppiin, mutta siitä ei koskaan voinut mitään tulla, kiitos erään " kaverin"

Vaikka olen onnellisesti naimisissa 2 lapseni isän kanssa, tämä tyyppi pyörii mielessä toisinaan ja varsinkin viime päivinä taas paljon, kun satuin törmäämään häneen pariinkin otteeseen, ollaan näemmä muutettu samalle paikkakunnalle..



En tiedä, kaihertaako mua tämä, ettei meille koskaan annettu mahdollisuutta vai onko vaan kotiäidin salainen pikku fantasia..




lakkiaisista on aikaa 15 vuotta ja olen nähnyt tyypin vain kerran niiden jälkeen, 4 vuoden jälkeenkin hän vetäisi polveni aivan veteliksi...



tyyppi pyörii ajoittain mielessäni tosi paljon ja näen hänestä unia, viime aikoina on taas ollut pinnalla kovastikin. löysin hänet koulukavereista ja olen miettinyt ottaisinko yhteyttä vai en, toistaiseksi en ole uskaltanut. luultavasti en ikinä otakaan yhteyttä, ehkä on parempi antaa fantasian pysyä fantasiana sillä olen naimisissa ja kolmen lapsen äiti ja luultavasti hänkin on jo tahollaan perheellinen.

Olin yläasteella ja amiksessakin vielä enemmän ja vähemmän ihastunut yhteen tyyppiin, mutta siitä ei koskaan voinut mitään tulla, kiitos erään " kaverin"

Vaikka olen onnellisesti naimisissa 2 lapseni isän kanssa, tämä tyyppi pyörii mielessä toisinaan ja varsinkin viime päivinä taas paljon, kun satuin törmäämään häneen pariinkin otteeseen, ollaan näemmä muutettu samalle paikkakunnalle..



En tiedä, kaihertaako mua tämä, ettei meille koskaan annettu mahdollisuutta vai onko vaan kotiäidin salainen pikku fantasia..

mielessä yläasteelta, vaikka aikaa on mennyt reilu 10 vuotta. Kyllähän sitä välillä miettii että mitä sille kuuluu, onko perhettä jne. mutta en oikeasti haluaisi tietää mitään (jotenkin haluan säilyttää itselläni sen kuvan että kaikki yläasteen aikaiset kaverit on sinkkuja edelleen =))

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat