Seuraa 

En tiedä onko täällä enään ketään joka minua muistaisi. Viimeksi olen kirjoitellut varmaan runsas vuosi sitten. eli nyt ei ole pariin vuoteen tehty mitään hoitoja kun tasan kaksi vuotta sitten epäonnistunut IVF tuntui jotenkin niin kaamealta että päätin sen nyt toistaiseks riittävän. olemme käyneet adoptio neuvonnassa joka kyllä vielä kesken. nyt kevään saavuttua olen kuitenkin alaknut taas miettimään hoitoja. Aikoinaanhan olin yksityisellä hoidettavana mutta rahaa ei nyt oikein olis ja ajattelinkin että jos yhden kerran vielä yrittäis ihan kunnallisella puolella. Kuinkahan pian sinne pääsis? Ja mitä mieltä te muut olette siitä että onko täysin moraalitonta adoptio neuvonnan aikana käydä hoidoissa ja olla kertomatta tästä sosiaalityöntekijälle? Itse kun ajattelen asiaa niinkin että enhän käytä ehkäisyäkään vaikka onkin pieni mahdollisuus että luomuna tärppäis. Ja olamme todellakin suuntaamassa kotimaan adoptioon jolloin kaikki sitten lopulta tapahtuu nopeasti eli jos raskaaksi tulen niin vauva ei jää ilman vanhempia kuten kans.välisessä voi käydä jos lapsi on jo nimetty ja sitten siinä vaiheessa raskaus alkaa.

Kommentit (3)

ole miettinyt ihan samaa. Adoptioajatukset pyörii mielessä, mutta ensin haluan tahkota hoidot läpi, nyt takana vasta yksi icsi. Että voiko sitä samaan aikaan käydä hoidoissa, ja jonottaa adoptiota? Tämä tuntuisi olevan moraalisesti epämääräistä ja tuomittavaa, koska silloin ikään kuin pitäisi adoptiota " plan B" :nä, ja adoptiolapsi olisi kakkosvaihtoehto, koska ensisijaisesti vielä haluaisi geneettisesti oman lapsen.



Ja onko se henkisesti oikea ratkaisu, esim. jos yhtäkkiä kuulet saavasi adoptiolapsen esim. 2kk sisällä, niin olisiko se silloin " pettymys" , jos hoidot olisivat kesken, ja jännäisit vielä niiden tuloksia, ja elättelisit toivoa omasta lapsesta.



Joten ehkä parhainta kuitenkin olisi pitää nämä kaksi asiaa erillään (vaikka tiedän hyvin että lapsen kaipuu on valtava, ja halu saada se nyytti estää usein rtationaalisen ajattelun), niin pysyy täysjärkisenä ja pystyy vastaanottamaan sen adoptiolapsen täysin valmistautuneena.



Tällaisia mietteitä.

Näinhän sitä toivotaan. Minulla on tarve saada lapsi. Ei tarve saada biologinen lapsi. Olen jutellut monenkin ihmisen kanssa ja kaikki kuitenkin tuntuvat loppupeleissä pitävän outona vaatimuksena sitä ettei enään halua biologista lasta. Tai siis näinhän se on ymmärrettävä jos sossut vaativat ettei tuosta vaihtoehdosta edes kuiskailla. Ei siis ole ikäänkuin oikeutta haluta biologista lasta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

siinä vaiheessa kun adoptioon ryhdytään niin eikös pitäisi lopettaa kaikki hoidot ja käyttää ehkäisyä ettei tulisi " vahinkoja" . Siinä vaiheessa kun adoptioon ryhdytään täytyisi unohtaa mahdollisuus biologisesta lapsesta ja keskittyä vain adoptiolapseen. Adoptiolapsen täytyy olla siinä vaiheessa ykkösenä mielessä. Kantsii varmaan jutella adoptio-palstalaisten kanssa, mutta näin ainakin kaverilleni sanottiin kun harkitsivat adoptiota.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat