Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Kommentit (11)

Siis mitä - onko Joannakin jo jakautunut? Täytyypä käydä odotuspuolella lukemassa kuulumisia... niin se aika rientää...



Teemu on minustakin hyvä nimi, sellainen sointuva, mutta " miehekäs" .



Aiotko, Napoltti, palailla piankin töihin? Meidän poitsu on nyt puolivuotias ja elokuussa aion palailla töihin. Nyt jo harmittaa. Tyhmää, että päivähoitokuviot pitää laittaa kuntoon jo tässä vaiheessa - tuntuu jo henkisesti siltä, että töihinpaluu on huomenna. Ymmärrän kyllä niitä äitejä, jotka jäävät hoitovapaalle. Onhan tämä tosi antoisaa, etenkin nyt kun lapsi alkaa jo olla isompi ja seurallisempi. Eikä millään raaskisi laittaa vielä niin pientä hoitoon... mutta ei auta, meidän talous ei kestä hoitovapaalla oloa.



No joo, ei auta tuota vielä murehtia - nautitaan nyt näistä jäljellä olevista kuukausista! Ihanat ilmat tosiaan, kesä on täällä ihan justiinsa!



Ai niin, meillä heräillään 1-2 kertaa yössä ja ihan selkeästi olen huomannut, että enää ei ole nälästä kyse (soseita menee noin 2 dl päivässä). Eli jossain vaiheessa yritän vieroittaa poitsun yötissistä. Aiemmin söi yölläkin ahnaasti, nyt paljon vähemmän.



Aurinkoisia kevätpäiviä!



Helis + poitsu 6 kk

Toivottavasti saadaan pian uusia ex-haahuja tänne puolelle. riax ja joanna onkin saaneet jo omat pikku nyytit syliinsä, toivattavasti kuullaan teistä pian. Mitenkäs mellulla on ruvennut vauva-arki sujumaan? Entäs muut ex-haahut, kuinkas teillä menee? Huhtikuun pinkassa oli hiljaista, toivottavasti toukokuussa ollaan hieman aktiivisempia, ainakin itse yritän ryhdistäytyä.



Mulla onkin paljon kuulumisia kerrottavana, ensinnäkin meillä poika sai nimen, hän on Teemu Oskari. Ristiäiset meni hyvin, puolet ajasta Teemu itki ja puolet nukkui.

Neuvolassakin käytiin, painoa on melkein 6 kg ja pituutta 60 cm, joten hyvin on poika kasvanut. Kantaessakin huomaa, että on maito tehnyt tehtävänsä. Onneksi huomenna saan käyttöön rintarepun.

Teemu on nukkunut parina yönä 7-8 tunnin pätkän, tuskin kumminkaan on vielä pysyvää noin pitkä yhtäjaksoinen uni. Päivällä unet ei mene yhtä hyvin, silloin kipristelee massua, ilmeisesti d-vitamiinit.



Ihanaa, kun nyt on ollut niin ihanan lämpöisiä päiviä, ihan mielikin piristyy, kun aurinko paistaa. Kiva päästä tönkimään pihaa ja istuttamaan uusia puskia.



Tässä oli meidän kuulumisia ois kiva kuulla mitä sinulle kuuluu?



Hauskaa ja Aurinkoista toukokuuta

T:Nette ja Teemu 2 kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä on ihanaa kun on kunnon kevätilmat! Ihan pirteänä tulee lähdettyä joka päivä vaunuttelemaankin tuonne auringonpaisteeseen. Siellä taitavat kaikki ex-haahutkin olla kun ei ole toukokuun kuulumisia vielä ehditty kirjoitella ;)



Nette; eikö ole kiva, että on ristiäishässäkkä ohi :) Ja oikein nätin nimen annoitte pojalle; Teemu on pehmeän sointuva nimi ja numerologiasta kiinnostuneena tekisi heti mieli katsoa millaisia juttuja tulee esiin :), mutta kun olen ihan poikki enkä jaksa alkaa ronuta papereita...



Meillä on yöt taas rauhoittuneet ja yhdellä syötöllä ollaan nyt pääasiassa menty. Ihanaa. Välillä meinas tulla ihan epätoivonen olo kun yöt meni niiiin risaiseksi. Milla nukkuu nyt omassa huoneessaan ja tässä mietinkin, että milloin tytön pitäisi sitten lopettaa nuo yösyömiset... Neuvolassa sanovat varmasti, että enää ei saisi tissiä yöllä antaa, mutta en oikein tiedä... Jotenkin odotan, että tyttö itse oppisi nukkumaan yöt läpi, taitaa olla toiveajattelua ?! Ainakin tällä hetkellä tuntuu kuitenkin ihan luksukselta tuo yksi yöherääminen, eikä tuo syöttäminen rasita yhtään. Sitä vaan aina miettii, että pitäisikö toimia jotenkin toisella tavalla, että tekee " oikein" . Itsellä on kyllä tunne, että en halua tyttöä alkaa yöllä kauheasti huudattamaan ja opettamaan olemaan ilman tissiä, ehkä sitten kun alkaa töihin meno lähestyä ja vielä öisin heräillään, voi olla mullakin toinen ääni kellossa. Mutta nyt tuntuu tämä hyvältä, joten taidanpa jatkaa näin.



Aivot on ihan jumissa, joten taidan tältä erää lopetella. Torstaina mennään neuvolaan, joten voin loppuviikosta vielä kirjoitella uudelleen sieltä kuulumisia.



Tulkaahan muutin ilmoittautumaan; innolla odottelen uusia kuulumisia!!!



napoltti ja Milla torstaina 8kk!!!!!!!

Jospa minäkin kirjoitan pitkästä aikaa kuulumisia... Ehkä joku jopa muistaa, usealle olen varmaan outo ex-haahu. Ensi kuussa tuo rakas tyttelimme täyttää nimittäin jo vuoden!!

Oli kiva huomata että tuttuja nimiä täällä edelleen kirjoittelee kuulumisia.



Meillä tyttö on edelleen mukavan helppo paketti. Yöt nukkuu yleensä, ruoka maistuu ja kova kiire on isoveikan perään. Kävele ei vielä mutta konttailee kovasti ja tukea vasten nousee ylös. Lonkkaluksaatio on muisto vain, vaikka yksi kontrolli on vielä edessä sitten kun tytsi oppii kävelemään.



Työt aloitan tammikuussa, vielä puoli vuotta aikaa nautti kotiäitiydestä täysin riemuin! Toistaiseksi ei ole uusia vauvelieta tulossa!

ja samanlainen nimi makukin näköjään. Minä kun olisin halunnut laittaa vauvalle nimeksi Juuso, mutta mies ei sitä kelpuuttanut, mutta nyt nukkumaan

mulla ei toiminut nää vauvasivut niin josainvaiheessa lopetin yrittämisen. tänään tuli jostain mieleen yrittää niin nythän ne yllätyksekseni aukeskin! ohhoh.

Luka on reilut 4kk tissiprinssi ja aivan suloinen :) Mainiosto ollaan pärjätty ja prinssi vaan kasvaa. Masulleen käännytään, ääneen nauretaan ja leluja otetaan käteen. Nyt aion aloittaa maistattaan kiinteitä, voi hiljalleen edetä ja katsoo että masu sen kestää. Kasvukäyrä jatkoi laskuaan niin ajateltiin jo aloittaa nää syömisharjoitukset. Hyvin on d-vitamiinit lusikasta ottanut että sikäli se kapistus on tuttu.



Mutta täällä on varmasti tapahtunut yhtä sun toista niin alan kaiveleen vanhoja pinoja.



terkkuja kaikille!





t Rouva ja tammikuinen Luka 4kk1vk



pitkästä aikaa taas vähän kirjoitan kuulumisia. Olen työstänyt gradua, joten kaikki aika, jonka olen koneella viettänyt on kulunut tällä kertaa ihan opiskellen, olen tosin aina käynyt lukemassa äkkiä muiden jutut, mutten ole ehtinyt kommentoida. Eilen sitten sain lähtemään ensimmäisen vähän kunnollisemman version ohjaajille ja nyt kun odottelen palautetta ja Antti nukkuu on kerrankin aikaa kirjoitella.



Antti on viettänyt nyt paljon aikaa isin kanssa, kun olen opiskellut. Ja mikäs muu kuin huono omatunto nostaa tietysti päätään. Tosi hyvin niillä on mennyt ja aina kun ilmestyn koneen äärestä Antin näkyviin saan kovat halit ja pusut, eli on kai ikävöinyt. Sitten tuntuu, ettei jaksa keskittyä vauvan kanssa olemiseen, kun gradun asiat nyt pyörii koko ajan päässä. No sikäli hyvä niin, että saan sen nyt vauhdilla sitten loppuun. JOskus kesäkuun puolella kai pääsen sen jättämään, niin sitten on aikaa keskittyä vain perheelle. Yhteinen aika on nyt aika vähiss. No aikansa kutakin.



Antti konttailee kovalla vauhdilla ja nyt on parina päivänä noussut polviseisontaan pientä jakkaraa vasten. Tosin sillä menestyksellä, että joka kerta on nokka kopsahtanut jakkaran kulmaan, kun ei ihan vielä onnistu. Samoin istuessaan tuntuu nyt hakevan ääriasentoja, istuu välillä tosi takakenossa ja kokeilee missä kohti pystyy vielä vetämään itsensä takaisin, mutta usein kaatuu siitä selälleen sitten kuitenkin. Kolhuja ei kai voi välttää.



Teillä oli puhetta töihin paluusta. Minä olen ajatellut olla kotona siihen asti kun Antti täyttää kolme vuotta. Siihen on onneksi taloudellisia mahdollisuuksia ja kun luultavasti tämä tulee olemaan minun ainokainen lapseni, niin täytyy sitten ottaa siitä kaikki irti. Voihan olla että vielä mieli muuttuu, mutta epätodennäköiseltä tuntuu. Ehkä siinä tapauksessa voisin muuttaa mieleni, jos saisin jonkin unelmapaikan, mutta nykyiseen työhön ei ole mitään kiirettä. Kyllähän se vähän hirvittää jäädä kotihoidontuelle, kun ei ole " sitä omaa rahaa" , mutta onneksi se on yhteinen päätös, niin kai mies omiaan sitten antaa mullekin käyttöön, on vaan niin vaikea pyytää....



MIstähän muusta te puhuitte. En nyt muista. Olen käynyt jonkun verran katselemassa myös yahoon ex-haahupalstalla, mutta kun suurin osa aktiivisesta porukasta on ihan vieraita, niin en oikein osaa siellä kirjoitella. Olen muutenkin huomannut, että vauva-palsta alkaa menettää merkitystään minun elämässäni, ennen luin tosi aktivisesti juttuja,mutta nyt ei ole enää aikaa.



Meillä edelleen herätään aika monta kertaa öisin, välillä voi olla joku yö, jonka antti nukkuu melkein kokonaan, mutt viimekin yönä vaati minun läheisyyttä ainakin 5 kertaa. Huoh! Kova konttaaminen on aina meneillään sängyssä kun menen katsomaan. Ilman tissin antamista on turha kuvitellakaan saada rauhoittumaan ja olenkin päättänyt antaa tissiä edelleenkin, on se nopein tapa rauhoittaa eikä muuhun riitä voimia.



Nyt lopettelen ja taidan lähteä ruoan laittoon

Keväisiä päiviä kaikille

molli ja antti jo yli 8kk

Flunssa vaivaa, täytyy lähteä nukkumaan univelkoja pois.



Mun mielestä Teemu on myös aivan ihana nimi - olisin halunnut sen juniorille, mutta miehen serkku on Teemu ja kuulemma liian lähellä. No me ei tavata kuin 5 vuoden välein häissä tai hautajaisissa eli mun mielestä se olisi ollut ihan käypä nimi myös meille.



Juusokin on ens viikolla jo 5kk. Nyt on ollut " kiirettä" pienellä miehellä: Viimeksi kuluneen viikon aikana on opittu kääntymään selältä masulle (tätä tehdään myös yöaikaan vähän turhan ahkeraan ja sitten ollaan jumissa siellä pinnasängyssä), löydettiin omat varpaat ja vielä se ihana hekottava nauru tuli mukaan kuvioihin. Meillä herätään yhä myös se pari kertaa yössä (1-3) ja näin mennään joka yö. Oon jo melkein menettäny toivoni pitkistä unista. Ollaan alotettu kiinteät ja niitä menee se 1-1,5 purkkia päivässä ja lisäksi iltaisin vajaa desi velliä eikä siltikään mitään vaikutusta yösyömiseen. Meillä ainakin toistaiseksi vielä syödään ihan täysillä.



Kävin viime viikolla " ilmoittautumassa" töissä - mammishan loppuisi syyskuussa ja nyt alustavasti sovittiin niin, että palailenkin joskus kesän 2007 tienoilla takaisin. Ollaan tähän varauduttu jo viime kesästä asti (siis taloudellisesti), mutta kyllä se silti jännittää miten me selvitään kun ei oo totuttu kauheasti penniä venyttämään. Me päädyttiin tähän sen vuoksi kun esikoinen on aivan ihanassa tarhassa mutta mä en voi kuvitellakaan laittavani sinne paljoa alta 2 vuotiasta - sen verran vauhdikasta ja perinteisestä tarhailusta poikkeavaa meno siellä on (siis todella positiivinen kokemus esikoisen kanssa, mutta se aloittikin vasta 2,5 vuotiaana) ja jotenkin mä en oo vielä yhtään kyllästyny kotona olemiseen.



Onneks nyt on jo luvattu viikonlopulle vähän lämpimämpää - mä odottelen jo kovasti, että pääsisin vähän kaivelemaan pihaa ja istuttelemaan jotain uusia juttuja.

Milla on päiväunilla, joten pääsen hetkeksi surffailemaan...



Helis, ihan on täällä samat tuntemukset kuin sulla. Elokuussa alkaa työt ja meillä mies jää kahdeksi kuukaudeksi kotiin, mutta sitten onkin vietävä pikkuinen hoitoon ja tuntuu kyllä pahalta. Meillä on myös sellainen tilanne, että taloudellisesti ei oikein ole mahdollisuuksia jäädä kummankaan pidemmäksi aikaa kotiin, on kaikennäköisiä lainoja yms. Olen saanut kuuulla kitkeriäkin kommentteja siitä, kuinka meillä taidetaan ajatella enemmän rahaa kuin lapsen parasta... Ne ihmiset ei vaan ajattele, että vaikka on hyvät palkkatulot, hoitovapaalla tulot ovat jotakin ihan muuta. Minä en ainakaan tässä elämäntilanteessa pysty jäämään hoitovapaalle. Ja eihän se päivähoitopaikka ole lapselle huono vaihtoehto; juuri juttelin yhden päiväkodinjohtajan kanssa, joka sanoi, että hoitoon vieminen on vanhemmille epämukavampaa kuin lapsille. Lapset kuulemma viihtyvät pääsääntöisesti oikein hyvin hoidossa, vanhemmat ovat enemmän murheissaan. Liekö lohdutti vaan mua... :)



Olen koko kevään yrittänyt olla ajattelematta sitä, kuinka pian työt alkaa siinä kuitenkaan kovin hyvin onnistumatta. Taidan olla oikein tyypillinen sitku-tyyppi, joka ei osaa nauttia tästä hetkestä! Kotona olen vielä 3,5 kk ja niistä täytyisi osata nauttia täysillä, eikä koko ajan ajatella töihin paluuta. Mutta uskon, että asiat aina järjestyy parhain päin!!!



Taidan siirtyä nettipankin puoleen maksamaan pari laskua...



napoltti

napoltti ja Helis; Toi on totta, että tolla pelkällä hoitorahalla ei tule toimeen, varsinkaan jos kunta ei maksa kuntalisää, niinkuin meillä kunta ei maksa. Mulla on onneksi se mahollisuus, että voin tehdä muutaman päivän viikossa töitä sit kun vanhempainrahakausi loppuu. Meillä mies tekee aina aamuvuoroa, joten mää voin tehdä iltavuoron tai viikonloppuna töitä, niin ei tartte viedä lapsia hoitoon ja tosi piristävää toi on itsellekkin, että pääsee välillä aikuisten kanssa toimimaan. No, vielä on monta kuukautta tätä pelkkää kotona oloa ja pitä yrittää ottaa kaikki iloa siitä irti.

napoltti; odotan inolla tuota numerologiaa Teemu nimestä.



Meillä huomenna esikoinen lähtee tutustumaan eskariin. Hassua ajatella, että 6 v sitten hän oli aivan pieni vauva ja nyt jo kohta eskarilainen, että aika menee sit nopeeta.

Kaippa sitä pitäis ruveta kömpimään tuonne sängynpohjalle, niin jaksais sit yöllä taas imettää ja aamulla herätä pirteänä.

Huomenna aion ottaa itseäni niskasta kiinni ja lähtee painonvartioihin karistamaan nämä ylimääräiset 7 kg, jotka löllyy tuossa vyötäröllä, mutta nyt nukkumaan ja palaillaan!

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat