Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Kuukausi sitten poika nukahti hienosti, luettiin iltasatu sitten pää tyynyyn ja peitto päälle ja nukkumaan. Poika nukahti melkein heti, saattoi pientä mynkyämistä pitää etsien tietenkin " hyvää asentoa" :).



Mutta nyt iltasadun jälkeen alkaa pomppiminen, puhuminen, potalla ramppaaminen ym. poika käy selvästi ylikierroksilla. Ei auta vaikka tänäänkin nukkumaanmenoa aikaistettiin puolella tunnilla. Itseltä palaa hermot ja sen poika vaistoaa ja on entistä pahempi. Joskus joudun hyvät yöt toivottaan tukkapöllyllä mikä tuntuu kauhealle mutta siihen poika rauhottuu, hetkeksi. Pitäisikö pojan antaa riehua aikansa sängyssä (tai makuuhuoneessa kun ei välillä sängyssä pysy),ja olla ikään kuin huomioimatta koko käytöstä? Vai mitä tekisitte.

Auttakaa meitä! Alkaa oleen voimat ihan lopussa.

Kommentit (3)

Samat kikat meilläkin on käytössä kuin Susasannalla. Tyttömme on nyt 2,5-vuotias. Välillä on hyviä kausia, välillä huonompia. Olen huomannut, että kannattaa vain olla johdonmukainen eikä näyttää lapselle, että äiti/isä on hätääntynyt, suuttunut tai hermostunut. Meillä on myös kannettu kerta toisensa jälkeen likka sänkyyn ja sanottu, että nyt nukutaan. Juttelemaan ja väittelemään ei kannata jäädä.



Susasanna:

Lainaus:


Luulen et poikasi on tajunnut, miten helposti saa aiheutettua hämminkiä käytöksellään ja testaa, et mitä tapahtuu jos ei käykään nukkumaan.



Eli minä kyllä veisin lapsen sänkyyn sinnikkäästi takaisin ja sanoisin, että nyt on uniaika ja nyt nukutaan eikä tehdä muuta. Sängyssä antaisin höpöttää ja pyöriä, mut jos tulee sieltä pois niin puuttuisin.

Meillä on hyvin samankaltainen tilanne, joka on kestänyt joulusta asti, eli 4,5 kk. Siihen asti kohta 2-vuotias tyttäremme nukahti tosi helposti, vaikka sitten heräilikin öisin. Näin jälkeenpäin ajatellen häntä taisi vaivata se eroahdistuskausi ja pinnasängyssä nukkuminenkin. Isoon sänkyyn siirtymisen jälkeen hiljalleen yöheräilyt ovat parin viime viikon aikana jääneet pois (luojan kiitos; olimmekin jo ihan loppu!), mutta nukahtamiseen menee 1,5 tuntia. Kaikki mahdoton ja mahdollinen on kokeiltu ja välillä yritetty olla kokeilemattakin ja tällä hetkellä yritämme sitä, että jätämme iltajuttujen jälkeen hänet omaan sänkyynsä höpöttämään. Tänä iltana hän puuhasteli jotain ja välillä tuli kurkkimaan ovelle, joten toimitimme hänet takaisin. Jos hän alkoi taas pyöriä ja höpöttää, lähdimme pois huoneesta. Näin teimme monta kertaa. Viimeisellä kerralla, kun hän tuli kurkkimaan -jo tosi väsyneenä- jäin huoneen nurkkaan hiljaa istumaan ja meni noin 5 minuuttia ja hän nukkui. Koko rumbaan meni taas se 1,5 tuntia, mutta tuntui jotenkin helpommalta kuitenkin.



Muuta en osaa kuin toivottaa kovasti voimia: samaa koetaan muuallakin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

" Kuukausi sitten poika nukahti hienosti, luettiin iltasatu sitten pää tyynyyn ja peitto päälle ja nukkumaan. Poika nukahti melkein heti, saattoi pientä mynkyämistä pitää etsien tietenkin " hyvää asentoa" :). "



Se ainakin on tosi hieno juttu, että teillä on aiemmin nukahdettu noin helposti, joten tilanne ei ole mitenkään toivoton mun mielestä. Omista lapsista olen huomannut, että nukkumaan käyminen ja nukkuminen tekee aaltoliikettä, välillä kaikki sujuu ongelmitta ja ihanasti ja välillä tuntuu et yö menee huoneesta toiseen ramppaamiseen.



" Mutta nyt iltasadun jälkeen alkaa pomppiminen, puhuminen, potalla ramppaaminen ym."



Luulen et poikasi on tajunnut, miten helposti saa aiheutettua hämminkiä käytöksellään ja testaa, et mitä tapahtuu jos ei käykään nukkumaan. Lisäksi varmasti tuon ikäisen mielestä on hauska tehdä kaikkea muuta paitsi nukkua :o)



Meillä toimi 2 vuotiaan kanssa se, että ensinnäkin kannoin sänkyyn varmaan 100 kertaa kun ensimmäistä kertaa laitoin nukkumaan tavalliseen sänkyyn. Ihan oikeasti hyppäsi tunnin ajan sieltä pois ihan koko ajan, sain huoneen oven kiinni niin oli taas sängystä pois. Päätin et poika on saatava tajuamaan, et sängyssä pysytään, ja sinnikkäästi vein sinne takaisin kerta toisensa jälkeen. Lopulta poika nukahti ja siihen loppui myös hyppääminen, itse asiassa sisäisti homman niin hyvin ettei edes herättyään tule itse sängystä pois vaan huutelee olevansa hereillä (ja on nukkunu isommassa sängyssä nyt vuoden) Eli minä kyllä veisin lapsen sänkyyn sinnikkäästi takaisin ja sanoisin, että nyt on uniaika ja nyt nukutaan eikä tehdä muuta. Sängyssä antaisin höpöttää ja pyöriä, mut jos tulee sieltä pois niin puuttuisin.



Sitten tuohon vessassa hyppäämiseen ym.. meillä tehtiin niin, että aloin kysymään iltasadun jälkeen, että onko pissihätä. Jos on, niin käydään vielä potalla ja jos ei, niin sitten en myöskään laske sängystä enää potalle. Selitin, että sängystä ei sitten enää lähdetä, ja muutaman illan poika huuteli pissihätää mut tajusi kyllä nopeasti ettei siitä narusta vetäminen auta.



Kärsivällisyyttä ja toivottavasti teillä nukkumaan käyminen pian rauhoittuu! Kannattaa myös miettiä, nukkuuko poika liian myöhään päiväunet eikä olisikaan vielä tarpeeksi väsyny nukkumaan käydessä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat