Seuraa 

Poika, 2,5v, on alkanu ihme temppuilun ruokapöydässä. Lähinnä istuu ja ihmettelee muttei SYÖ mitään. Tämä alkoi n 3 viikkoa sitten kun poika oli vatsataudissa ja tietysti yritettiin houkutella syömään keinolla millä tahansa kun ruokahalu oli taudin jälkeenkin aivan kadoksissa.



Nyt ei sitten söisi itse, vaan pitäisi syöttää ja houkutella. Nytkin on istunu kohta tunnin pöydässä ja saanu syötyä muutaman lusikallisen jogurttia ja pari muroa.



Syöttämään en suostu, kun kerran osaa oikein hyvin itse. Tekisi mieli nostaa vaan pöydästä pois ja tarjota ruokaa uudestaan seuraavana ruoka-aikana, mut sitten lapsiparka itkee nälkäänsä jo aikaa ennen kuin se ruoka-aika on.



Ideoita!!?? Todella turhauttavaa puuhaa..

Kommentit (7)

melkeen kolme viikkoa vatsataudin jälkeen että alkoivat syödä suht normaalisti. Vieläkään eivät oikeen syö ruokia joita söivät juuri ennen vatsatautia vaikka taudista on jo aikaa. Eli voisko olla sitä?



Vauva esim suostui viikon pari syömään ainoastaan makaronia ja spagettia, edes herkkujugurtti ei maistunut, taapero taas ei syönyt oikeen mitään, vähän haukkaili yhdestä jos toisesta tarjotusta ruuasta...



Nyt syövät siis kuitenkin aika normaalisti, vauva jopa tavallista enemmän ja uusia makuja. Toisaalta meidän taapero tossa 2 ja puolivuotiaana rupes muutenkin nirsoilemaan kun ennen oli tosi hyvä syömään. Oletan että on joku " kausi" eli tarjoan tavallista ruokaa, en tee mitään erikoista ja jos ei syö niin ei syö. Kyllä hän viikon kuluessa kuitenkin ihan ok on sitten syönyt, yhtenä päivänä yhtä ja toisena toista.

tuota mainitsemaasi " julmaa" metodia. Ruoka-aikana on ruokaa tarjolla, sitä saa syödä tai olla syömättä ihan oman nälän mukaan. Jollei maita, niin ei sitten. Olen sen verran laiska ihminen, etten jaksa alkaa tuputtaa tai keksiä mitään temppuja kun kyse on kuitenkin perustarpeesta ja ihan normaalista lapsesta. Seuraavana ruoka-aikana yleensä maistuu. Ja ihmeellisen pitkiä aikoja lapsilla tuntuu joskus olevan näitä vapaaehtoisia " nälkäkuureja" , mutta en ole huomannut että vapaaehtoisesti olisivat todella nälissään kovin kauaa kerrallaan.

Mainitsit, että lapsi sitten itkee nälkäänsä aterioiden välillä - no, ei se aterioiden väli niin pitkä ole, että ehtisi siinä ajassa aivan nälkiintyä. Uskon, että paluu normaaliin on tällä keinoin kaikkien kannalta helpompaa loppujen lopuksi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

vaan sitten kun musta alkaa tuntua et nyt vois tää istuminen jo riittää niin poika nostaa metelin " syön, syön" ..



Yritän nyt toimia niin että en suuremmin kiinnitä huomiota siihen miten paljon poika syö, en siis pojan kuullen tee asiasta numeroa. Jospa lapsi itsekin palaisi normaali raiteille kun huomaa ettei saa äitiä raivon partaalle niin helposti.. =o)

meillä tuollainen muutama lusikallinen ja pari muroa on suorastaan ruhtinaallista millä tahansa aterialla. pojalla (2v8kk) on ollut josjonkinlaista tautia viimeiset 1,5 vuotta ja ruokahalu on jatkuvasti tuollainen. en nyt tosin tiedä johtuuko huono ruokahalu sairastelusta, vai onko vain vähäruokainen.

neuvolasta sanoivat että lapsi syö sen minkä syö. jos siis syö vain muutaman lusikallisen, se riittää sillä kertaa. sekä neuvolassa että monissa kasvatusoppaissa sanotaan, ettei lapselle pitäs koskaan liikaa tuputtaa ruokaa (eikä istuttaa ruokapöydässä tuntitolkulla, jotta söisi) ainakaan sairaana ja sen jälkeen (eikä muutenkaan, kun ei voi tietää jos onkin tulossa sairaaksi), koska se saattaa tehdä ruokailusta niin vastenmielistä, että ruokahalu menee vielä pidemmäksi aikaa.

tosin mun mielestä tuota on aika vaikeeta toteuttaa kun lapsi jatkuvasti on syömättä. kyllä siinä vkisinkin stressi iskee, kun lapsi on jatkuvasti syömättä. meillä esim. poika on elellyt pitkiäkin aikoja pelkällä maidolla.

en tarkoittanut että sinä istutat väkisin ruokapöydässä. sori. kirjotin tyhmästi.

sama vaiva muuten meilläkin tuossa ruokapöydässä istumisessa. poika voi välillä istua ihan loputtomiin niin ettei syö, mutta jos meinaa viedä lautasen pois, hermostuu kun on muka syöminen kesken. jepjep.

pitkää pinnaa vain toivon sulle.. niinkun itellenikin :)

Meillä ei turhaan pöydässä istuta; ken ei halua syödä menee pois; ken on syönyt valmiiksi ja haluaa nousta nouskoon; ken pelleilee saa lähteä pois. Hyvin toimii systeemi.



Juu, hirveetä huutoa on joskus kuulunut, mutta ei lapsi kuole vaikka on ilman ruokaa pari-kolme tuntia. Maistuupa seuraava ateria sitäkin paremmalle. Aika äkkiä niille menee jakeluun mikä on systeemi kunhan itse jaksaa olla johdonmukainen, ja myös kuunnella sitä raastavaa ja rasittavaa huutoa... Tsemppiä!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat