Seuraa 

Täällä siis toukokuun puolella odottelen sitä päivää jolloin jotain jo tapahtuisi tai laitettaisiin tapahtumaan....

Nyt tämä aika vasta pitkä on.

Suurin osa on jo jakautunut.

Mutta joskos kohtalo tovereita olisi edes muutama..



Tänään siis 40 +4

Kommentit (13)

viime yönä piti ravata vähän väliä vessassa pissalla ja sitten aamulla tuli tiheään supistuksia jotka polttilantioissa ja alaselässä, lähdin kaupunkiin asioille ja sen ajan oli hiljaista mutta nyt taas tuntuu välillä poltetta lantiossa ja kävellessä tuntuu että lantio on " täynnä" , niin ja hieman tuli ruskehtavaa vuotoakin. katsotaan mitä tuleman pitää, luultavasti ei mitään mutta toivotaan että tästä pian tulee tulosta ilman että tarvii odottaa ens viikkoon. Huomenna neuvola.

heidim 40+5

Meillä poika, jonka laskettu aika oli 30.04.2006, syntyi 01.05.2006 klo 03.00. Eli kolme tuntia oli jäppinen myöhässä.



Koko pvän sunnuntaina tuntui tulevan supistuksia, mutta olivat kivuttomia, ja noita nyt oli tullut jo useamman viikon.

.15

Illalla siinä kuuden aikaan kivuttomat supistukset kuitenkin muuttuivat säännöllisiksi, eli noin kymmenen minuutin välein tulivat. Vieläkään en pahemmin noteerannus. Illalla khymmenen aikoihin supistuksia tuli viiden minuutin välein, ja alkoivat jo hieman tuntuakin, mutta eivät vieläkään olleet kovin kivuliaita. Klo 22.15 tunsin, että jotain lorahti housuun, ja huusin miehelle, etä lapsenvahdin voisi sitten kuitenkin soittaa, näytillä kuitenkin täytyy käydä sairaalassa.



Tästä eteenpäin supistukset sitten voimistuivatkin, lapsivettä lorahteli aika ajoin ja alkoi olla jo hieman hankala olo.



Lapsenvahti saapui klo 00.30, ja lähdimme saman tien sairaalaan.



Kätilä tiedusteli, haluanko kivunlievitystä, jolloin sanoin heti, että kyllä. Meni saman tien tilaamaan, odottaessani hörpin ilokaasua, joka yllätyksekseni todella myös auttoi. Epiduraalin sain klo 01.00. Klo 02.15 ajattelin pyytää uuden satsin epiduraalia, ajatuksella, että pyydän ajoissa, että ehdin saada ennen ponnistusvaihetta. Kätilö tarkisti tilanteen, ja totesi, että ei onnistu, seuraavaksi alat ponnistaa...



Ei auttanut tehdä kuin työtä käskettyä. Epiduraalia oli kuitenkin vielä sen verran, kipua ei juuri tuntunut, mutta ponnistaminen onnistui silti. Ponnistusten aikana lopussa jouduin ottamaan myös hieman ilokaasua.



Ponnistusvaiheen pituudeksi merkittiin reilu 20 minuuttia ja poika oli maailmassa.



Eli melko kivuton, suht nopea synnytys oli







Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poika syntyi sitten torstain käynnistelyjen jälkeen perjantaina kello 16.39 kiireellisenä sektiona. En avautunut kun kahdelle sormelle käynnistyksen jälkeen, ja lapsivesi meni jo torstain puolella ja oli vihreää joten perjantai iltapäivällä neljältä tehtiin sitten leikkauspäätös. Helpottavaa, koska olin koko ajan pelännyt ettei mahdu ulos kumminkaan ilman leikkausta...

Kokemuksena ei mikään kiva, koska kesti niin kauan ja suurimman osan ajasta olin yksin Kättärillä supistuksineni.

Kotiuduttiin kumminkin jo ennen kun poitsu oli virallisesti edes kolmea vuorokautta vanha ja nyt ollaan sit ihmetelty täällä kotosalla toista päivää. Poju on nyt sen vähän yli 4 päivää vanha. Leikkaushaava on parantunut ihan kivasti, tänään olin jo koirien kanssa ulkoilemassa kun isukki hoiti poitsua. (joka kylläkin nukkui koko ajan...)



t:Kahu+poju 4 vrk



Ja tsemppiä vielä kaikille odottelevaisille, ja mukavia synnytyksiä!

Aktiivisesti olen joka päivä huhtikuisten jutut lukenut mutta enpä viime aikoina ole edistynyt kirjottamaan. Nyt viikkoja 41+1. Maaliskuun lopussa vauva oli jo niin alhaalla ettei päätä saatu mitattua ja paikat täysin pehmeät mutta kiinni, kaulaa jäljellä 1cm. Silloin povasivat että saattaa tulla nopeastikin mutta kun ei niin ei. Esikoista siis odotan. Sopistuksia oli reilusti vielä 3 viikkoa sitten mutta nyt tilanne rauhoittunut, blääh! Torstaina eka yliaikaiskontrolli. Toivorikkaana odotan josko käynnistäisivät. Mutta viim. 8.5. sitten...





Voimia ja jaksamista repun kantoon!

Rietu ja Oisku-Poiski

Vapunaattona eli sunnuntaina siis syntyi meille poika. Isukki kävikin jo puolestani ilmoittelemassa.

Menin tosiaan vielä saunaan aamupäivällä, mutta supistukset vähän kuin katosivat. Lähdettiin vapputorille, ja ravintolaan syömään vähän suunniteltua aikaisemmin (klo13-14) varmuuden vuoksi. Klo 14.30 haravoisin vielä pihaa ja klo 15 ajateltiin lähteä näytille, vaikka olo oli vielä epävarma. Pelkäsin vaan, että jo vedet menee, niin tuleekin kiire. Matkalla vielä jännitin, että tuleeko hukkareissu ja nauravatko pihalle, kun supistukset eivät olleet täysin säännölliset, n. 10 min välein, eikä niin hirveitä. Kätilö toivotti iloisesti kuitenkin tervetulleeksi ja päätti katsastaa tilanteen ennen käyrille menoa. Suu vähän loksahti auki, kun täti totesi, että juu...tää on sellaiset 6cm auki. Mies tuhahti, että just, ei sitten turhaan tultukaan. Klo oli tällöin puoli neljä iltapäivällä. Käyrillä tuli pari supparia ja neljältä siirryttiin saliin. Neljän jälkeen auki 8cm ja sitten vappunaamaria eli ilokaasua hönkäillen siinä meni tovi, kätilö käski ilmoittamaan, että koska ponnistuttaa. Olin aivan puulla päähän lyöty, että ollaanko me todella täällä, enkä millään tajunnut, että se oli todella synnytystä (esikoinen tuli aikaan syöksyllä ilman kivunlievitystä, joten vertauskohde vähän epätavallinen ja siksi olin vähän pihalla). Kohdunsuu puudutettiin tällä kertaa " hyvissä ajoin" , mutta sitten olikin jo kaikki pian auki ja sain alkaa ponnistamaan, vaikka ei hirveesti ollut tarve. Ponnistusvaihe kesti 10 min ja poika oli ulkona 17.05. Eli ihan hyvä, että näytille lähdettiin. Ponnistusvaihe oli taas vaan vähän pelottava, kun ei ollut siellä varsinaisesti puudutteita ja kaikki kävi niin nopeasti, että tuntoa oli ihan liikaa... Olin myös varma, että ei mahdu tulemaan, enkä suostunut ponnistamaan täysillä. Ja niin siinä kävikin, että kätilö joutui leikkaamaan, ettei räsähdä, mutta tällä kertaa tikkejä VAAN alle kymmenen ja oikeasti ei ole ollenkaan niin paha kun esikoisesta. Tässä siis synnytys, mutta varsinainen työ tehtiin sitten seuraavan vuorokauden aikana jälkisuppareiden parissa. Salissa jo tuska vaan koveni, kunnes alkoi heittää päässä ja oksettaa. Nesteyttivät ja antoivat kipulääkettä suoneen. Osastolla eka vuorokausi meni siinä, kun hoitajat juoksivat erilaisten lääkkeiden kanssa ja minä halailin oksennuskuppia ja tärisin. No, se meni ohi ja päästiin imetyspuuhiinkin. Maito noussut, kaikki ok ja kotiin päästiin tänään 2 yön jälkeen.

Kuullaan taas täältä vauva-arjen keskeltä...

Vieläkin vähän puulla päähän lyöty olen, kun pari päivää sitten vielä täällä kärvistelin, 3 päivää sitten ei ollut edes mitään merkkejä tulevasta...

Tsemppiä kaikille masullisille. Kyllä se yllätys sielä pian tulee...voi tulla aika yllättäenkin...



Touhis rv0 ja poika 3480, 51cm ja py 35,5

Meille syntyi ihana prinsessa torstaina 27.4 klo: 9 aamulla.

Maanantaista asti käynnisteltiin synnytystä tipalla ja tableteilla, keskiviikkona illalla alkoi supistelemaan kovemmin ja 12 tunnin todella kovan urakan jälkeen ihanainen tuhisija näki päivänvalon.

Viikkoja kerkesi kertyä 40+5.



Nyt opetellaan vauva arkea ja tutustellaan uuteen perheenjäseneen...



Jaksamista ja kärsivällisyyttä niille joilla pikkuinen on vielä masussa!!



Nyt täytyy lähteä ihastelemaan tuhisiaa...





mocca

rv 40+4 ja mikäs täs olis ollessa jos olo olis hyvä, mut alkaa huumorintaju loppumaan näiden supistusten ja kolotusten kanssa:(!!

Monena iltana olen kuvitellut et ehkä yön aikana tulee lähtö, mut kappas supistukset laantuu ja aamul herään taas mahan vierestä..

Kovasti olen yrittäny keksiä tekemistä ja menemistä tälle viikollekin, jotten ihan hyppis seinille, ottaa vaan aivoon nää lupailevan kipeät supistelut..

täällä ollaan.



Yö meni nyt huonosti, oli tosi paha olo, joka valvotti. Nyt sitten särkee selkää ihan tajuttomasti, tiedä miten päin olisi.



Huomenna taas kokokontrolliin polille, vähän jännittää ja pelottaa. Että mikä on!



Mun ei enää tarvitse mennä neuvolaan, kun huomenna se lekuri ja sitten kuulemma poli hoitaa siitä eteenpäin. Nlan täti toivotteli, että: " Toivotaan, että kaikki menee hyvin!" No, tosiaan. Se ihminen ei onnistunut kyllä luottamustani koko aikana herättämään.



Mä en usko, että tämä syntyy ennen kuin käynnistetään joskus. Eikä varmaan ihan heti, kun on vauva pieni ja mulla paikat eivät juuri kypsyneet. Voi että mä haluaisin jo saada tämän vauvan syliin ja päästä tutustumaan.



Voikaa hyvin, kaikki!



Tilp. 40+5


KirPPuli, tiedän mitä tarkoitat... Tosi rasittavaa kärvistellä näitten suppareitten ja jomotusten kanssa. Kun mitään oikeeta ei tunnu tapahtuvan kuitenkaan!



Tämä koko päivän jatkunut selkäsärky on kyllä omaa luokkaansa. Johtuukohan masun painosta vai mistä?



Tilp. kuten aiemminkin

poika syntyi 29.4. klo:22.04 painoa 3755g ja pituutta 49,5cm.pikkasen meni yli mutta odotus palkittiin :) tänään kotiuduttiin pojan kanssa.



saku80

Tilpehööri, tääl myös koko pirun päivän polttava selkäsärky... mut niin oli eilenki ja ei se mitää synnytystä enteilly..

Huih, tuon touhiksen synnytyskertomuksen luettuaan meinaa paniikki itselleki iskee, ku kuitenki supistelee, mut ei vaan tarpeeks.. entäs jos nää pikkuhiljaa vähän kituuttamalla vaan avaa paikkoja ja sit loppu tapahtuukin rytinällä?



Mul on vähä ongelmia tunnistaa et milloi supistaa ja milloin vauva vaan punkee... ku siis hurjaa mylläystä vauva pitää, sattuu kovastikin ja lamaannuttaa hengityksen hetkeks tuon hurja mylläys... tuskanen olo siis tälläkin hetkel... ja ottaa päähä ku kaikki sanoo et vauva hiljentää liikkeitään ennen syntymää, tää siis ei ainakaa pitäis olla viel tuloillaan, ku vääntää niin. Tuskan hiki pukkaa välil päälle ja istuminen on hankalaa...

kyllä meitä täältä muitakin löytyy.

En itse edes jaksa enää ajatella koko asiaa, suunnittelen päivät jo niinkuin mahaa ei olisikaan. No, ainakin niin hyvin kuin pystyn, kolotuksilta ja jomotuksilta, sekä mitä vähillä unilla jaksan. Tulkoon kun tulee, tämän äidin stressaus loppui nyt.



Aamulla oli neuvola, ja kuten arvata saattaa, suht hyödyttömältä sekin tuntui. No, vauva on vielä edellistäkin alempana, ja vielä vähän tiukemmin oli pää kiinnittynyt; ja mitä ilmeisemmin on myös kokoa kasvanut, sf mitta oli kohonnut, ja minullekin painoa ihan reippaasti tullut lisää viime viikkoihin verrattuna, aiemmin nousu ollut max. 400g/viikko, nyt 1100/viikko. Hui. No, kaipa se ihan normaalia näillä viikoilla jo on. Ja syöttöpossua tästä tulijasta olikin jo ennustettu.



Voimia ja aurinkoista päivää kaikille!



Rv 40+3

Sama juttu, neuvola oli aamulla, eikä mitään uutta..Kaikki ok, pe sitten yliaikakontolliin +10 pvää. Viime yönä yksi kivulias supistus, ja mahajomotusta, mutta siihen se sitten loppuikin. Täytyy kyllä sanoa ettei ollut mitään mukavantuntuista tuo supistus...huh!

Tsemppiä meille tytöt, ei tartte enää kauaa jaksaa tätä pallona olemista!



Annmii, 41 tasan.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat