Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Siskoni oli aiemmin läheinen minulle. Joitain vuosia sitten aloimme etääntyä toisistamme ja viimeiset 8-9 vuotta homma on toiminut niin että minä kyläilen siskoni luona vanhemmillani käydessäni (sisko siis asuu minusta n. 300km päässä, samalla paikkaunnalla kuin vanhempani). Aluksi kyläilin heillä lähes joka kerta sillä paikkakunnalla käydessäni, nykyään ehkä noin pari kertaa vuodessa.



Siskoni taas... no, hän kyläilee meillä nykyään (viimeiset 8-9v siis) ainoastaan silloin, kun hän tarvitsee majapaikan tältä suunnalta. Siis jos joku hänen kaverinsa vaikka menee naimisiin täällä tai jos hänen kummilapsensa täyttää vuosia. Mitään muuta syytä hänellä ei ole vuosiin ollut tulla meille vaan kyläilee siinä " ohessa" sitten. Minua häiritsee tosi paljon tuo, ettei hän koskaan tule perheensä kanssa kylään MEIDÄN takiamme.



Nyt sisko tarvitsisi taas majapaikan perheelleen. Se sattuu olemaan sellaisena viikonloppuna, kun emme itse ole kotona. Pitäisikö meidän tarjota taloamme käyttöön heille vai ei.. en haluaisi (juuri tuosta em. syystä, muuten kyllä) mutta toisaalta tuntuu, että pitäisi... muille kavereilleni kyllä tarjoaisin. Mielipiteitä????

Sivut

Kommentit (24)

Joskus on otettava härkää sarvista. Ei kukaan jaksa yksipuoleista suhdetta pitkään. Itse olin ennen antaja. Minä olin se joka kävi kylässä ja soitteli. Kaikki alkoivat pitää itsestäänselvänä että minä aina soitan tai tulen jolloin heidän ei tarvitse vaivaantua. Minä tein täyden stopin. EN enää soittanut tai käynyt. En vastannut heidän puheluihinsa...



Jonkin ajan päästä alkoi puhelimeni piristä. PIkkuhiljaa kääntyi kelkka toisinpäin ja nyt olemme tasaveroisia ystävieni kanssa.

tulevat ainoastaan, jos pitää ostaa jotain isommasta kaupungista tai on teatteriliput varattu. Lainasin heille kotiamme kyllä viikoksi, ihan samahan se on, kun ei itse ole kotona.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

vaikka olimmekin, kun minua harmitti niin, etteivät ikinä kyläile meillä meidän itsemme vuoksi. Oli kuulemma ollut vanhempieni ja siskoni välillä mutinaa siitä, etten tarjonnut majapaikkaa.... yleensä sellainen on tapana perheenjäsenille vaikka ei kotona oltaiskaan :/ .



ap

Tuolla tapaamismäärällä siskosi on mielestäni ihan kuin kuka vaan puolituttu ihminen. Ja puolituttuja ei todellakaan tarvitse kotiinsa päästää varsinkin jos itsellä on muuta menoa.

Sano suoraan, että nyt ei käy!

Voi hyvinkin olla, että sinuna en antaisi asuntoani siskon käyttöön, jos tuolla tavalla suhtautuu sinuun. Mutta tosiaan seuraamukset siitä ovat aika selvät ja siskosi tulee sinut esittämään syntipukkina, kun taritsee asiasta omaa versiotaan esim. äidillenne.

Kurjaa, kurjaa.

Vierailija:

Lainaus:


Joskus on otettava härkää sarvista. Ei kukaan jaksa yksipuoleista suhdetta pitkään. Itse olin ennen antaja. Minä olin se joka kävi kylässä ja soitteli. Kaikki alkoivat pitää itsestäänselvänä että minä aina soitan tai tulen jolloin heidän ei tarvitse vaivaantua. Minä tein täyden stopin. EN enää soittanut tai käynyt. En vastannut heidän puheluihinsa...



Jonkin ajan päästä alkoi puhelimeni piristä. PIkkuhiljaa kääntyi kelkka toisinpäin ja nyt olemme tasaveroisia ystävieni kanssa.

Minun sisarukseni eivät vieraile luonani, vaikka kävisivätkin Helsingissä. Muut asuvat eri puolilla Suomea. Minä joskus asiakseni matkustan heidän luokseen. He ovat satuttaneet minua tällä käytöksellään kovasti paljon. Heillä on jokin alitajuinen katkeruus minua kohtaan ja minä en ole ymmärtänyt, mistä se johtuu. Minulla ei saisi olla mitään kaunista ja en saisi menestyä elämässä lainkaan.



Mieheni on ottanut asian rauhallisemmin, vaikka hänkin välillä näyttää suuttuvan heille. Hän on sanonut, että sisareni ovat tervetulleita aina meille, jos vain haluavat. Toisaalta jos he joskus oikeasti tulisivat luokseni, niin en tiedä, mitä mieheni silloin sanoisi:) On niin helppo lupailla, kun tietää, että he eivät kuitenkaan tule käymään.



Tee ihan miltä sinusta tuntuu parhaalta. Joskus väsyttää aina olla se antava osapuoli. Luulen, että siskosi ei tule koskaan muuttumaan, miten ystävällinen tahansa olet häntä kohtaan. Sinulla taitaa olla tunteet tallella, joten älä ainakaan vihalla ja katkeruudella niitä hävitä itsestäsi. Voithan antaa asunnon lainaan, mutta samalla sanoa sellaiset ehdot, että ne ärsyttävät siskoasi. Esimerkiksi kerrot siivouksesta (vaikka siskosi siivoaisi muutenkin) tai ette jätä yhtään ruokaa tai jotain vastaavaa.

Vaikuttaa todellakin siltä, että olet teidän sisaruussuhteessanne se antava osapuoli. Mutta aivan siitä riippumatta mieti silti, haluatko tilanteen pysyvän edes entisellään vai et. Jos et, niin sitten sanot siskollesi, että nyt ei käy. Mutta takuulla hän siitä " kylmenee" entisestään, se on sinun asiasi miettiä, haluatko sitä vai et.



Mitä tulee kyläilyyn, niin riippumatta siitä, oletteko siskosi luona yötä vai ette, niin kerrot tuossa, että ette mene hänen luokseen sinne 300 km päähän pelkästään hänen vuokseen, vaan samalla, kun käytte vanhempiesi luona. Eli motiivi on about sama kuin siskollasi: sivutuote-kyläilyä tunnutte harrastavan molemmat. Hän tosin karskimmin kuin sinä.



Oletko koskaan kysynyt siskoltasi suoraan, miksi välinne ovat etääntyneet? Jos kysyt, niin varo syyttelyä, jos haluat saada hänet aidosti keskustelemaan asiasta. Voisit sanoa, että sinusta tuntuu kurjalta, kun olette niin etääntyneet, että näette harvoin ja silloinkin se tuntuu enemmän pakkomuodollisuudelta. Puhu siis omista tuntemuksistasi, ja varo syyttämästä tyyliin " sinä se käy meillä vaan, jos tarvitset majapaikan" .



Nämä ovat vaikeita juttuja, ja ymmärrän harmisi kyllä. Kunhan nyt yritän kääntää esiin kolikon toisenkin puolen.

Ööö... mistä sinä nyt tarkalleen ottaen olet käärmeissäsi, ap?

Siskosihan toimii aivan samalla tavalla kuin sinäkin. Ethän sinäkään siskoasi varta vasiten mene katsomaan, vaan vanhemmilla kyläilyn ohessa piipahdat. Itse sanoit niin!



V: Siskoni luo ei voi mennä yökylään koska heillä on pieni asunto ja paljon lapsia. Itse on sanonut minulle että yövy mieluummin vanhemmilla. Minä sen sijaan olen aina kutsunut heitä yökylään.









Minä ilman muuta antaisin siskon hyödyntää kotiani, jos kerran muillekin kavereilleni antaisin saman mahdollisuuden.



V: Viimeiset 8-9 vuotta olen niin tehnytkin. Mutta ärsyttää niin valtavasti se, että sisko ei koskaan tulisi käymään luonani ellei hänellä olisi muita syitä tulla tänne. Olen siis vain ilmainen hotelli ja ravintola hänen perheelleen. Se tässä mättää.









Mutta: mieti nyt tarkkaan, haluatko entistäkin etäisemmät välit siskoosi vai paremmat?

Jos kaipaat läheisiä välejä, niin älä ala venkuloida.



V: Vuosien varrella minä olen koettanut lähentää välejä, kyläillyt siis ja ottanut heidät vastaan aina, kun ovat yösijaa muiden syiden takia tarvinneet. Olen soitellut ja lähetellyt lahjat koko perheelle synttäreinä, jouluina ym. Nyut minusta alkaa tuntua että aina metsä ei vastaa niin kuin sinne huudetaan. Tuntuu siltä että on heidänkin vuoronsa välillä tehdä jotain, jos haluavat pitää yhteyttä. Miksi yhden pitäisi koittaa pitää välejä jos muilla ei ole efforttia?



ap

sanot itse, että käyt kylässä kun käyt vanhempiesikin luona. Tasan sama asia kuin siskosi joka käy teillä kun on paikkakunnalla muutenkin.



Minä tarjoaisin omalle siskolleni yösijan hänen sitä tarvitessaan vaikka näemme paljon teitä harvemmin. Se vaan on niin, että perhettä on autettava ja joskus tulee vielä sekin päivä kun minä tarvitsen apua vaikken kykene sillä hetkellä saman verran antamaan.

Muutama jo osoitti asian pointin. Lisäksi näyttäisi siltä, että siskollasi oliso muitakin yöpaikkoja teilläpäin.



Itse asun ulkomailla ja Suomessa käydessä valitsen Helsingissä yöpaikaksi aina sen kaverin, jonka kanssa tahdon eniten aikaa viettää. Muita tapaan ehkä tunnin pari kaffetellessa asioiden hoitamisen välissä tai en ollenkaan...

Vierailija:

Lainaus:


Minun sisarukseni eivät vieraile luonani, vaikka kävisivätkin Helsingissä. Muut asuvat eri puolilla Suomea. Minä joskus asiakseni matkustan heidän luokseen. He ovat satuttaneet minua tällä käytöksellään kovasti paljon. Heillä on jokin alitajuinen katkeruus minua kohtaan ja minä en ole ymmärtänyt, mistä se johtuu. Minulla ei saisi olla mitään kaunista ja en saisi menestyä elämässä lainkaan.



Mieheni on ottanut asian rauhallisemmin, vaikka hänkin välillä näyttää suuttuvan heille. Hän on sanonut, että sisareni ovat tervetulleita aina meille, jos vain haluavat. Toisaalta jos he joskus oikeasti tulisivat luokseni, niin en tiedä, mitä mieheni silloin sanoisi:) On niin helppo lupailla, kun tietää, että he eivät kuitenkaan tule käymään.



Tee ihan miltä sinusta tuntuu parhaalta. Joskus väsyttää aina olla se antava osapuoli. Luulen, että siskosi ei tule koskaan muuttumaan, miten ystävällinen tahansa olet häntä kohtaan. Sinulla taitaa olla tunteet tallella, joten älä ainakaan vihalla ja katkeruudella niitä hävitä itsestäsi. Voithan antaa asunnon lainaan, mutta samalla sanoa sellaiset ehdot, että ne ärsyttävät siskoasi. Esimerkiksi kerrot siivouksesta (vaikka siskosi siivoaisi muutenkin) tai ette jätä yhtään ruokaa tai jotain vastaavaa.

Siskosihan toimii aivan samalla tavalla kuin sinäkin. Ethän sinäkään siskoasi varta vasiten mene katsomaan, vaan vanhemmilla kyläilyn ohessa piipahdat. Itse sanoit niin!



Vierailija:

Lainaus:


Siskoni oli aiemmin läheinen minulle. Joitain vuosia sitten aloimme etääntyä toisistamme ja viimeiset 8-9 vuotta homma on toiminut niin että minä kyläilen siskoni luona vanhemmillani käydessäni (sisko siis asuu minusta n. 300km päässä, samalla paikkaunnalla kuin vanhempani).



----------

Minua häiritsee tosi paljon tuo, ettei hän koskaan tule perheensä kanssa kylään MEIDÄN takiamme.










Minä ilman muuta antaisin siskon hyödyntää kotiani, jos kerran muillekin kavereilleni antaisin saman mahdollisuuden.



Mutta: mieti nyt tarkkaan, haluatko entistäkin etäisemmät välit siskoosi vai paremmat?



Jos kaipaat läheisiä välejä, niin älä ala venkuloida.



kyläilen siskoni luona nimenomaan hänen itsensä vuoksi. Ei ole minusta sama asia kuin jos menisin heille viikonlopuksi ja kävisin heillä heittämässä kamat ja syömässä (meillä on tapana laittaa kahvi tai ruoka siksi, kun vieraat tulevat) ja sitten lähdettäisiin omiin menoihimme ja tultaisiin takaisin yhdeksän-kymmenen aikaan illalla lähteäksemme taas aamupalan jälkeen toiseen kyläpaikkaan tai kotiin. Siskoni tekee näin. Itse kun menen heille kylään, menemme HEILLE ja istumme muutaman tunnin, rupattelemme myös niiden tarjottavien jälkeen. Myönnän että vanhemmiltani joudun lähtemään tuolla tavoin kuin siskoltani mutta kyllä heilläkin olemme yleensä tuollaisena viikonloppuna pe-illan, ja koko lauantaipäivän siihen asti kun menemme siskolleni ja vielä sunnuntain johonkin kolmeen saakka. Emme siis vain käy pikaisesti. Ja äitini on toivonut, että vierailisin siskollani aina, kun käymme heillä.



ap









Vierailija:

Lainaus:

ethän itsekään kyläile siskosi luona vain hänen itsensä vuoksi!

sanot itse, että käyt kylässä kun käyt vanhempiesikin luona. Tasan sama asia kuin siskosi joka käy teillä kun on paikkakunnalla muutenkin.



Minä tarjoaisin omalle siskolleni yösijan hänen sitä tarvitessaan vaikka näemme paljon teitä harvemmin. Se vaan on niin, että perhettä on autettava ja joskus tulee vielä sekin päivä kun minä tarvitsen apua vaikken kykene sillä hetkellä saman verran antamaan.

Sivut

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat