Vierailija

Ollaan yritetty lasta viisi vuotta, tuloksetta. Välillä olen ollut vihainen, välillä jopa katkera, välillä masentunut, välillä surullinen... tunteet ovat vaihdelleet laidasta laitaan. Nyt kuitenkin alan ymmärtämään miksi meille ei, ainakaan vielä, ole omia lapsia suotu. Lähden, jos Jumala suo, sisällissodan runtelemaan Afrikkaan pakolaisleirille hoitotyöhön. Siellä minua odottaa kymmeniä ja satoja lapsia, joilla ei ole isää eikä äitiä. Ehkä voin näille orvoille lapsille antaa edes vähän sitä äidinrakkautta, jota he eivät voi omilta vanhemmiltaan saada enkä minä voi omille lapsilleni antaa. Elämä on ihmeellistä..

Kommentit (3)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat