Seuraa 

Meillä on poika 2v ja " ikke tulee" (itse tulee) homma alkaa mennä yli hermojen... Eli aina kun pitäisi mennä pesemään kakka pois, tai tulla sisälle tai mitä ikinä, on tapahtumaketju seuraava:

äiti: No niin, mennäänpä pesemään kakka pois.

poika: Ikke tulee!

äiti: No tule, mennään.

Poika juoksee kohti ovea vessaa mutta kurvaa ohi

äiti: tule nyt tänne vessaan

poika: ikke tulee

äiti: No tule sitten itse.

poika jää paikoilleen höpöttämään että ikke tulee, ikke tulee eikä tee elettäkään että tulisi!

äiti: No tule itse, mennään. Äiti laskee kolmeen. Jos et tule, äiti hakee...

yksi, kaksi, kolme.

Haen huutavan ja kirkuvan pojan ja pesen pyllyn ja selitän miljoonannen kerran että et tullut itse vaikka olisi ollut mahdollisuus, äiti laski kolmeen ja sitten äiti haki niinkuin sanoin...



ja aina näin. Mitä ihmettä teen? Jossain tilanteissa tuo kolmeen laskeminen tehoaa eli esim, sammuta valot, anna veljelle tutti takaisin ym ja kakkosen kohdalla tekee niinkuin pitää, mutta tämä " ikke tulee" on tosi raastavaa.... Vinkkejä?

Ei tunnu oppivan että kannattaa itse tulla kun on mahdollisuus vaikka tätä on jatkunut jo kuukausia.... arrrgh! Väsyneenä tämä homma on ylivoimainen äidin kannalta suorittaa rauhallisesti...

Kommentit (4)

että yksi huomautus/varoitus ja sitten tehdään vanhempien tavalla. Silloin lapsi tietäis montako mahdollisuutta hällä on tehdä se asia itse, eikä tarvitsisi arvata onko se äiti tällä kertaa tosissaan vaiko vasta seuraavalla kerralla.

Meillä tyttö 2v8kk on ollu tuossa " minä itse" vaiheessa aika kauan ja meillä annetaan yksi " käsky" ja jos ei tapahdy, sitten tehdään asia äitin tavalla. Sammutetaan valot- tyttö vastaa: minä!-jos ei sammuta, äiti sammuttaa ja paikalta poistutaan. Jos räpyttää niitä uhmatakseen. Yksi käsky " lopeta se tai menet omaan huoneeseen" jos ei lopeta, arestiin, jos lopettaa, mennään pois ja jutellaan ettei valoja saa räpytellä ku ne ei sitten enää syty kun niitä tarvitaan.

Tehonnut meilä ja tyttö selvästikin vähemmän uhmaa ainakin minua, äitiä. Isä taas antaa helpommin useamman varoituksen ja sitähän tyttö pyörittää pikkusormen ympärille jo todella mallikkaasti ;)

Tyttö on 2v7kk, ja pahaa minä itse -vaihetta on ollut pari kuukautta. Aina kun johonkin pitäisi mennä, hän haluaa " Leikkiä vielä!" , oli kyseessä sitten puisto tai iltapesut. Ja sitten kun ei itse tule ja minä talutan/kannan, hirveä " Itte, itte!" -huuto alkaa.



Ratkaisua en tiedä, pakko se neiti vain on puolipakolla viedä kun muuten ei tule ja johonkin on mentävä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Joskus kun tytöllä on tosi kiukkupäivä ja johonkin olis mentävä tiettynä aikana, aikataulussa pysymistä auttaa munakello. Esimerkiksi meillä harjoitellaan pottajuttuja ja tyttö haluaa istua potalla vaikka tunnin putkeen tekemättä sinne mitään. Varsinkin istuu väkisellä ja hokee että kakka tulee ihan kohta, silloin kun huomaa mun touhuavan lähtöä. Laitan silloin munakellon soimaan ja sovitaan, että kun kello soi, potalta noustaan pois. Ja joka kerta nousee kiltisti, eikä pistä vastaan sille munakellolle eikä äidille. Samaa keinoa käytän myös joskus mummolasta lähtiessä kun tyttö ei millään haluais lähteä. Munakello soimaan ja silloin kerätään lelut ja puetaan vaatteet. Ei tule huutoa ollenkaan.

ainoastaan eräs näkökulma asiaan joka vois vähän löysentää kiristäviä hermoja =)



Eli mitä enemmän annat lapsen tehdä nyt heti aluasta asti itse, sitä helpommalla pääset ihan vähän ajan kuluttua.......



On ihan sairaan rasittavaa odottaa että lapsi laittaa takin naulaan, tulee pesemään kädet, syö itse kaiken, laittaa vaatteet päälle....

Mutta jos sen kaiken teet ja ajattelet, että pääset siten helpommalla niiin kyllä teet karhunpalveluksen itsellesi ja lapsellesi......



Vanha sanonta kuuluu: " Ahkeran äidin laiskat lapset"

Ja tietenkin toisinkin päin eli: " Laiskan äidin ahkerat lapset"

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat