Vierailija

Ei kuulu hyvää tänäänkään.



Poika on edelleen isällään ja sinne näillä näkymin jääkin. Soitin isälle viikko sitten lauantaina ja kyselin, miten menee. Isä kehui keiken olevan kunnossa, mutta en ole asiasta ihan varma kuitenkaan. Isä saa kyllä apua perhetyöntekijöiltä jne, mutta eiväthän hekään jatkuvasti ole valvomassa, mitä asunnossa tapahtuu.

Isä muutti isompaan asuntoon viikonloppuna, on vähän enemmän tilaa touhuilla pojan kanssa. Isä ilmeisesti suhtautuu kyllä ihan vakavasti isyyteensä, mnutta oli esimerkiksi pojan kanssa neurologille mennessään unohtanut kaikki hoitotarvikkeet taksiin, jolloin neurologin lausunnossakin epäiltiin, että onko kykeneväinen hoitamaan lasta... Ei ole myöskään uskaltanut esim. leikata lapsen kynsiä kertaakaan.



Ja neurologista tulikin mieleeni, että lapsella on muutakin vikaa kuin tuo FAS-syndrooma, hänellä on myös jokin kromosomihäiriö, josta en tiedä sen enempää, tuli vaan ilmi neurologin lausunnosta.



Äiti vetää viinaa sekä rauhoittavia ja unilääkkeitä vuoron perään, eli on ihan sekakäyttäjä. Huumeet sentään puuttuvat kuviosta.



Äidillähän on kaksi kertaa viikossa " treffit" pojan kanssa eli muutaman tunnin valvottu tapaaminen äidin luona. Tapaamispäivinä äiti käy aamulla A-klinikalla puhaltamassa ja jos puhaltaa nollat, niin saa pojan päiväksi luokseen. On tähän asti pystynyt skarppaamaan nuo tapaamispäivät, mutta tänä aamuna puhalsi reippaat 1,58 promillea ali tapaaminen jäi tältä päivältä. Oli lisäksi liikkeellä omalla autollaan eli syyllistyi myös törkeään rattijuopumukseen. Satuin soittamaan hänelle juuri, kun hän oli autolla liikenteessä, mutta en saanut selville, missä suhasi, muuten olisin soittanut poliisit perään.



Äidiltä lakkautettiin vanhempainraha, asumistuki pieneni, toimeentulotukea ei myönnetty (ne isot tulot nääs), lapsilisää ei tietenkään enää tule, eikä isän maksamaa elatustukeakaan eli tulot pienenivät kertaheitolla. On totaalisen perseaukinen, mutta jostain sitä viinaa ja pillereitä vaan ilmestyy jatkuvalla syötöllä.



Huomenna pitäisi antaa Kelaan selvitys tuloista, jonka perusteella sitten myönnetään jotain tukia tai sitten ei. Olen luvannut auttaa paperihommissa, jos äiti-ihminen on selvinpäin, mutta jo muutamana päivänä olen ilmoittanut, että tukea ei meidän suunnalta enää heru, koska muuta en saa " palkaksi" kuin päivittäisen pahan mielen.



Itselläni on kamalan kurja olo, koska olen nyt toista kuukautta yrittänyt auttaa häntä eteenpäin elämässä, mutta ollaan ihan lähtöpisteessä, tai itse asiassa jopa kehnommassa tilanteessa.



Äidillä on kurja olo, koska tuntee, että ainutkin ystävä (siis minä) on pettänyt hänet, koska kieltäydyn auttamasta paperi-asioissa lupauksestani huolimatta. En vaan näe yhtään syytä auttaa enää, jos oma motivaatio on noin nollassa, ettei kahta päivää pysty selvinpäin olemaan.



Pienen pojan puolesta on eritoten kurja olo. Pieni ihminen tampaistiin yhtäkkiä pois omasta kodistaan, oma äitinsä luota ja nyt äiti on siinä hantissa, että ei edes saa poikaansa tavata, vaikka työllä ja tuskalla se tapaamisoikeus saatiin järjestettyä.



Äiti ei halua lähteä mihinkään katkolle. Sanoo vaan, että sehän lasketaan hänelle miinukseksi, jos hän katkolle lähtee, eikä tapaa lastaan sinä aikana. Kuvittelee ilmeisesti, että pystyy salaamaan kierteensä, mutta tämä on kyllä niin pieni kaupunki, että ei täällä mikään salassa pysy...

Kommentit (19)

Isä on entinen alkoholisti, ollut nyt raittiina 7 vuotta. Lapsi joutui (pääsi?) isälleen kiireellisen huostaanoton seurauksena äidin ryyppäämisen takia.



Olen kirjoittanut aiheesta tälle palstalle aiheesta osat 1 ja 2 aikaisemmin. Jos kiinnostaa, niin hae haulla " FAS-lapsi" ja lue. Pitkä tarina, en viitsi / jaksa kirjoittaa uudestaan.



Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tääkin varmasti kuulostaa kurjalta, mutta älä anna käyttäjän vetää itseäsi mukaan juttuihinsa. Keskity niihin, jotka ovat apusi tavoitettavissa eli ensinnä siihen pieneen poikaan. Äitiä ei voi kukaan toinen ihminen auttaa. Hänen on itse sitä haluttava ja itse sen eteen toimittava. Monet heistä ovat mestareita manipuloimaan toisia ja keräämään sääliä. Älä lähde mukaan siihen leikkiin.



Tsemppiä ja iloisempiä päiviä sinulle ja pienelle kummipojallesi!!!

Neurologisesta kehityksestä: Pojalla on pysyvä keskushermoston häiriö, peräisin siis sikiöaikaisesta altistumisesta alkoholille. Lisäksi jonkun sortin kromosomihäiriö, josta en tiedä itsekään sen enempää. Kromosomihäiriön vaikutuksesta pojan kehitykseen en tiedä, mutta tuo keskushermoston häiriö tulee hankaloittamaan hänen elämäänsä jossakin mittakaavassa aina.



Äidin tilanne on todella kehno. On sitä mieltä, että ei voi mennä minnekään hoitoon, koska se laskettaisiin hänelle miinukseksi, kun ei voisi sinä aikana tavata poikaansa. Ei ollut kuitenkaan kovin huolestuneen oloinen aamulla puhelimessa, kun ei saanut poikaa luokseen humalatilansa vuoksi.



Olen itsekin jankuttanut äidille, että hänen pitäisi olla tyytyväinen siitä, että edes joku huolehtii hänen lapsestaan nyt kun hän ei itse siihen pysty. Äiti on vaan sitä mieltä, että poika kotiin ja pois isältään, pois sieltä kurjuudesta. Sijoituskotikin olisi hänen mielestään parempi kuin koti isän luona.



Terveydenhuollon ammattilaisten antamien lausuntojen mukaan isällä on lämmin tunneside lapseen, mutta vaikuttaa avuttomalta hoitamaan lasta. Sama lausunto on tosin annettu äidistäkin.



Ja itsestäni: Kiitos tsemppauksesta, tuntuu, että juuri sitä nyt tarvitaan. Mutta mistä tsemppiä saataisiin myös lapsen äidille??? Olen niin onneton siitä, etten ole pystynyt häntä auttamaan ja vetämään ylös siitä viinanhuuruisesta suosta, jossa hän nyt rämpii, upoten koko ajan syvemmälle ja syvemmälle...



Tiedän, että äiti soittaa minulle huomenna aamutuimaan ja patistaa minua hoitamaan paperiasioita kanssaan, mutta en tosiaankaan aio mennä. Sanoin hänelle tänään jo puhelimessa, että soittele mulle seuraavan kerran vasta sitten, kun olet selvinpäin, että nyt multa on paukut loppu sun kanssas eikä ole motivaatiota enää auttaa, kun et pysty itse tekemään muuta kuin juomaan ja vetämään lääkkeitä vuorotellen...



Eli olenko sittenkään niin hyvä ihminen???



ap

Kirjoitin juuri pitkän viestin, joka hävisi jonnekin :(. Lyhyesti kirjoitan uudelleen ennen kuin pitää pehkuihin mennä...

Ensinnäkin, kiva kun kirjoitit uudelleen, muistan ne toiset keskustelut, ja kuinka ihana ihminen olet, ja kuinka paljon kummipoikasi hyvinvointi sinulle merkitsee. Surullista kuulla niistä neurologisista tuloksista. Luulevatko niiden vaikuttavan pojan kehitykseen?

Harmi että äiti ei tajua mennä hoitoon viinahuuruistaan... mutta eihän alkoholiongelmaista voi pakottaa vieroitushoitoon, on itse haluttava ja kovasti, koska korkeaa motivaatiota siihen pitää olla. Ja älä sinä pahoita mieltäsi jos se ei sinun panostasi ja apua arvosta, ts siis sitä ettet jaksa koko ajan kaikkea tehdä puolestaan, olet tehnyt jo aivan tarpeeksi hänen hyväkseen. Kuulostaa siltä, että vaikka pojan tilanne ei olekaan aivan ihanteellinen isän luona, niin ainakin on oman perheen parissa, eikä huostaanotettuna toisella paikkakunnalla. Toivottavasti se antaa pienelle rakkautta jota ei äiti jaksa antaa...

Ja sinulle: voimia ja jaksamista. On mieleen tullut sinun tilanteesi monta kertaa viime viikkojen aikana, ja aina olen toivonut että pieni saisi juuri sillä hetkellä hellän rutistuksen joltain. Halaus sulle, hyvä ihminen olet kun välität. :)))

Oletan, että sosiaalitantat ovat tietoisia tapahtuneista. Mutta heille ne ovat pikkujuttuja. Ovat sitä mieltä, että isä on täydellinen hoitaja lapselle. Viis siitä, että isä on 56-vuotias eläkeläinen...



Lääkärinlausunnot olen nähnyt sekä äidin asianajajan luona että äidillä. Lausunnoista tulee kopiot äidille, koskapa heillä on yhteishuoltajuus ainakin tämän väliaikaisen huostaanoton ajan.

Olen vetänyt jo. Olen jo viime viikon loppupuolella ilmoittanut, että jos ei juominen lopu, niin apu loppuu. Juominen on jatkunut joka päivä ja jatkui tänäänkin sen A-klinikalla käymisen jälkeen.



ap

Olet 120-prosenttisen oikeassa, silti vaan tuntuu niin vietävän pahalta. Haluaisin, että äiti saisi elämänsä raiteilleen ja löytäisi pienestä pojastaan taas syyn olla juomatta. Mutta ei, liian monta tekosyytä olen jo kuullut, en enää usko sanaakaan.



ap

Tiedän. Mutta sepä siinä hullua onkin, kun tänäänkin äiti vielä vastavasten soitti ja pyysi auttamaan huomenna papereiden kanssa. Apu kelpaa kyllä, mutta itse ei pysty tekemään mitään asioiden hyväksi. Pahentamaan vain.



ap

Se on alkoholisti, etkä sinä voi sitä pelastaa, tai patistaa kuivumaan. Ei se vaan onnistu, muuten kai ei alkoholistien vaimoilla olisi mitään valittamista.. Kun ei kuuntele selvää järkeä, niin miten ihmeessä sen kanssa voi kommunikoida? Ei kannata riidellä sen kanssa, joten älä tuhlaa energiaasi siihen. Ja älä anna sen sinua pompotella, ja syyllistää. Sehän on alkoholistin ihana luonteenpiirre, tuo toisten syyllistäminen, ja mikään ei ikinä ole niiden vika, ja se on sairaus jne... ja mitä vielä. Jos ei osaa käyttäytyä ja olla selvänä, niin olkoon. Minun mielestä et auta häntä yhtään tekemällä kaiken puolestaan, sen sijasta anna sen kaatua naama edellä rapakkoon, ja räpistellä itsensä kuiville. Ei se tule muutoin oppimaan. Joten jos soittaa niin sano että sulla on muita menoja. Ja onhan sulla, oma elämäsi!

niin viranomaisia sitoo vaitiolovelvollisuus. Ap voi siis purkaa turhaumiaan kertomalla toisten ihmisten yksityiselämään liittyviä asioita ja siinä samalla haukkua viranomiasia minkä jaksaa. Viranomaiset eivät voi esittää omaa näkemystään millään lailla.

jätti tuon hoitolaukun taksiin eikä ole leikannut kynsiä?



Miten olet saanut tietoosi nuo lääkärinlausunnot? Isäkö ne on sinulle antanut?

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat