Vierailija

ja terveyskeskuksissa leviävän Clostridium difficilen O27-kannan tappavuus on yhtä suuri kuin aikanaan oli isorokon tappavuus.

Kommentit (9)

Clostridium difficile 027 on vaikea haaste sairaalahygienialle

Suolistobakteeri Clostridium difficile voi leimahtaa taudinaiheuttajaksi antibioottihoidon jälkeen, kun muu bakteerifloora on lamattu. Tautia aiheuttavat toksiineja tuottavat kannat, ja uusi hypervirulentti 027-ribotyyppi tuottaa toksiineja moninkertaisen määrän tavallisiin kantoihin verrattuna. Toksiinien tuhotessa suolen pintaa seurauksena voi olla verinen ripuli. Vaikeissakin tapauksissa ajoissa aloitettu metronidatsoli- tai vankomysiinihoito taltuttaa taudin. Bakteeri voi kuitenkin jäädä itiöinä suolistoon.



- Ilmeisesti 027-kannat itiöityvät muita helpommin ja aiheuttavat siksi hanakammin sairaalaepidemioita. Itiöt kestävät esimerkiksi tavanomaisia alkoholipohjaisia käsihuuhteita, sanoo professori Martti Vaara Huslabista.



Viime syksynä 027-tulokasta alkoi löytyä Suomen eteläisen rannikkoseudun sairaaloista. Suuri osa sairastuneista on pitkäaikaislaitosten perussairaita vanhuspotilaita; 027-potilaiden keski-ikä on 75-76 vuotta. Avohoidossa ilmenneiden tapausten määrä on pieni. Tämän vuoden alusta C. difficile on palautettu tartuntatautirekisteriin ilmoitettavaksi löydökseksi (ohjeet www.ktl.fi).



Toistaiseksi kolmen sairaanhoitopiirin ongelma

HUS-piirissä Clostridium difficileä on löytynyt viime kuukausina lähes 500 potilaalta, ja noin joka viidennellä kanta on ollut 027-tyyppiä. Yhdessä tapauksessa lokakuussa jouduttiin paksusuolen poistoon, mutta näin vaikeita tapauksia ei ole muita.



- Kahden kuukauden jaksolla marras-joulukuussa tauti on uusiutunut 80 potilaalla, joillakin kaksikin kertaa. Näyttää siltä, että 027-potilailla uusiutuminen on yleisempää, kertoo dosentti Veli-Jukka Anttila HYKS:n infektioklinikasta.



HUS-piirissä 027-kannat ovat keskittyneet aluesairaaloihin ja terveyskeskusten vuodeosastoille Porvoossa, Lohjalla, Hyvinkäällä ja Tammisaaressa. Suurissa sairaaloissa 027-kantoja ei ole ollut kuin yksittäisiä tapauksia. Toiveita herättää se, että uusien eristysten määrä on kääntynyt laskuun.



Varsinais-Suomessa 027-löydöksiä on koko sairaanhoitopiirin alueelta Loimaata lukuun ottamatta - edes TYKS ei ole säästynyt. Potilaita on ollut kaikkiaan 53 eikä laantumisen merkkejä ole vielä näkynyt.



- Osastoilla tartuntaketju saadaan kyllä pysähtymään, mutta kukaan ei oikein ymmärrä, miksi tapauksia on meillä joka puolella, sanoo dosentti Reijo Peltonen TYKS:sta.



Kymenlaaksossa 027-kanta on löytynyt 16 potilaalta Karhulan sairaalasta.



- Koko sairaanhoitopiirin alueelta lähetetään Clostridium-positiiviset näytteet jatkotutkimuksiin, ja 027-tapaukset ovat rajoittuneet yhteen sairaalaan, sanoo infektioylilääkäri Risto Pietikäinen Kymenlaakson keskussairaalasta.



Esimerkiksi Oulusta ja Tampereelta tutkituista näytteistä 027-kantoja ei ole löytynyt.



Kuolleisuus on C. difficile -taudissa 10-12 %, eikä HUS-piirissä 027-kantaan ole toistaiseksi ole liittynyt merkittävää lisäkuolleisuutta. Tämä on kuitenkin epävarmaa, sillä kuolleisuusanalyysi on vasta tekeillä.



- Ainakaan kuolleisuus ei ole moninkertaista, kuten on pelätty, sanoo Veli-Jukka Anttila.



027-potilaista on kuollut HUS:ssa ainakin 10, Varsinais-Suomessa 5 ja Kymenlaaksossa 8. Clostridiumin osuutta kuolemiin ei tosin välttämättä tiedetä.



- Useimmat meidän potilaistamme ovat kuolleet perussairauteen ja Clostridium on ollut siinä lisänä. Luultavasti yksi kuitenkin olisi elossa ilman tätä tautia, sanoo Risto Pietikäinen Kymenlaakson keskussairaalasta.



Esimerkiksi Hollannissa kuolleisuus on ollut jopa kaksinkertainen muiden Clostridium-kantojen aiheuttamaan verrattuna. Kuolleisuutta lisää mm. potilaiden korkea ikä, mutta myös sairastuneiden tavallista suurempi absoluuttinen määrä 027-epidemioissa.









Marianne Jansson

SLL 4/2008 (osa artikkelista)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

tavallisen antibioottikuurinkin seurauksena. Kolmannes tartunnan saaneista kuolee. Mistä päättelet, että vain erittäin heikkokuntoiset kuolevat?

Viime syksynä Suomesta ensi kertaa eristetty Clostridium difficile 027 ei ole HUS-piirin selvityksen mukaan aiheuttanut lisäkuolleisuutta verrattuna muihin toksiinia tuottaviin kantoihin. Sama havainto on tehty mm. Englannissa. Taudin uusiutuminen on kuitenkin yleisempää.



- Lähes kolmasosa 027-kannan aiheuttamista taudeista on uusiutunut. Emme tiedä, johtuuko tämä kannasta vai tartuntaympäristöstä, sanoo dosentti Veli-Jukka Anttila HYKS:n infektioklinikasta.



Clostridium difficile palautettiin tämän vuoden alussa kymmenen vuoden tauon jälkeen tartuntatautirekisteriin ilmoitettavaksi löydökseksi. Toksiineja tuottavista kannoista on tullut ilmoituksia kaikista Suomen sairaanhoitopiireistä. Toksiinipositiivisista vain osa on 027-kantoja. Niitä löytyi alkuun HUS-piiristä ja Varsinais-Suomen ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireistä, sittemmin löydöksiä on myös Satakunnasta ja Etelä-Karjalasta. Potilaista 56 % on ollut yli 75-vuotiaita.



HUS-piirissä 027-tapauksia oli eniten viime marraskuussa, ja sen jälkeen niitä on kertynyt tasaisesti 30-35 kuukaudessa.



- Huhtikuussa näkyy pieniä merkkejä, että suunta olisi vähenemään päin. Realistinen tavoite on, että tapausmäärät saadaan laskemaan syksyyn mennessä, kertoo Veli-Jukka Anttila.



Myös Varsinais-Suomessa huhtikuun luvut ovat pienemmät kuin aiempien kuukausien. Kymenlaaksossa uusia tapauksia ei ole ollut kuukauteen. Infektioylilääkäri Risto Pietikäisen mukaan potilaiden eristäminen ja hygienian tehostaminen tuottivat tulosta, ja 37 tapauksen epidemia rajoittui Kotkaan.



Seuranta täsmentyy

Clostridium difficilen aiheuttaman taudin on jo jonkin aikaa havaittu lisääntyneen vanhusväestössä, todennäköisesti laitoshoidon yleistymisen myötä. Lisäksi riskitekijänä on laajakirjoinen antibioottihoito. Vaikeita taudinkuvia näyttävät aiheuttavan muutkin toksiineja tuottavat kannat kuin hypervirulentti 027-ribotyyppi.



Toksiinipositiivisia löydöksiä on ilmoitettu tämän vuoden puolella tartuntatautirekisteriin kaikkiaan 1 570. Niistä vain murto-osa on tyypitetty. Menetelmät ovat työläitä ja niitä kehitetään entistä tarkemmiksi eurooppalaisena yhteistyönä, jotta seurantatiedot olisivat vertailukelpoisia.



Toistaiseksi Kansanterveyslaitoksen tilastoissa on vielä pientä epätarkkuutta, sillä kaikkien laboratorioiden valmiudet eivät ole olleet samalla tasolla ja ilmoituskriteereissä on ollut vaihtelua. Tilanne on kuitenkin nopeasti korjaantumassa.



- Suomi on aivan Euroopan eturintamassa: tauti on ilmoitettava, diagnostiikka on pystytetty, tyypitys on tarkentumassa, sanoo dosentti Anni Virolainen-Julkunen Kansanterveyslaitoksesta.



Avainasemassa on kliinikoiden valppaus poikkeuksellisen vakavien tapausten ja epidemioiden havaitsemiseen. Laboratorioita on kehotettu pitämään näytteitä tallessa jonkin aikaa siltä varalta, että epidemia havaitaan. Kyseessä on Anni Virolainen-Julkusen mukaan myös kulttuurin muutos, sillä kliininen diagnostiikka ei ole helppoa.



- Clostridium difficilen aiheuttamaa tautia on kliinisesti hankala erottaa esimerkiksi noroviruksen aiheuttamasta, ja joskus potilaalla on molemmatkin. Kaikkia vaikeita ripulitauteja ei selvitetä perin pohjin, joten alidiagnostiikkaakin on voinut olla aiemmin, arvelee Virolainen-Julkunen.



Kansanterveyslaitos toivoo kliinisiltä laboratorioilta kantoja epidemiaepäilyistä ja erityisen vakavista tapauksista.



- Näin voidaan oppia entistä enemmän tästä taudista, mitkä virulenssitekijät ja mitkä genomiin liittyvät tekijät ovat yhteydessä vaikeaan tautiin.



Marianne Jansson

SLL 21/2008

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat