Seuraa 

Alkaa olla aika epätoivoiset fiilikset. Pojun syntymästä on nyt 12 päivää ja nää kivut eivät tunnu hellittävän vaik syön burana 600:sta ja joitain paratabseja (tai jotain).

Kauan näitä kipuja pitäis vielä sietää?? :(



Nyt toivoisin kovasti, et joku jolla on ollut myös tuo välilihan leikkaus ja repeämät sen kukkuraks niin kauan on noi kivut jatkuneet...? Kolme viikkoa? kuukaus??



Iluvatar-76 + poju 12 vrk

Kommentit (10)

Eli onko haava pysynyt kiinni tai näyttääkö alue punottavalta tai turvonneelta (turvonnuthan se vielävähän tietenkin on). Ompeleetkin saattavat kiristäessään aiheuttaa kipua Neuvolakäynnillä voit pyytää terkkaria katsomaan että onko paranemisprosessi käynnistynyt normaalisti.



Omakohtaiset kokemukset; esikoisesta istuin vielä ristiäisissäkin renkaalla. :-( Eppari kun aukesi pinnasta. Kuopuksesta sain 1. asteen repeämän ja petielämä käynnistyi 2 viikkoa synnytyksen jälkeen. Se kertonee jotain paranemisesta.



Siispä tarkista tilanne. Haavat paranevat yleensä hyvin, mutta yksilöllisiä eroja on. Tseppiä kipuihin, vauvanhoito on hankalaa kun on itse kipeä ja istuminen sattuu. Toivottavasti haava paranee pian!



Lila75, Sini 1v7kk ja Rosa 2kk

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kipuili n. 2vk. Hyvin parani, mutta tikit kiristivät, joten neuvolan täti rapsi ulkopuoliset jo kk:n kuluttua synnytyksestä. Sisemmät vasta myöhemmin, koska sattui liikaa. Yhdyntää yritettiin 3 kk synnytyksen jälkeen, mutta sattui liikaa vielä silloin. 4 kk:n päästä pystyi jo nauttimaan, mutta varovasti mennään yhä.

En halua pelotella mutta minulla aukesi epparihaava hiukan ja paraneminen vei 3 kuukautta. Niin kauan vessassa käynti oli silkkaa kidutusta käsisuihkusta huolimatta, särkyä riitti ja liikkuminen oli hankalaa. Paraneminen on tosi yksilöllistä, onneksi lähes kaikilla haavat paranevat nopeammin kuin minulla. Ja vaikka minulla paraneminen kesti kauan, en saanut siitä mitään kammoa ja aion vielä joskus synnyttää uudelleen!

Hei,



Minulla imukuppisynnytys ja todella reilu eppari. Tikkejä oli reilu 20. Paraneminen kesti tuskaisen kauan, useampia viikkoja. Ei ollut vauvanhoito herkkua, kun pienikin liikkuminen sattui. En edes renkaalla pystynyt istumaan. Moneen otteeseen pyysin terkkaria katsomaan, onko haava tulehtunut, mutta mustelmaa, turvotusta ja normaalia haavakipua se vain oli. Olin kyllä välillä aika epätoivoisissa tunnelmissa.



Sairaalassa kätilöt sanoivat, että eppari on usein paljon kipeämpi kuin repeämät ja paraneminen kestää. Kärsivällisyyttä, suihkuttelua ja varoivaisia liikkeitä suosittelen. Itse tuumin jälkikäteen, että oli ehkä hyvä, että kipu esti liikkumisen. Tuli varottua haavaa kunnolla ja se pääsi paranemaan. Helpostihan haava voi aukeatakin.



Kun itse kipu oli poistunut, muistuttelivat osittain sulamattomat tikit itsestään pieninä pistoita tietyissä asennoissa. Nyt tuosta noin 2 vuotta aikaa, eikä alakerrassa näy edes kunnon arpea. Hyvin siis parantunut.



Myötätuntoa tunnen ja voimia lähetän!

Velho78

mutta paraneminen voi kestää kauankin. Mulla esikoisen synnyttyä epparin lisäksi 3.asteen repeämät ja haavan tikit repes vaikka yritin olla tosi varovainen. Tän lisäksi haava tulehtui! Kolmen lääkekuurin ja ahkeran suihkuttelun sekä rasvauksen (bepanthen) tuloksena haava umpeutui n. 3kk:n kuluttua synnytyksestä!



Olen huomannut myös muussa yhteydessä, et mun kropalla on taipumusta hylkiä tikkejä, repeävät aina oli sitten mihin ommeltu... ja näin kävi myös toisessa synnytyksessä. Onneksi silloin paraneminen oli kuitenkin nopeampaa! :o)



Paraneminen kestää aikansa, mut uskoisin että kivut saattavat johtua esim. tulehduksesta!? Mulla ainakin oli niin. Tikitkin kiristävät ja tuntuvat ikäviltä, mutta ei terveen haavan pitäisi kovin kipeä olla, ainakaan kovin pitkään!



Kannattaa siis käydä lääkärillä tarkastuksessa eikä turhaan pitkittää tilannetta! Tsemppiä! Ja Onnea uudelle äidille!

Eppari tehtiin ja repesin 2. asteen verran, tikkejä oli ehkä 7-8, en tarkkaan muista. Aluksi kun olin niin puuduksissa, en tajunnut varoa istumista muutamaan ekaan tuntiin, ja pääsivät parit tikit avautumaan ja sittenkös oli kipeää kun lääkkeiden vaikutukset loppuivat.



Loppuajan sairaalassa hainkin tabletteja muutaman tunnin välein, että pystyin kävelemään ja istuin toisella kankulla tai uimarenkaan päällä. Pissaaminen kirveli aika lailla, mutta koitin samalla kovasti suihkutella.



Mies haki kotiin hirmukasat särkylääkkeitä, mutta kipu loppuikin sitten aika seinään. Muistan, että reilun viikon olisin syönyt lääkettä ja n. kahdessa viikossa pissaaminen ja istuminen ei enää tuntunut tavallisuudesta poikkeavalta.



Tsemppiä, se kipu voi yhtäkkiäkin loppua, kun paikat paranee.

Mulla oli imukuppisynnytys ja aika tuhti eppari sekä syviä repeämiä, tikkaus kesti aika kauan. Kyllä muistelisin että se kipu viikkoja kesti, ei tosin tietenkään yhtä kamalana kuin ekoina päivinä, mutta aika pitkään esim. istuin vain toisella kankulla vaikka jalka takapuolen alla jottei ko. alueelle vain yhtään painetta kohdistuisi. Tarkkoja viikkoja en muista, mutta kyllä tuossa vaiheessa (12 pv) vielä oli aika tukalat paikat. Ja kyllä sitä buranaa meni, ja hyvä tietysti niin, sillä turha kipua on kärsiä kun muutenkin voi olla aika rankkaa. Niin, ja mulla ei ollut sellaista sairaalan rinkulaa kotona vaan mies kävi ostamassa ihan lasten puhallettavan uimarenkaan, jolla istuin kun imetin tai mentiin autolla johonkin (en voinut imettää makuullaan). Helpotti kummasti. Toivottavasti kipu lakkaa pian ja haavat paranevat hyvin, koeta vältellä istumista. Tsemppiä!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat