LOKAKUISET vko 30

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

En löytänyt pinoa tälle viikolle, tässäpä oisi...

Sivut

Kommentit (27)

Vierailija

Kirjoitin tuossa taas pitkät pätkät- vissiin liian pitkät- ja niinpä ne ovat jossain avaruudessa, huoh. Kyllä ottaa päähään.



Sanelinelle kommentoin vaan tuosta miehen lomailusta. Olen ex-miehen kanssa kärsinyt tuosta kavereiden kanssa kaljoittelusta mutta se tosin riistäytyi hänellä joka viikonloppuiseksi kooman vetämiseksi. Tiedän siis tunteen kun toista odottelee kotiin ja herää siihen kun ukko kompuroi vessaan ja sammuu sinne...Tai oksentaa ja muuten vaan örisee kännissä koko loppu yön. Pahimmassa tapauksessa olin menossa duuniin seuraavana aamuna. Kehtasi vielä valittaa siitä, että "nipotan". No enpä ole enää nipottamassa ollut vuosiin...Ymmärrän siis turhautumisesi ja miehesikin pitäisi ymmärtää. Mutta ymmärtävätkö ne mitään...Teillä kuitenkin lienee vaan tällainen "lomailu" menossa eli voimia vielä sinulle!!



Nykyinen mies minun lomallani taas kerran heittäytyi kädettömäksi eli minä olin se puhuva kodinkone. Hänen mielestään ainoa toiminto töiden jälkeen oli suihkussa käynti ja tv:n katselu. Pitihän hänen tietysti levätä. Myös se viikonloppu jne. Onhan se vaimo LOMALLA. Joo-o.



Nyt hän on neljän päivän työmatkalla ja se onkin ihan mukavaa eli saadaan olla lasten kanssa kolmestaan. Huomenna rannalle koko päiväksi, toivottavasti mahani kanssa jaksan.



Ksia kertoili törmäilevänsä mahansa kanssa ja kyllä nauroin :D . Niin teen minäkin ja taidetaan me olla välillä aika koominen näky. Muuta en jaksa uusiksi tähän näpytellä. Hävinnee tämäkin???



susasana 29+2

Vierailija

Kivaa, kun oli vähän "vapaata", minulla oli siis kolme vapaapäivää, joista yhtenä muutimme makuuhuoneiden paikkoja esikoisen kanssa, että saimme pinnasängyn järkevästi, yhtenä olimme Särkänniemessä ja yhtenä Ikeassa. Voin siis kertoa, että tämä töissä olo tuntuu oikein lomalta nyt! :D Turvotusta ei ole aiemmin ollut mitenkään pahasti, mutta nyt kyllä tällä helteellä ja kahden päivän seisoskelun ja kävelyn tuloksena on nilkat ja jalat melkoisen pulleena... No, saimmepa Ikeasta pinnasängyn, hoitopöydän ja paljon kaikkea muuta krääsää, nyt puuttuu enää amme! :)



Keskiviikkona oli neuvola, siellä kaikki ihan ok. Vauva oli jo pää alas päin ja toivottavasti ei käänny enää. Hemoglobiini heittelee, ensin 108, sitten 126 ja nyt 118, eli melkoista sahausta. Th sanoi, että pitäisi riittää, kun joka toinen päivä syön rautaa. Painonnousun kanssa ihme mysteeri; alkuraskaudesta liikuin todella paljon, työni puolesta kävelyä tuli päivittäin kilometrejä + portaiden nousemista (kotisairaanhoidossa töissä), söin terveellisesti ja painoa tuli silti melkein kilo viikossa. Nykyisessä työssäni istun vain ja olen (pakko myöntää) syönyt melkein päivittäin (yök) jotain herkkuja; nyt painoa on tullut yli puolet vähemmän viikkoa kohti! Siis miten se on mahdollista!? Nythän vauvakin kasvaa nopeampaa, eli senkin puolesta painoa pitäisi tulla loppuraskaudesta reippaammin. En ymmärrä. Onko muilla ollut tällaista ilmiötä? Nyt neuvola alkaa olemaan sitten kahden viikon välein. Ilmaisin huoleni vauvan koosta (tuntuu todella isolta vatsassa, sf-mittakin käyrien yläpuolella 30cm rv 30+0). Th sanoi, että käsin tunnustelemalla tuntuu ihan normaalin kokoiselle, mutta jos asia kovasti huolettaa vielä joidenkin viikkojen kuluttua, niin hän laittaa lähetteen äitiyspolille, jossa tehdään painoarvio. Mukava terkka minulla kerta kaikkiaan, olin varautunut tappelemaan tästäkin asiasta! :)



Täällä onkin ollut jo monella pesuprojektia; minä kun luulin olevani ainoa hömppä liian aikaisin liikkeellä! En sitten kai olekaan. :) Pakko oli pestä nyt, kun on tämä selkä niin paljon vaivannut, että pelkään, etten ihan lopussa pysty tekemään mitään.. Toivotaan ettei näin käy!



Ei meilläkään paljoa ole 50, eikä 56cm vaatteita, ne jää todella pian pieneksi! Äitini kertoi, että pikkusiskoni syntyi niin isona, ettei hänelle mahtunut ne pienimmät vaatteet missään vaiheessa, samoin kun teki tiukkaa myös vastasyntyneiden vaippojen kanssa. Tosi kurjaa sitten, jos ostaa paljon ja jää käyttämättä.Itse en ole ostanut vaatteita ollenkaan, anoppi on syytänyt niitä jo noin 15 viikkoa meille ja sitten on nuo äitiyspakkauksen vaatteet.



Tulipas paljon taas tilitystä! Mukavaa viikonloppua kaikille ja tervetuloa uudet mukaan! Koitetaan kestää tätä hellettä...



Lillian 30+3

Vierailija

Muutaman rivin jos tänne jaksaisi kirjoitella. Mulla alkoi kolmas viikko töitä loman jälkeen ja rikkonaiset yöt alkavat kyllä vaikuttaa. Tänäänkin heräsin aamuyöstä 03.30 vissiin kolmannen kerran, kävin vessassa (yllätys,yllätys) ja sitten en taas saanutkaan unta!! Eli valvoin sinne 05 saakka ja sitten "saikin" jo nousta ylös töihin menoa varten. Kyllä on upeeta. Tänään kun saan lapset hiljaiseksi( toivon mukaan viimeistään yhdeksältä) olen taatusti itsekin minuuttia myöhemmin unten mailla. Jotenkin tuon katkonaisen unen vielä kestää mutta sitten kun ei saa nukuttua enää ollenkaan...Huomenna menen kyllä iltavuoroon eli ehkäpä kahdeksaan saakka saa nukkua ennen nahkavekkarin herätystä.



Muuten ei mitään uutta ja ihmeellistä tällä rintamalla. Vauva on potkutellut mukavasti ja tilaa tuntuu vielä kuitenkin olevan. Välillä survotaan virtsarakkoa ja välillä kumautellaan kylkiluita. Ja tänään töissä tuntui kuin vauva olisi "kiemurrellut" masussa, ihan uusi tuntemus. Lieneekö ollut jonkun asteista venyttelyä???



susasana 28+6

Vierailija

Täällä olisi vielä uusi lokakuinen (la 6.10.), joka on aktiivisesti lukenut kirjoittelujanne osallistumatta itse niihin. Korjaanpa siis tilanteen muutaman rivin väkerryksellä. :-)



Itselle odotus on toinen - ja aivan erilainen, kuin 04/05 syntyneen esikon kanssa. Nyt tiedän, mitä on yli neljä kuukautta kestänyt etova olo, neljänneltä kuukaudelta alkaneet issiaskivut ja uusimpana tulokkaana yöuniin vaikuttavat liitoskivut. Esikoinen, poika, päästi äidin helpolla - uusi tulokas, tyttö, imee mehut äidistä aika huolella. No, on jännä huomata, kuinka erilaisia odotukset voivat keskenään olla. Toivottavasti sama pätee synnytykseenkin: edellinen kun 28 h jälkeen päätyi ponnistusvaiheen alussa hätäsektioon. Hieman siis jännittää tukäteen, mitä edessä tulee olemaan.



Mukavaa viikon jatkoa!

Vierailija

Moiks.



Mulle neuvolalääkäri määräsi Panacodia migreeniin, kun se on aiemminkin auttanut. Oon muutaman pillerin raskausaikana ottanut kun on ollut tod. paha olo, mutta muuten on (kopkop) onneksi mennyt pelkällä paracetamonilla.. Aika erilaisia näkemyksiä on eri lääkäreillä tuosta panacodista..



T. Ksia 29+3



Ps. Kun lajittelin äsken ne mun eilen silittämät vaatteet, huomasin, että alle 60 cm vaatteita on vain muutamia. Kaikkia isompia kokoja onkin sitten tuhottomasti.. Kertokaa kokeneemmat kuinka paljon määrällisesti pitää olla ihan pieniä kamppeita, että pärjää?

Vierailija

Taas on palattu mökiltä sivistyksen pariin ja koneen ääreen. :)



Ksia, alle 60 cm vaatteet jää todella pian pieniksi, siksi niitä ei kyllä kauheasti kannata hankkia. Toisaalta jos vauva on kova pulauttelemaan, täytyy vaatteita ehkä vaihtaa useamman kerran päivässä, joten jonkin verran niitä on oltava. Mulla oli silloin esikoisen kanssa jonkin verran edullisia bodyja ja sitten housuja vähemmän. Tosi hyvin pärjäsin, pyykkikone lauloi joka päivä senkin vuoksi, että "puklurättejä" oli pakko pestä ja pikkuiset bodyt menivät siinä samassa. 50cm vaatteita mulla ei ollut kuin muutama, 56 cm sitten siis vähän enemmän.



Mä olen tänään kokenut ekat supistukset (tai niin ainakin luulen). Olen siivonnut kuin heikkopäinen kotona ja sitten yhdessä vaiheessa vatsassa alkoi tuntua vähän kummalta. Esikoista odottaessa mulla ei ollut koskaan mitään harjoitussuppareita, mutta nyt nää taitaa olla niitä. Toivottavasti tää supisteleminen johtuu nyt vaan tän kuumuuden ja sen touhuamisen yhteisvaikutuksesta eikä olisi mitään sen vakavampaa...



Vauva on varmaan vähän huonossa asennossa nyt mun kannalta, painaa virtsarakkoa ja "takoo" tuolla tosi alhaalla välillä aika inhan tuntuisesti. Ylävatsassa tuntuu enemmänkin sellaista mönkimistä kuin potkuja, taitaa tilaa olla kohta jo vähemmän. No, kyllä tää maha onkin jo aika iso!!!



Muuten olo suht ok, hengästyttää kyllä kovin helposti ja aina rehkimisen jälkeen on päästävä hetkeksi istumaan ja lepäämään. Että kyllä sitä jo todellakin tuntee olevansa raskaana! :)



Mulla kaikki vauvahankinnat tekemättä ja vaatteet pesemättä. Ens viikolla olis tarkoitus alkaa puuhastelemaan noita juttuja!



Hyviä vointeja kaikille!



Cisse rv 28+5

Vierailija

Varoitus: seuraava pätkä sisältää vakavaa parisuhdepurnausta ja se saattaa olla haitallista herkemmille lukijoille...



Meillä siis perustaltaan asiat olleet ihan hyvin raskausajan, mutta nyt, yhtäkkiä kun mieskin on ollut lomalla (nyt 3 vkoa 4stä takana), kaikki tuntuu olevan tosi vaikeeta ja hankalaa. Mulla on tässä vaiheessa sellainen olo, että mun pitäisi keksiä viihdykettä ennen niin aktiiviselle miehelle. Ja ollaan kaikenlaista kivaa tehtykin, mutta jotenkin sitten aika usein käy niin, että mies päätyy ns juopottelemaan kaveriporukassa eikä mua kiinnosta katsella sitä, saati sitten notkua itse terdellä mukana juomassa limpparia ja kuunnella TOSI HAUSKOJA kännijuttuja, joten oleilen kotona ja lueskelen tms. Kuvio on alkanut häiritä nyt tosi paljon, koska

a) kärsin unettomuudesta ja on tosi v-mäistä herätä sitten vielä senkin takia kun toinen könyää kotiin aamuyön tunteina...

b) eikö hauskaa voi pitää ilman kännäämistäkin, vai vaatiiko kaikki lomajutut sitä viinaa? Yleensä mies ei ole paljoa missään käynyt eikä juo liikaa (en ole mikään hirveä nipo juomisen suhteen, mutta nyt 4-5 iltaa viikossa menee kyllä yli!).



Onkohan tämä joku miehinen (minun mielestäni lapsellinen) reaktio vauvan tuloon, että nyt pitää mennä ja tehdä, kun on se pelko, että sitten ei kuitenkaan enää ehdi?



Tänään tilanne jotenkin kärjistyi, kun lähdettiin kaupungille ja reissu päätyi siihen että istuin kahvilla terassilla miehen ja lomailevien kavereidensa kaljoitellessa siinä. Siitä kaverit sitten halusivat suunnata piknikille kaupan kautta... No, jotenkaan ei huvittanut lähteä enää turvonneena aurinkoon istuilemaan ja mieskin päätti olla menemättä, kun huomasi että ihmettelin asiaa. Nyt sitten kiukuttelee mulle eikä suostu puhumaan asiasta. Hohhoijjaaaa!!!!!! Odotan vaan, että sen duunit alkaa ja elämään tulee taas jotain rutiinia ja normaaliaikatauluja!!!!!



Onko muilla tällaisia lomaoireiluja ja konflikteja?



No niin, olipa pitkä vuodatus, mutta kiva jos kestätte lukea. Kyllä tämä varmaan kohta tästä rauhoittuu, mutta just nyt tuntuu aika epäreilulta tollainen kiukuttelu. Ei tässä oma lomakaan ole mitään mahtavuutta ollut...



Saneline 29+1

Vierailija

Cisse pohti supistuksia. Mulle lääkäri sanoi kun kävin paljon supisteltuani näytillä, että supistuksia kuuluukin raskauden aikana olla, eli ei mitään huolta niin kauan kuin eivät ole kivuliaita eivätkä lyhennä kohdunkaulaa (ja sehän aina lääkärikäynnillä tarkastetaan, en tosin tiedä tarkastaako suomessa neuvolatäti joka käynnillä).



Sanelinella oli parisuhdehuolta... Ymmärrän aivan täysin, että sua kypsyttää jos vaihtoehtoina on

a) roikkua hikisellä terdellä vesiselvänä kaljoittelevan porukan seurana

b) viettää loma yksin.

Raskaana ollessa vielä kaikki tällainen ainakin mulla käy tunteisiin, on noin 5 kertaa päivässä sellainen olo et saan olla IHAN YKSIN eikä toinen YHTÄÄN VÄLITÄ, jne... Ehkä sun miehellä tosiaan on joku "pakko nyt mennä kun sit ei enää pääse mihinkään" -paniikki. Voisitko sanoa asian sille jotenkin rakentavasti tyyliin "haluaisin nauttia seurastasi kahdenkesken nyt kun vielä voimme, mitä haluaisit huomenna tehdä" ? Mutta eiköhän tuo miehesi töiden alettua taas rauhoitu. Harmi vaan, jos koko loma menee terassilla.



Mä olin eilen kuukausittaisella lääkärikäynnillä klinikalla (täällä käydään siis synnytyslääkärillä kontrollit, neuvolaa ei ole), jouduin odottamaan 3,5 tuntia !!!! Lääkärilleni oli sattunut samalle päivälle 2 synnytystä ja 1 keisarinleikkaus... Minkäs sille mahtaa, kaipa sitten omankin synnytykseni takia jotkut isomahat joutuu jonottamaan. Ihan nuutuneena kotiuduin sieltä. Mutta vauvalla kaikki menee hyvin, sydän suihki ihanasti, painonnousu ihan käyrillä (+7kg rv 28) ja sf-mitta kunnioitettavat (?) 28 cm. Sain kramppeihin magnesiumia, katsotaan jos auttais.



Nyt viikonlopun viettoon :-)

Vierailija

Tänään oli lääkärillä käyntiä, mutta en tajunnut sille mainita mitään ihon kutinasta. Iholla alkaa olla jälkiä rapsuttamisesta. Huomenna pitää joka tapauksessa soittaa neuvolaan, joten kysynpä myös tästä! Kiitos, että huomautit!



Kohdunkaula oli pehmentynyt, joten lääkäri kirjoitti sairaslomaa loppuajalle. Saikkua meninkin hakemaan. Työ on niin raskasta, mutta en kuitenkaan ole huonovointinen ollut, selkä ja jalat kestäneet ihmeen hyvin.. Nyt siis pitää ottaa tosi rauhallisesti, luvan kanssa saa laiskotella.

Onko muita, joilla on tai ollut pehmentynyt kohdunkaula näillä viikoilla tai aikaisemmin? Onko lepäily auttanut?



Fanny rv 28

Vierailija

Siis meillä lokakuisilla :) Aiemmin on ollut tosi hiljaisiakin jaksoja, itsekin käyn lähinnä lukemassa viestejä, harvoin on aikaa istua alas ajan kanssa vaihtamaan ajatuksia.



Nyt onneksi kiireet pikkuisen helpottanut täällä remonttiprojektin keskellä.

Mullakin lomat lusittu, toista viikkoa töissä loman jäkeen ja nyt jo tuntuu niin kuin loma ei ois ikinä ollutkaan. Aiempina vuosina ei tällaista ilmiötä ole ollut :D



Noh, ei enää pitkä rupeama ennen äitiysloman alkua, se alkaa mulla syyskuun puolivälissä. En ole ollut pois töistä sairauslomalla koko raskausaikana, saan olla kyllä tyytyväinen että näin hyvin on mennyt. Töissä on kivaa, mutta ainainen kiire vähän rassaa. Nytkin koko ajan poikkeustila kun puolet porukasta vielä lomilla.



Että nämä raskaudet voikin olla erilaisia keskenään samalla naisella :D Nimitt. aiemmissa (kahdessa) raskauksissa mulla oli kaikki maailman vaivat ja kivut mitä vaan voi olla, liitoskipuja, närästystä, suonenvetoja, pissatulehduksia, hiivaa yms. Olin myös saikulla aika pitkiäkin jaksoja. Tällä kertaa olen (ainakin tähän asti) välttynyt niiltä kaikilta. *koputtaa lujasti puuta*



Nyt kaikki on sujunut oppikirjojen mukaan, painoakaan ei ole liikoja kertynyt, vaikka liikunta jäänyt vähiin ajanpuutteen takia. Työ on kyllä hyvin fyysistä, joten sillä kai osansa. Iltaisin selkää jomottaa joskus, mutta se ei haittaa edes nukkumista. Mielialat kyllä vaihtelee, olen erityisen herkkä itkeskelemään ihan pikkuasioistakin. Kunnon poru on tullut vuodatettua miehen rinnuksille tuon tuostakin..



Olen potenut murrosiästä asti migreeniä, raskausaikana mun lääkitys on kielletty, panadol on kuulema ainut sallittu kohtauslääke. Olenkin sitten turvautunut vaihtoehtohoitoon, eli akupunktioon migreenin taltuttamiseksi. Hoito auttoi heti, eka käynnillä mulla oli kohtaus päällä, se meni ohi neulojen ollessa vielä minussa kiinni :) En ollut ikinä aiemmin uskaltanut enkä uskonut koko juttuun, mutta nyt täytyy myöntää, et olipa tehokas ja toimiva hoitomuoto! Kävin kuurimaisesti ottamassa neulahoitoja kolmena päivänä viikossa, jotta sain nähdä pysyyk kohtaukset ilman lääkitystä pois.

En ole sen jälkeen tarvinnut edes sitä panadolia, päänsäryt jäi kuin jäikin pois!

Akupunkturin kanssa oli sitten puhetta muistakin raskausajan vaivoista, suositteli sitä myös pahoinvointiin ja suonenvetoonkin! Minäkin suosittelen!!

Kannattaa katsella oman paikkakunnan akupunktureiden nettisivuja, kysellä hintoja, koulutusta, kokemusta yms. Itse löysin Jyväskylästä ihan helmen :)



Mukavaa alkavaa viikonloppua, onhan sitä jo odotettukin :D



Hh 27+4

Vierailija

Joo, vähän karkasi tuo edellinen. Eli siis heipä hei pitkästä aikaa, on tää kesä aika niin kiireistä että ei meinaa ehtiä millään istumaan koneella. Oon mie tein juttuja täällä taustalla kuitenkin seuraillut.



Yritän nyt jatkossa olla vähän aktiivisempi tän kirjoittelun suhteen, niin pääsee vaikka kommentoimaan juttujakin.



Miulla oli eilen viimeinen työpäivä, ja nyt sitten ollaan lomatunnelmissa. Ei tarvitse onneksi mennä töihin ollenkaan vaan jään sitten suoraan äitiyslomalle. Mieskin on tuossa lomalla ja maanantaina pitäisi taas lähteä reissaamaan. Mennään tiistaina Särkänniemeen ja sitten ensi viikonloppuna Jyväskylään suunnataan. Sitten alkaakin jo lapsilla koulu, hui kun on niitten kesäloma mennyt nopsaan.



Pihahommissa täällä suurin osa ajasta menee, varsinkin kun on hyvä ilma. Sit sateiset päivät siivoillessa. Masu on kasvanut kovasti. Sf-mitta oli viimeeksi 26 kun edellisellä kerralla oli 16. Eli kivasti pullahtanut esiin. :)



Kävin tänään törsäämässä ja ostamassa tulokkaalle sellaisen Koala-riippukehdon ja sitten tuollaisen Manduca-kantorepun. Reppua lähinnä kuopuksen kanssa käyttelen, mutta kätevältä tuntui myös vauvallekin. Pari vaatetta olen kirppikseltä ostanut ja äitiyspakkauksen vaatteet pessyt tuonne kaappiin, eli hommaa olisi vielä tehtävänä. Hankintoja olisi vielä sitteri, imetystyyny ja Prismasta bongasin sellaisen ihanan vauvapeiton. Sitten olisikin kaikki jo kasassa.



[b]Parisuhteesta[/b] on ollut ainakin juttua. Meillä tuolla rintamalla sujuu onneksi ihan hyvin. Siis ei mitään tavallisesta poikkeavaa. Välillä tulee pikkuriitoja, mutta nopsaan ollaan sovittu nekin sitten. Onneksi tuo miun mies on niin ymmärtäväinen, että jaksaa näitä mielialan ailahteluja ja onhan niihin jo ehtinyt tulla tuossa kolmen raskauden aikana tuntumaakin. :D



Ensi viikolla olisi sitten lääkärineuvola joten sieltä varmaan sitten seuraavaksi kuulumisia kirjoittelen.



AngelEyes ja masukki 28+4

Vierailija

oon kyllä säännöllisesti käynyt lukemassa mutta oma kirjoittelu on tällä viikolla ollut alkua lukuunottamatta nolla.



Jotenkin on pinna kireellä ja huonosti nukuttuja öitä, raivosin ukollekin taas ihan turhaan. Blääh.



Vanhemmat (7v ja 10v) lapset lähtivät jo tänään Kuopioon junalla tädille kylään ja vain nuorin jäi kotiin. Lähdemme huomenna loppuperhe matkaajia noutamaan-palaamme lauantaina.



Aurinkoista on ollut, ihan mukavaa sateiden jälkeen. Vaikka odottajan kannalta viileämpi kesä on ollut kuin taivaan lahja.



Pesin tänään vauvanvaatteita, ja silitin.Joku muukin oli viikolla niin tehnyt (en nimiä enää muista). Ihan mukavaa puuhaa. Pian alkaakin jo kaikki olla valmista vaikka "eräpäivään" onkin vielä aikaa....



tanni 28+0

Vierailija

Raskaushepatoosi



"Raskauskolestaasi alkaa yleensä oirehtia 30-36 raskausviikolla. Ihon kutina on usein ensimmäinen ja ainoa oire. Iho kutiaa kauttaaltaan ja kutina on voimakkainta vatsalla ja kämmenissä ja jalkapohjissa. Kutina vaihtelee päivittäin. Usein kutina pahenee öisin ja haittaa odottavan äidin nukkumista. Pikku hiljaa iholla voi ilmetä raapisesta johtuvia punaisia ja ehkäpä tulehtuneitakin jälkiä. Lääkkeillä voidaan helpottaa äidin kutinaa ja nukkumisvaikeuksia, ja joillain lääkkeillä voidaan laskea kohonneita maksa-arvoja."

Vierailija

olisi saanut nukkua pitkään, mutta viideltä heräsin. Ensimmäisen kerran jo kahdelta, en tiiä miksi. Nukutaan sitten päivällä, jos väsyttää :)



Alkaa olla 7kk kohta täynnä :) Laskettiin miehen kanssa, ettei se mitenkään voi olla mahdollista, kun LA olisi syyskuun puolella.. voivoi



Onko muilla ihon kutinaa? Ihan sietämätöntä. Ei mulla kuiva iho ole, joten ei mitään hajua mistä johtuu. Jalkoja varsinkin, sääriä ja ylempää, kutittaa valtavasti. No varmaan juuri sen takia heräsinkin yöllä. Rasvannut olen, mutta ei auta.



fanny 27+5

Sivut

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat