Freet, miten yhdistätte vauvanhoitoa ja työtä sopivassa suhteessa?

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Toimin itse free lancerina, ja nyt kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksia vauva-arjen ja työn yhdistämisestä. Siis siitä haaveilen, mutta vauva vielä vatsassa ja koko toive perustuu siis pelkkään teoriaan.....eli se, onko ylipäätään jaksamista tehdä omaa palkkatyötäkin vaikkapa vastasyntyneen kanssa. Vai onko sitä silloin yksinkertaisesti vaan NIIN kuitti, että jaksaa just ja just vauvansa hoitaa eikä riitä enempää mihinkään muuhun?



Millaisia kokemuksia teillä on? Miten raha-asiat Kelan puolelta menee, tyyliin jos teen yhden duunin, menetänkö koko äitiysrahan? Pystyykö Kelan kanssa toimiessa minkäänlaiseen joustavuuteen äitiysrahan ja oman palkan suhteessa (vai onko se tyyliin kaikki tai ei mitään)? Voiko ottaa ensin äitiysrahaa, ja sitten jos jaksaakin tienata, maksaa ä-rahaa takautuvasti takaisin?

Kun ei tiedä, mihin rahkeet tulee riittämään - ei olisi myöskään kivaa, jos huomaa, ettei jaksakaan palkkatyötä vauvan päälle, että sitten jäisi kokonaan ilman rahoja....



Olisi niin ihanaa jos voisi tehdä molempia, itseäni ei ainakaan koskaan ole innostanut esimerkit " olen uranainen / olen kotiäiti" , vaan nimenomaan jotakin siltä väliltä. Ja työni on oikeasti niin kivaa, että haluaisin jatkaa sitä ilman taukoja.

Kommentit (3)

Vierailija

Itse tein jonkun verran käännöstyötä. Aloitin työt, kun vanhempainvapaa loppui. Kotihoidontukeahan saa, kun lapsi on kotona hoidossa, siihen ei työnteko vaikuta. Sitä tuloihin sidottua lisää en hakenutkaan.



En suosittelisi työntekoa kotona vauvan ollessa ihan pieni, ellei kyseessä ole tosi helppo tapaus. Meillä työnteko onnistui, kun lapselle oli jo kehittynyt aika tarkka päivärytmi, joten tein töitä lapsen ollessa päiväunilla. Helppoahan se ei ollut. Toisaalta sai vähän muuta ajateltavaa ja tunsi jotenkin olevansa elämän syrjässä kiinni (nämä siis omia kokemuksia ja tuntoja). Mutta tosiaan, kannattaa ehkä ajatella asiaa vasta sitten, kun lapsi on jo olemassa ja tietää, millaista elämä hänen kanssaan on. Paljon riippuu tietysti myös siitä, miten paljon mies auttaa kotitöissä.

Vierailija

Kun vauva oli 4kk aloin tehdä satunnaisia hommia. Väsähdin puolessa vuodessa aika tavalla ja sain synnytyksen jälkeisen masennuksen. En usko, että olisin sairastunut siihen jos olisin malttanut ottaa alun rennommin. Eka vuosi oli mun mielestä aika työläs vauvan kanssa, varsinkaan kun yöt ei olleet mitään parhaita. En halunnut huudattaa ja opettaa nukkumaan omassa huoneessaan, joten jokaiseen inahdukseen imetystä, perhepetiä jne. Se oli mun mielestä hyvä valinta, mutta sen takia varmaan työnteko tuntui aika raskaalta. Joskus ajattelen, että jos lapsen saa nukkumaan kokonaisia öitä suhteellisen pian, niin varmasti on päiväsaikaan äidilläkin enemmän virtaa. Siis riippuu varmaan vauvastakin, kuinka vaativa/rauhallinen tapaus kohdalle sattuu. :) Myöhemmin kun taas jatkoin satunnaisia hommia kotiäitiyden piristykseksi, huomasin, että se oli vaikeeta siitä syystä, että olin päättänyt hoitaa lapsen kokonaan kotona ja silti halusin tehdä työtä. Siitä taas opin sen, että jos työ vie aikaa, niin kannattaa ottaa edes niiksi muutamiksi tunneiksi hoitaja. Se vähentää stressiä tosi paljon, kun et joudu koko aikaa tekemään kahta hommaa (työtä ja vauvanhoitoa) päällekkäin... Mä välillä tietokoneella kirjoittelin ja tyttö sylissä siinä enemmän ja vähemmän rauhattomasti, (ei viihtynyt yhtään yksinään ekan kahden vuoden aikana ei maassa makaillen, ei babysitterissä eikä lelujensa kanssa). Nyt jos tekisin jotakin siinäkin toisin, niin jos työtä tekis mieli tehdä, niin ottaisin muutaman kerran viikossa pariksi tunniksi (töiden ajaksi) hoitajan ja tekisin täydellä teholla työt ja ne olis tehty kun on lapsenhoidon aika. Yritin siis kaiken " täydellisen kaavan" kautta, luonteeni mukaisesti... Ja se kostautui ja väsytti ja stressasi ihan turhaa. Kotiäitiys on ihanaa, mutta kaipasin väillä omia töitä ja olisin selvinnyt niistä paremmin ekan vauvavuoden aikan kun olisin joko hyväksynyt sen asian, että kun meillä ei nukuta kunnolla, niin mä en päivisin voi tehdä muita töitä ja odottanut muutaman kuukauden lisää aloittamiseen tai toisessa vaiheessa, että olisin joustanut muutaman tunnin viikosta periaatteestani hoitaa lapsi ja työt itse kotona ja ottanut hoitajan työtuntien ajaksi. Nää olis helpottanut mun ekaa 3 vuotta lapsen kanssa tosi paljon. No, kyllä mulle jotkut näistä mainitsivatkin, mutten uskonut kuin kantapään kautta... Toivottavasti löydät hyvät ratkaisut itseäsi ja vauvaasi ajatellen. Vauvan eka vuosi on raskain, sitten se helpottaa ja itselläkin on energiaa enemmän. Sitä piti vielä sanoa, että mua ei ihan ensimmäisten kuukausien aikana edes hirveästi kiinnostanut työnteko, vauvan syntymä ja varmaan ne imetyshormoonit muutti yllättäen mua tosi paljon. En ollut raskausaikana ajatellut, että se muutos vois olla niin voimakas, ja tavallaan tekee sen vähän helpommaksi luopua työstä hetkeksi aikaa...

Vierailija

...ja osaisiko joku vielä kertoa tarkemmin, miten nuo rahajutut Kelan kanssa menee? Toki olen menossa sinne käymään ja ottamaan selvää, mutta olisi tosi ihanaa etukäteen saada kuulla, miten olette onnistuneet järjestämään.



eli esim just tuo, että jos päättääkin tehdä jonkun duunin, pitääkö sitten maksaa takautuvasti äitiysrahaa Kelalle takaisin? yms...Kiitos jos joku osaa kertoa!

Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat