Vinkkejä pahoinvointiin?????

Seuraa 
Liittynyt17.9.2015

Viimeisestä raskaudestani on nyt 3 vuotta ja tänään rv5+0 pahoinvointi " nostaa päätään" . Se siis alkaa taas, voi itku. Siispä kyselen onko viimeisten parin vuoden ajan tullut mitään uutta vinkkiä kovaan pahoinvointiin? Mielessä on vielä B-vitamiini ja inkivääri, mutta onko kenellekkään ollut apua jostain muusta? Onko kukaan kokeillut akupunktiota tai hypnoosia? KAIKKI vinkit otetaan kumartaen vastaan :-).



t. muksuja2 rv5+0

Kommentit (5)

Vierailija

Mulla on ollut alkuraskaudessa myös paljon huonoa oloa, vain 1 kerran on tullut oikein ylös asti, muutoin olen kärsinyt ns. matkapahoinvoinnin kaltaisesta " melkein tulee ylös " olosta



Itselläni auttoi kylmän syöminen tai juominen, mehujää tai pelkkä jäänpala sai olon helpottamaan tunniksi pariksi.



Myös raitis ilma on auttanut hieman, eli olen ihan istuskellut terassilla tai kävellyt pitkin pihaa.



Ainoaurora 10+4

Vierailija

Taidan olla huono antamaan neuvoja, kun itse oksensin tänäänkin ja viikkoja sentään 17+0... Parhaiten silti toimii väsymyksen välttäminen - jos siis vaikkapa esikoisen takia joutuu valvomaan tai on muuten esim. työkiirettä, on pahoinvointi herkässä. Tasainen pienten aterioiden syöminen toimii myös jossain määrin - vaikka yöllä, jos jostain syystä heräilen enkä heti nukahda. Syön kyllä ihan sitä, mikä maistuu. Eniten on onneksi tämän raskauden aikana tehnyt mieli ruislepiää sekä tomaatteja ja muuta raikasta jääkapista :) Kuuntelen itseäni mahdollisimman paljon. Yritän ulkoilla, mutta välttää sykkeen nousemista korkealle, sillä sekin lisää pahoinvointia. Mitään lisäravinteita en ole purkista ottanut, meillä syödään monipuolista kotiruokaa.

Vierailija

Ensimmaiset n.12 viikkoa karsin kovasta pahoinvoinnista, joka kesti monesti koko paivan. Neuvolan vihkosissahan suositellaan syömaan " jotain pienta" ennen kuin nousee sangysta, mutta minulle eras kokenut naisihminen suositteli, etta söisinkin ihan kunnolla. Laitoin illalla sangyn viereen valmiiksi termoskannullisen teeta, tuoremehua, jugurttia ja myslia tai juustoleivan, hedelmaan jne ja söin ihan kunnon aamupalan heti ensimmaiseksi herattyani. Kello tosin piti laittaa vahan tavallista aikaisemmin herattamaan, syönnin jalkeen nimittain kannattaa viela maata sangyssa ainakin 15 min. ja meillakin on kaksi leikki-ikaista vaatimassa puuroa jo melko aikaisin...mutta kylla kannatti, talla keinolla pahoinvointi pysyi poissa! Suosittelen!

Vierailija

Epäolennainen yksityiskohta, muttei minulla ole viikkoja kasassa kuin 16+0. Hätähousuna tein numerovirheen edellisessä viestissä ;)

Vierailija

laitan sinulle pari riviä, vaikka epäilen, ettei tässä ole sinulle mitään uutta... Itse alan olla voiton puolella kolmannen raskauden pahoinvoinnin kanssa, vaikka meinasinkin eilen hammaslääkärissä taas oksentaa. Tässä muutama asia, joilla olen itse yrittänyt pärjätä:

- syön niin usein kuin voin, kilot on paljon pienempi ongelma, kaikkea pientä koko ajan. En siedä mitään rasvaista nyt, joten kiloja ei ole juuri tullutkaan.

- vältän paikkoja joissa ei voi syödä (luennoilla salaa pähkinöitä, ei ole kivaa :-)

- mahdollisimman kylmää ruokaa, teen jäisiä pirtelöitä tehosekoittimella esim. mansikasta, banaanista ja jugurtista. Jääpaloja sekaan

- syön hitaasti, ettei pahoinvointi tule vatsan nopeasta täyttymisestä. Syön myöhään illalla, ja jos silti herään yöllä, syön esim. appelsiinia sängyssä.

- juon tuoremehua paljon (neuvola ei suosittele, liikaa sokeria, mutta sekin on musta nyt pikkujuttu ja voi sitä vedellä laimentaa) eli hapan tuntuu olevan hyväksi mulle.

- pysyn pystyasennossa. Jätän vaikka hampaat pesemättä ellei se onnistu oksentamatta. Pyydän paikan junassa tai bussissa, istuen on helpompi kestää matka. Sanon avoimesti, että olen raskaana ja on huono olo, että saan paikan (pyörtyilen myös helposti raskausaikana, en tiedä, liittyykö se pahoinvointiin).

- Yritän pitää kalenterin vapaana, stressi ja kiire pahentaa oloa. Perun tapaamisia jos aamu jo alkaa huonosti. Pahan olon kanssa ei ole pakko olla yhtä tehokas ja urhea kuin muuten.

- Syön mitä itse haluan enkä mitään mitä en halua, esim. kylässä. Ihmiset ymmärtää kyllä kieltäytymisen, ja ellei ymmärrä, niin se on heidän ongelmansa.



Tsemppiä, se on kamalaa, mutta loppuu aikanaan.



marisol 17+6



Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Uusimmat

Suosituimmat