Seuraa 

Heipsis.



Eli meillä nyt ollaan ottamassa poikaa(6vko) äitin viereen nukkumaan kun nukkuu niin paljon paremmin...Oisin paria asiaa kysynyt ,täällä kun varmaan muitakin on....?=)



Suostuuko vauva silti nukkumaan vielä myös omassa sängyssä ilman äitiä? Jos ei ihan joka kerta yösyötön jälkeen kuitenkaan ota viereen..



Tottuuko näin pieni perhepetiin niin ettei sitä saa enää ksokaan omaan sänkyyn ilman kamalaa tappelua...?



Kiitoksia vastauksista. Poika oli niin tyytyväinen viime yönä vieressä kun siinä tuhisi, omassa sängyssä nukkuu aina kovin levottomasti... Kai pienellä on sitte hyvä olla äitin lähellä...:)



Br1t

Kommentit (12)

Eli molempien veljieni perheessä on myös oltu perhepetiläisiä. Toisella on nyt 6-vuotias poika (menee syksyllä kouluun) ja toisella juuri 6-vuotta täyttänyt tyttö. Molemmat siis pienenä perhepetiläisiä eivätkä vieläkään nuku koko yötä omassa sängyssä vaan aina kömpivät mamin kainaloon. Toki asiaan vaikuttaa myös se, että nämä äidit antavat lasten tulla kainaloon ja se on heille ok. Varmaan jos kovasti haluaisivat niin vieroitus onnistuisi nopeasti.



Sinänsä en ota perhepetiin kantaa. Jokainen perhe tekee niin kuin on itselleen hyvä :-DD

Meillä oli kans alkumetreillä vaihe, jossa Wilma ei " suostunut" omaan sänkyyn jäämään, itki kun sinne laski, mut vieressä nukkua pussutti niin tyytyväisenä, se ei kestänyt kun muutaman vkon. Itse aloin olla aivan jökkelissä koko ihminen, kun en osannu rennosti nukkua. Nyt 3kk vanhana nukkuu ja nukahtaa kiltisti omaan sänkyynsä. Aattelin, että jos se oli jotain eroahdistusta tai läheisyyden kaipuuta??!! Ehkä?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla


Meillä kaikki kolme lasta ovat nukkuneet vieressä (11v, 9v ja kuopus 6kk). Muuta en olisi osannut itse kuvitellakaan. En varmaan saisi nukuttua, jos vauva olisi viereisessä huoneessa tai edes omassa sängyssä. On ihanaa, kun vauva yöllä ottaa kädestä kiinni ja tuhisee tyytyväisenä vieressä! Imettäminenkin on helppoa. Omaan sänkyyn isommat ovat siirtyneet aika myöhään, meillä on ollut kaikenlaisia jättisänky-viritelmiä ensin. Hyvin ovat aina sitten omaan sänkyyn nukahtaneet, ei ole ollut nukahtamisvaikeuksia eikä painajaisia. Tykkäisin, että varhaislapsuuden kokemuksilla on tässä vaikutuksensa.



Uskon, että vieressä nukkuminen on luonnollisin tapa lapselle. Haluavathan aikuisetkin nukkua lähekkäin! Levottomasti nukkuvan vauvan olen saanut aina rauhoittumaan ottamalla vauvan rinnan päälle, jossa vauva tyyntyy aistiessaan lämmön ja äidin sydänäänet. Itse pystyn nukkumaan tässä hyvin, lienenkö sitten jotenkin hyväuninen. Kaikilta ei varmaan vauvan rinnan päällä nukuttaminen onnistu, mutta meillä vedetään tähän tyyliin useana yönä 2-3 h.



Enpä usko, että saisin vauvaa enää tottumaan nukkumaan yöt omassa sängyssä -lienee niin ' hyvään tottunut' . Mutta se on vaan ok, onhan tärkeää, että vauva on tyytyväinen ja onnellinen! Ei se vauva-aika ikuisuutta kestä! Tämän kolmannen kanssa olen ollut tosi pirteä 2-3 yösyötöstä huolimatta, mutta johtunee siitä, että menen tosi ajoissa nukkumaan. Olen jättänyt telkkariohjelmat katsomatta(lienenkö menettänyt mitään?!) ja mennyt vauvan kanssa samoihin aikoihin nukkumaan. ' Omasta ajasta' en ole niin piitannut, tärkeämpää on, että saa tarpeeksi pitkät yöunet.



Onnellista vauva-aikaa kaikille! Nauttikaa vauvoistanne, lapset ovat ihaninta ja parasta, mitä elämä tarjoaa!



Meillä poika nukkui syntymästään noin 2kk ikäiseksi mun vieressä. Sitten aloin nukuttamaan pääasiassa pinnasängyssä meidän makkarissa. Nukkui ihan hyvin myös siellä. Noi 3kk ikäisenä alkoi kuitenkin liikkumaan niin älyttömän paljon unissaan, että siirsin takaisin viereeni nukkumaan. Nukkuu tosi rauhallisesti yönsä äidin vieressä. Poika nyt 4kk. En osaa sanoa miten siirto taas joskus omaan sänkyyn onnistuu. En kuitenkaan kanna huolta siitä. Niin kauan kun vauva syö kolmekin kertaa yössä rintamaitoa, niin myös minusta on helpompaa pitää poikaa vieressä... Sitä paitsi musta on tosi suloista nukkua pojan kanssa.

tyttö nukkui mun kainalossa. Alussa kokeiltiin omaan sänkyyn, mutta levotonta oli! Kaikkien uni parani kun pikkunen pääsi äidin kainaloon :) Nyt tyttö kohta 6kk ja pari viikkoa laitettu nukkumaan omaan sänkyyn ja ihan hyvin onnistuu! Syö kertaalleen aamuyöstä, jolloin jää viereeni, koska itsekin nukahdan siinä syömisen aikana.



Ei kannata liikaa pelätä, että vauva tottuu johonkin eikä enää IKINÄ suostu muuhun. Ihan varmasti nukkuu myöhemmin itsekseen ja tottuu taas uusiinkin tapoihin. Pieni vauva vaan haluaa olla äidin lähellä :)

Ja suosittelen lämpimästi. Päiväunet nukkuu pinnasängyssä joten osaa nukkua ja nukahtaa myös sinne. Mutta parhaiten nukkuu äidin vieressä.



..Ja onhan se niin ihana siinä vieressä, ja helppo imettää..

Kun tyttö alkoi liikkumaan enemmän niin nostin omaan sänkyyn alkuillaksi, ennen kuin ehdin itse nukkumaan kun pelkäsin putoamista. Sitten ekan syötön jälkeen jätin viereen nukkumaan kun en jaksanut veivata ees taas. Nyt 2-vuotias nukkuu pääosin omassa sängyssä joka on meidän sängyssämme kiinni. Aamupuolella kun heräilee ja pyörii niin saattaa pyörähtää meidän puolellekin, kun kuitenkin kaikki on tavallaan samaa sänkyä kuitenkin. Itse en voisi kuvitella parempaa systeemiä vauvan kanssa, meidän loppuvuodella syntyvä vauvamme on tuleva perhepetiläinen myös. Itseäni rasittaisi kamalasti nousta ylös aina laittamaan tuttia tai ottamaan vauvaa syömään. Perhepedissä kun tottuu nukkumaan niin sitä ei edes oikeastaan herää, sen kun antaa tisua vaan ja molempien uni jatkuu taas. Samalta puoleltakin syöttö onnistuu hyvin kun menet vähän enemmän masullesi syöttäessäsi ylemmästä rinnasta.



Mielestäni ratkaiseva tekijä perhepedin miellyttävyyden kannalta on riittävä tila. Satsasimme 180cm sänkyyn ja se kyllä kannatti(nukuimme 1.vuoden 140cm sängyssä 2 aikuista ja vauva, ahdasta oli). Yhtä hyvin sänkyä voi jatkaa lastensängyllä(sehän kuitenkin tulee joskus ostettavaksi)tai vaikka yhdellä runkopatjasängyllä, kunhan kaikki mahtuvat mukavasti nukkumaan.

Meille on tulossa kolmas vauva, toinen perhepetiläinen. Esikoinen nukkui pinnasängyssä, mutta toisen vauvan tultua se todettiin täydellisen turhaksi kapistukseksi ja myytiin pois.



Kakkonen nukkui perhepedissä yli vuoden ikäiseksi, jolloin hänet siirrettiin samaan sänkyyn isosiskon kanssa. Tosin tein pehmeän laskeutumisen niin, että lapsi vietiin nukkumaan sänkyynsä illalla ja kun hän aamuyöllä heräsi syömään, hänet nostettiin loppuyöksi äidin viereen. Kun yösyötöt loppuivat, nukkui lapsikin kokonaiset yöt omassa sängyssään. Aina pääsee silti äidin ja isin viereen, kun siltä tuntuu.



Nyt kun voi verrata pinnasängyssä ja perhepedissä nukkumista, olen ehdottomasti perhepedin kannalla, se on meidän perheelle paras vaihtoehto. Olen itse huomattavasti virkeämpi aamulla riippumatta yösyöttöjen määrästä ja sekä äiti että lapsi ovat levollisempia, kun saa nukkua toistensa lähellä. Myös mies oli tyytyväinen, kun vaimo siirtyi lähemmäksi ;)



Meillä sängyllä leveyttä 160cm ja hyvin olemme mahtuneet. On ihanaa nukkua, kun pieni vauva tuhisee siinä vieressä. Hieman vanhempana kakkonen otti joskus tavakseen laittaa käden poskelleni ja tällä tavalla tarkistaa, että äiti oli vieressä :) Siskon kanssa yhteiseen sänkyyn siirtämisessä ei ollut pienimpiäkään vaikeuksia. Siirto tehtiin siitä syystä, että vatsani alkoi vaatia enemmän tilaa ja koska sänkyyn ei valitettavasti mahdu kahta lasta, halusin kakkoselle tarpeeksi aikaa tottua omaan sänkyyn.



Eivät ne lapset ikuisuutta äidin ja isän kanssa samassa sängyssä nuku :D:D:D

Meillä kans on esikoinen nukkunut meidän vieressä aluksi. Syy siihen oli ihan minussa, ku poika söi niin usein, etten jaksanut aina olla nostamassa sitä viereen. En ollut niin väsynyt sitten, kun poika otettiin viereen ja mieskään sai nukuttua, kun ei itseasiassa herännyt mihinkään ääniin. Kävin nimittäin syöttämään poikaa heti, kun se havahtui kahkimaan vieressä.



3kk ikäisenä poika laitettiin sitten pinnasänkyyn nukkumaan, koska yösyömiset oli harventuneet ja poika tuppasi melskaamaan yöllä niin, että minä ja isä ei saatu myöskään nukutuksi, eikä ilmeisesti poikakaan. Siirto onnistui ihan älyttömän helposti. Nukutan edelleen viereen tissille ja annan nukkua siinä, kunnes me tullaan miehen kanssa nukkuun ja sit siirrän sänkyyn. Ei mitään kitinää, senkun kääntää vaan kylkeä :)

Meillä kolme perhepeitiläistä (tai osaksi entistä).



Toki vauva tottuu perhepetiin mutta on meillä esim matkoilla lapset osanneet nukkua muuallakin, tosin ovat sitten heräilleet vähän useammin.



Esikoinen siirty perhepetiin vasta 1-vuotiaana ja koska se meistä kaikista oli niin mukavaa niin vasta 4-vuotiaana meni omaan sänkyyn. Keskimmäinen nukkui vastasyntyneestä asti perhepetissä ja 9-kuisena siirsin hänet omaan sänkyyn, siskon kanssa samaan huoneeseen. Meni ihan hyvin siirto. Nyt poika on 2v9kk ja nukkuu aamuyöhön asti omassa sängyssä ja sitten hipsii viereen. Luulen että saisin aika pienellä vaivalla hänet oppimaan nukkumaan koko yön sängyssä mutta nyt en ole vielä saanut aikaan. Kuopus on myös nukkunut perhepetissä vastasyntyneestä asti, 8-kuisena hän siirty sivuvaunuunsa nukkumaan. Nyt yleensä kyllä hilautuu siihen viereeni mutta mä oon varmaan liian pehmo kun se musta on niin ihanaa...



Meillä on miehen kanssa pieni tavote että kun kuopus on pari-kolme niin sitten nuo pienetkin saavat mennä " lopullisesti" omiin sänkyihinsä. Mutta siis toistaseksi kaikki viihdytään hyvin näin.

Meillä vauva nukkui 2 viikon iästä neljän kuukauden ikään asti minun vieressä ja hyvin nukkuikin!! Nyt vauva 5 kk ja on nukkunut omassa sängyssään kuukauden verran. Kertaakaan ei ole protestoinut omaan sänkyyn laittamista. Eli kyllä vauvat aika hyvin saa " vieroitettua" äidin vierestä.

Meillä on käytössä vaihtelevasti sellainen väljä perhepeti. Vauva oli heti laitoksella ensimmäisestä yöstä saakka minun vieressäni ja rinnan päällä nukkumassa. Sitten muutaman viikon ikäisenä koitin myös sivuvaunua ja nyt nukkuu vaihtelevasti siinä tai vieressä. Minä en kanna huolta siitä milloin oppii nukkumaan yksin. Sekin aika tulee ja varmaan myös silloinkin usein hipsii yöllä vanhempien viereen. Minusta ei lapselta saisi koskaan kieltää vanhemman läheisyyttä.:)

Asiantuntijoiden mielipiteitä kun olen lukenut on vauvan paikka äidin vieressä kuten myös muiden nisäkäspentujen emonsa vieressä.



Ja kyllä, minä olen kevyt uninen ja huono nukkumaan mutta muutaman kuukauden unettomuus ei tunnu missään jos saan pienelle ihmisenalulle turvallisen ja hyvän olon.

Joten tämä nimimerkki suosittelee lämpimästi kokeilemaan!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat