Vierailija

Kommentit (10)

Karu on aunuksenkarjalaisessa perinteessä ollut sekä metsänhenki että paholainen. Metsänhenki, metšänizänd, on kertomusten mukaan johdattanut karjaa tai ihmisiäkin metsänpeittoon (eli eksyttänyt metsään) tai jopa vienyt nuoren naisen mukanaan ja saanut tämän kanssa lapsen. Paholaista, erityisesti legendoissa esityviä Jumalan vastustajia on myös voitu nimittää karuiksi. Paholaisen merkityksessä karu-nimitystä ei enää käytetä, sen sijaan nimitys on laajentunut sisältämään yleensä synnin ja pahuuden merkityksiä. Metsänhaltia-karu kuuluu sen sijaan edelleen elävään perinteeseen.

Vaikka esim. tuo " karu" ei omaan murteeseeni kuulu, toki tunnistan sen ja käyhän se asiayhteydestäkin ilmi, mistä on kyse.



Onko ihmisillä ylipäätään näin heikko murretietämys, vai onko omani tavallista suurempi???? Olen kyllä viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni etelä-suomessa, nyt asun pohjois-pohjanmaalla, itä-suomen ja lapin murteet ovat tuttuja sukulaisten kautta, samoin vaasan seudun murre.



Mutta sitä en ymmärrä, että miksi pitää niin isosti kauhistella jonkun käyttämää murresanaa? Vaikka ne eivät yleiskieltä olekaan, tuskin kukaan voi olla niin yksinkertainen, että ei ymmärrä, mistä on kulloinkin kyse!!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vierailija:

Lainaus:




Onko ihmisillä ylipäätään näin heikko murretietämys, vai onko omani tavallista suurempi???? Olen kyllä viettänyt lapsuuteni ja nuoruuteni etelä-suomessa, nyt asun pohjois-pohjanmaalla, itä-suomen ja lapin murteet ovat tuttuja sukulaisten kautta, samoin vaasan seudun murre.






* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat