Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

hei,

miten teillä jotka remontoitte, taikka rakennatte, menee?



Minua nyppii välillä pahasti tämä meidän tilanne. Kahden pienen lapsen kanssa on mahdotonta olla rakennustyömaalla, Kun sielä on vaarallisia työkaluja, lautoja joissa nauloja pystyssä jne.

Lasten lisäksi hoidan kaikki talouteemme liittyvät asiat, kaupassa käynnin ruoan pyykit, sillä mies ei saa edes wc rullaa vaihdettua kun ajatukset pyörii talon rakentamisessa.



Olen nöyrästi yrittänyt ajatella että minun tehtäväni on hoitaa kotia ja huolehtia omalta osaltani siitä ettei miehen (joka tekee raskaimman työn) tarvitsisi " murehtia" pikku asioista... kuitenkaan en ole koskaan kuullut yhtään kiitosta siitä että ruoka odottaa häntä ilta myöhällä ja että puhdasta vaatetta löytyy kaapista.



Rukoilen että talo valmistuisi pian ja että meistä tulisi taas perhe. nyt näemme toisiamme myöhään iltaisin ja lapset näkevät isäänsä todella vähän.



Anoppi auttaa kovasti tontilla mutta ei ymmärrä että minäkin haluaisin osallistua oman taloni tekemiseen, hän ei ymmärrä että voisi auttaa katsomalla lapsia joskus.

Pelkään että " työn jakomme" jatkuu talon valmistumisen jälkeenkin.



Lukisin mielelläni kokemuksia muiden taloprojekteista,

ja siitä miten arki on palannut talon valmistumisen myötä?

Kommentit (12)

Minä pidän huolta kodista, lapsista, talousasioista... ja itsestäni. Miehen duuni on vaativaa ja komennus kestää vielä 16 kk, jatko mahdollista. Ajattelen että kyllä tämä joskus loppuu ja koitan sen ajan elää niin täysillä kuin voin. Meitä tosin lämmittää raha. Tienestit on hyvät ja koti-Suomeen tullessa saadaan oma talo ilman että sen joutuisi itse rakentamaan. Tsemppiä!!!

Ei meilläkään toiminut tuollaiset yleisluontoiset pyynnöt lastenhoitoavusta, mutta kun muotoili asian tyyliin " tulisitko lauantaina aamupäivällä hoitamaan lapsia, niin minäkin pääsisin auttamaan talon teossa, nyt kun siellä on meneillään se ... tekeminenkin" No, eipä tällaiseen jatkuvasti voi turvautua, mutta saipa edes joskus yhteistä (raksa)aikaa miehen kanssa. Lastenhoitoa varten laitoin kyllä ruuat lämmitysvalmiiksi ja kodin siivotuksi, jottei anoppi vaan tuntisi itseään piikojaksi - eli ihan helpolla tuostakaan ei päässyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kuten ap:llä, kolmosella ja kuutosella. Appivanhemmat sekaantuu joka hemmetin asiaan ja ovat päällepäsmäreinä tontilla. Minä kotona lapsen kanssa illat, päivät töissä. Mies ei ole ollut kotona vuoteen (talvella oli tosin välillä, kun oli raksalla hommat seis). Olen kurkkua myöten täynnä tätä. Meidän perhe on tällä hetkellä minä ja muksu (1,5 v), mies ei kai kuulu meidän perheeseen... :( Lisäksi hän tekee tosi pitkää päivää myös oikeissa töissä. Joskus haluaisin keskustella asioista, kaikenlaisista tärkeistä, ei vain rakennusasioista, niin aina on ylimääräisiä korvia kuuntelemassa.



Ei kai se miehelläkään ole helppoa, mutta ei todentotta ole mullakaan. Minulla itsellänikin on vaativa työ (surffaan täällä kahvitunnilla).



Sympatiat kaikille yh:lle, ovat he sitä sitten väliaikaisesti tai eivät. Jaksua!

että talo ei valmistu koskaan jos sen ukon pitää olla kotona alushousuja silittämässä... kärsivällisyyttä ihmiset!! ei ole vaivatonta viljaa! sanoo vanha kansa



varmaan monilla juuri menee: mies puurtaa raksalla ja nainen hoitaa lapset ja kotihommat. Jos työnjako ei toimi, seurauksena on katastrofi.

Minä joskus yritin auttaa, mutta ei siitä mitään tullut; lapsi ehti tekemään vaikka mitä " kolttosia" sillä aikaa. Mieskin jo sanoi, että teet parhaiten, kun katsot lasta ja annat hänen tehdä raksahommat.



Harmittaahan se, kun haluaisi itsekin osallistua raksalle, ihan jo vaihtelunkin vuoksi.



Jos/kun sinulla on anoppi " käytettävissä" niin juttele hänen kanssaan josko hän voisi ottaa enemmän vastuuta lapsien katsomisesta jotta sinä ede VÄLILLÄ pääsisit raksalle.



Tsemppiä!

mutta toisaalta sehän oli odotettavaakin, joten yritän olla huomauttelematta asiasta, koska näin sovimme, että minä hoidan kodin ja mies rakentaa täyspäiväisesti, jotta saadaan koti valmiikisi mahd. pian. Toki välillä tulee tiuskittua, mutta ei ole pahemmin vielä hermo mennyt. Meillä myös kaksi lasta 5v ja 1½v, isompi osaa jo olla avuksikin keräilemällä nauloja, maalamalla jne. ja onkin ihan intona mukana hommissa. Itse en osallistu paljon hommiin, kun kuopuksen kanssa hieman vaikeaa, on sen verran pieni vielä, ehtii joka paikkaan. Tai no osallistunhan minä, sisustushommat mies jättänyt kokonaan minun hommiksi, joten keittiö yms. firmoja olen kiertänyt lasten kanssa. Koti on kyllä välillä kuin pyörremyrskyn jäljiltä, kun ei jaksa siivota, mutta ei se mitään, sit taas siivotaan, kun jaksetaan. Ainoa asia oikeastaan, mikä on ollut harmillista on tuo lasten kanssa oleminen jäänyt tosi vähiin. Perustuksia tehdessä, kun oli oikein kiire kuopus ei nähnyt isäänsä kuin vilaukselta, vierasti isäänsä hiukan tuossa vaiheessa, nyt mies yrittänyt ehtiä kotiin ennen nukkumaanmenoaikaa ja laittoi eilenkin kummatkin lapset nukkumaan. Onhan tää rakentaminen raskasta, mutta on aina ihana käydä katsomassa, miten edistyy ja suunnitella, miten mikäkin tehdään.

Meillä varsinkin appivanhemmat jaksavat ihmetellä kun minä en tee rakentamisen hyväksi mitään ja heidän poikaparkansa siellä raataa töiden jälkeen. Mutta meillä myöskin kaksi lasta (6kk ja 3-v), joten on pirun vaikea lähteä heidän kanssaan sinne tekemään kun koko ajan pitää keskeyttää hommat kun vauva itkee tai esikoista pitää komentaa. Anoppi sitten oikein marttyyrinä että kyllä minä voin sinne mennä siivoamaan, kun sä et nyt sitten näköjään ehdi. AAAARRRGGGGHHHH!! No, ehdotin että voisitko joskus ottaa lapset hoitoon (mun omat vanhemmat asuu ulkomailla) että pääsisin raksalle hommiin, niin sitten alkaa sanomaan et älä sinä nyt sinne mene huhkimaan, kyllä hän voi sinne mennä. En tajua miten selviän täysjärkisenä helmikuuhun asti. Kaikkeen sitä on pitänytkin ryhtyä. Ja rakentaminen meillä aika hidasta, kun yritetään tehdä omin voimin (vai sanoisinko miehen ja appivanhempien voimin!) mahdollisimman paljon. Ja nyt ollaan vasta rakennettu muutama kuukausi je hermot on jo kireellä. Ostakaa ihmiset valmis talo!

Hermot on kireellä, mutta turha on miestä syyttää siitä ettei ole koskaan kotona. Yhdessähän rakennusprojektiin yleensä lähdetään. Ja menkää naisetkin rakentamaan. Paljon on sellaista hommaa jota myös naiset voi tehdä. Mies voi olla välillä kotona.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat