Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Moi!



Mietin tässä, että milloinkohan sitä jaksaisi alkaa vieroittamaan 13 kk ikäistä neitiä tutista. Oli aiemmin aikamoinen tissitakiainen ja tuntuu, että imetyksen lopettamisen jälkeen on kiintynyt tuttiin entistä enemmän. Menee syksyllä päiväkotiin ja ajattelin, että josko ennen sitä saisin tutit pois, koska en tiedä jaksanko sitten töissä käydessä alkaa valvomaan öitä jne. Tosin kyllä mietityttää, että miten neiti sitten ikinä nukahtaa tarhassa päiväunille, kun ei ole edes tuttia.... Ja yöunetkin ovat vasta ihan viime aikoina alkaneet olla edes kohtuullisia enkä taas tiedä millaiseksi hullunmyllyksi yöt menevät tutista vieroituksen myötä, mutta kuten mainitsin, nyt olen vielä kotona ja jaksaisin jotenkuten huonommillakin yöunilla, koska joskushan se vieroitus on kuitenkin edessä.



Niin siis tuohon otsikon kysymykseen päästäkseni (tämän monologin jälkeen) - onko kukaan vieroittanut tutista pikkuhiljaa, esim. ensin jättänyt päiväunilta pois? Neidille kaikkeen uuteen totuttelu kestää tosi pitkään ja ajattelin, että josko pehmeä lasku olisi parempi? Vai onko se vain turhaa pitkittämistä? Ja sori, tiedän että aiheesta on varmaan keskusteltu täällä sen miljoona kertaa, mutten vaan saanut keksityksi hakuun mitään sopivia hakusanoja. Kiitos kaikista kokemuksista ja vinkeistä!

Kommentit (8)

Meilläkin on siinä mielessä tutin käyttöä jo rajoitettu, etten anna kuin unille mennessä ja pahimpiin kitinöihin, joskus automatkalla. Lapsi kyllä laittaa sen heti suuhun jos jostain löytää. Kiva kuulla, että joillakin on onnistunut tutista luopuminen pikkuhiljaa. Täytyykin kokeilla tuota ensin, että nappaa tutin pois nukahtamisen jälkeen. Lisääkin kokemuksia luen mielelläni!

jätettiin esikoisella tutti asteittain pois ja hänen kohdallaan se oli hyvä ratkaisu. Ei tarvinnut ollenkaan itkeä tutin perään. 1v6kk poika oli kun täysin oli tutista luopunut.

Yksilöitähän lapsetkin tietysti on ja se mikä sopii yhdelle ei välttämättä toimi toisella ollenkaan. Kerron silti miten meillä tutista luopuminen onnistui.



Ensin luovuttiin tutista leikkien ajaksi ja laitettiin kaikki tutit pois näkösältä ettei alkaisi tekemään mieli ;)

Sitten kun pärjäsi päivät ilman tuttia eikä edes pyytänyt sitä alettiin jättämään päiväunilta pois. Ensin siten, että annettiin nukahtaa tutin kanssa mutta otettiin pois heti kun oli nukahtanut. Sitten alettiin kokeilemaan ilman tuttia nukahtamista.

Lopulta tehtiin öiden kanssa sama juttu kuin päiväunien. Yöllä tutti hänelle annettiin aina kun tuli tarve. Pitkään pidettiin varalla tuttia sängyn vieressä sittenkin kun pärjäsi jo ilman ennen kuin kokonaan uskallettiin luopua.

Aikaa tuohon meni varmaan useita viikkoja, en oikein muista enää kunnolla.



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ei ehkä kauheen tärkee kapistus ollut muutenkaan, söi tuttia vaan sillon ku meni nukkumaan. Poika sitten tuli kipeeksi niin että ei voinut imeä tuttia ollenkaan niin se jäi sitten sen kautta pois.

Mutta tuttipulloa imee vieläkin nyt siis 1v11kk. Se tulee olemaan vaikeampaa entä tutin pois jäänti. Tsemppiä vaan tutilta pois jäämiseen!

meillä on päästy vaiheittain siihen vaiheeseen että tutti on aamun jälkeen ekan kerran suussa vasta jossain kuuden seiskan aikaan iltasella. alussa tuttia ei syöty rattaissa kauppareissulla, sitten hoidossa hereillä ollessa,sitten jäi hoidossa päikkäreiltäkin pois tutin lutkutus, pikku hiljaa päästiin siihen että aamulla tutti on hoitopaikan eteiseen asti suussa, siinä se nostetaan omaan lokeroon josta sen nappaan pois hakiessa suoraan taskuun. kotona sitten tosiaan iltasella pojan alkaessa väsyä, hän menee tuttikorille ja alkaa tiukan valikoimisen, eihän sitä mitä tahansa tuttia voi suuhun pistää ;) kokeilee suuhun ja vertailee ulkonäköä, lopulta se valkattu tutti onkin se yötutti.

Esikoinen tarvi tuttia vaan nukahtamiseen ja se putosi suusta, kun nukahti. Yöllä se ei ikinä kelvannut takaisin. Oikeastaan tutti lähti " vahingossa" , unohdin ottaa tutin ja sängystä ei löytynyt. Sanoin pojalle, että en jaksa enää lähteä etsimään tuttia. Poika oli tuolloin hiukan vajaa 10kk. Viikko meni, kun poika itki joka ilta hirmuisesti ja ajattelin, että olinko liian julma äiti. Soitin miehelle reissuun ja sovittiin, että poika saa tutin takaisin. Hain tutin ja laitoin pojan suuhun poika hiljeni, mutta hetken kuluttua tutti lensi ja pitkälle. Vellipullo meillä kyllä oli 2,5vuotiaaksi.

Nuo tuplat on nyt 1v7kk ja ilman tuttia on oltu viikko. Yritin tutista jo luopua aiemminkin, mutta neiti alkoi syödä peukaloa ja huusi illalla niin hirveästi, että unitutti tuli takaisin. Muutama kuukausi sitten lopetettiin päivätutti ja viikko sitten yötutti. Tietysti oli neidin taholta itkua ja on hiukan edelleen, mutta selvästi on vähentynyt. Tuttia ei varsinaisesti kysellä ja sormetkin menee suuhun vain, kun neiti on tosi väsynyt.

Meillä tuo tutti on ollut aina kauhean tärkeä kapistus pojalle. Lopulta niillä tuteilla piti leikkiä päivisin, jolloin puutuin peliin. Pojan ollessa n. 1v3kk jätettiin päivätutti pois. Hetkessä poika oppi, että tutti (tai meillä tutit) jätetään heräämisen jälkeen pinnikseen odottaan seuraavia unia. Ja joskus jos löysi tutin lattialta, vei kiltisti sen takas sänkyyn.



Nyt poika on 1v8kk ja risat ja viikko sitten jätettiin unitutti pois. Se oli se tärkein asia pojalle nukkumaan mennessä. Heti kun alettiin puhua nukkumaan menosta, poika sanoi " tuttia" . Vajaan viikon poika huuteli tuttia unille mennessä mutta ei enää. Aika nopsaan oppi nukahtamaan ilman sitä. Vähän se rikkoi öitä ja lyhensi unia mutta aika helpolla kuitenkin on päästy.



Tuttipullo jätettiin 1,5-vuoden iässä ihan tuosta noin vaan ja sen perään se ei kysellyt. Sai siitä aina unimaitonsa.



Meidän tyttö oli tosin jo 2-vuotias. Ennen sitä oli jo monta kuukautta rajoitettu tutin käyttö ainoastaan yö- ja päiväunille. Tuntui silti, että tyttö ei ollut valmis luopumaan tutista ja sitten tuli kaikkea muuta totuttelua ensin, mm. oppi kuivaksi. Meidän tyttö on myös sen tyyppinen, että selittämällä selviämme monesta harmistuksesta. Niinpä puhetaito oli aika tärkeä käännekohta tuossakin asiassa.

Mutta tutti jäi pois ensin päiväkodissa päikkäreiltä ja se meni ilmeisen kivuttomasti. Oli siihen mennessä tottunut pitämään päiväkodissa unikaveria (pehmoa). Oli oikeastaan pieni väärinkäsitys, että ehti olla pari viikkoa ilman tuttia päiväkodissa ennen kuin tajusimme. Sitten jätimme tutin myös kotona päikkäreiltä ja lopulta viikonloppureissulla tutit " unohtuivat" mummun luo ja " roska-auto vei" ne sillä välin. Pari viikkoa oli levottomia öitä ja pientä kiukuttelua iltaisin, mutta sitten unohtui koko juttu. Unikavereista tuli paljon tärkeämpiä, kun tutti jäi. Nyt ollaan oltu tutitta kohta pari kuukautta ja vieläkin nukahtamishetkellä tyttö " maiskuttaa" . Aika suuresta asiasta siis on ollut kyse, vaikka tutin perään ei kysellyt paljoa, oli selvästi turvaton iltaisin.

meillä kokeiltiin tutin pois jättämistä suunnilleen vuoden ikäisenä asteittain, eli tutti annettiin vain päiväunille, koska silloin nukahtaminen oli vaikeampaa kuin illalla. viimeinen pykälä jäi kuitenkin tekemätä, eli päiväunitutti oli niin kauan kuin tytölle alkoi tulemaan kulmahampaat ja tutin käyttö ryöstäytyi käsistä. olisi syönyt tuttia koko ajan.



nyt lapsi 1,5v, ja kun rupesi tuntumaan että tutin on taas liikaa käytössä, ajattelimme laittaa tutin syönnin kerrasta poikki. leikkasin tutin imuosasta sen " pallukan" pois, niin että jäljelle jäi vain imuosan varsi. kun tyttö osaa itse vaatia tutia hyvinkin ponnekkaasti, oli jotain mitä antaa hänelle, mutta " riisuttu malli" tutista ei enää pysynyt suussa. lapsi tyytyi tähän nopeasti, kun selitettiin että tuti on rikki ja sitä nyt ei voi enää imeä. jotta lapsella ei olisi turvaton olo, annoimme hänelle nukahtamisavuksi viereen vauva-aikojen jälkeen lähes käyttämättä jääneen pehmosoittorasian, jonka lapsi saa itse vedettyä soimaan. vieroitus sujui kivuttomasti, lapsi pyysi tuttia vain kahdella nukkumiskerralla ja nykyään nukahtaa tyytyväisen oloisena soittorasiaa kuunnellen, vetää siihen aina lisää vauhtia jos soitto loppuu ja uni ei ole vielä tullut.



minun vinkkini olisi, että kannattaa antaa lapselle joku muu asia tutin sijaan tuomaan turvallisuutta.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat