Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Hei



Onko Suomessa muita koti-isiä, kuin minun mieheni? Siis koti-isiä, jotka viettävät kotona pidempään kuin isyysloman tai isäkuukauden. Mieheni on ollut 6kk vanhempainvapaalla ja jää nyt vuodeksi hoitovapaalle. Kuulisin mielelläni ajatuksia ja kokemuksia asiasta niin miehiltä kuin naisiltakin, miten on sujunut ja mikä on ollut parasta ja mikä ehkä ei voi sanoa, että pahinta vaan haasteellisinta, entä töihin paluu, onko työnantajat suhtautuneet miten hyvin/huonosti asiaan?

Kommentit (2)

Parhainta on lapsen ja isän välisen suhteen muodostuminen/lujittuminen, keskinäisen siteen syntyminen. Naisnäkökulmasta se voi olla myös se haastavin juttu jos mustasukkaisuuteen on taipumusta..

..Vai miltä tuntuu ajatus että kun polveen tulee pipi niin lapsi juokseekin iskän syliin, ja iltasadun lukee aina iskä ja äitin ehdotukset on ihan "buu"?

Työasiat ovat aika toisarvoisia mietittäviä minusta.

Yhden muksun kanssa pärjäsin, kahden kanssa olikin paljon vaikeampaa, kolmen kanssa en edes yritä.

Rispektit kotiäiteille ja isille.



-iskä-

Eli meillä mies oli ensin esikoisen kanssa 5 kk kotona vauvan ollessa 4,5-9,5 kk. Tuo oli ihanaa aikaa sekä minulle että miehelleni. Minä pääsin vaihteeksi töihin ja mies sai rötvätä vauvan kanssa. Kotona odotti ruoka valmiina, kun tulin töistä :) Pidin tuolloin myös tosi paljon työstäni, mutta ehdin silti olla riittävästi vauvan kanssa, varsinkin alussa, kun vauva miltei vain nukkui päivät. Rankkaahan tuo toki oli, kun vauva söi öisin. Olin tosi väsynyt, mutta onnellinen. Sen jälkeen jäin sitten vuorostani kotiin ja olin yhteensä vuoden kotona, ensin yhden, sitten kahden lapsen kanssa.



Seuraavan pätkän mies oli kotona kahden lapsen kanssa, lapset olivat tuolloin 2-2,5 vuotta ja toinen 0,5-1 vuotta. Se oli tosi, tosi rankkaa aikaa, sillä jouduin reissuhommiin ja olin paljon öitä pois kotoa. Mies koki ajan myös tosi raskaaksi, mutta silti olen onnellinen, että tuli sellaistakin elämää kokeiltua.



Meillä molemmilla kotipätkät ovat olleet aika lyhyitä, puolessa vuodessa ei ehdi oikein vielä kaikki systeemit vakiintua. Tai juuri kun homma alkaa sujua, onkin aika palata töihin. Mies kyllä odotti töihin paluuta kuin kuuta nousevaa, mutta siitä se rankkuus vasta alkoikin, kun molemmat kävivät töissä ja lapset olivat hoidossa.



Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen, että ollaan jaettu näitä vapaita, ja niin meinataan tehdä seuraavienkin lasten kohdalla. Molemmilla on tosi hyvät välit kumpaankin vanhempaan ja saa olla ihan varma, että toinen pärjää kyllä lasten kanssa.



Miehen töissä puhuttiin "äitiyslomasta", mutta muuten on suhtauduttu ihan positiivisesti. Hyvää on myös se, että kumpikaan ei ole ollut vuositolkulla pois työelämästä ja myös se, että ymmärtää sekä työssä käyvän että kotona lapsia hoitavan fiiliksiä. Parisuhde on syventynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat