Vierailija

Siis oma vartaloni.



Alkuun todettakoon, että olen onnellinen lapsistani ja heidän takiaan voisin olla karmean näköinen lopun ikääni. Mutta koska se ei ole pakollista, mieluummin olisin edes suht siedettävissä mitoissa. Tiedän, että maailmassa ja ihmisillä paljon suurempiakin murheita (ja on mullakin!), mutta tämä nyt sattuu nyppimään pahasti.



Nyt seuraa valitusta. Mä vaan olen niin ylen kypsä tähän heikkoon luonteeseeni ja hyllyviin läskeihini ja löysään nahkaani.



Minä kuulun niihin parjattuihin, jotka ovat kunnolla itsensä saaneet lihaviksi raskauden aikana. Painoa tuli kakskymppiä lisää, josko riittääkään. Ja nyt vielä jäljellä reilut kymmenen.



Mitkään normaalit vaatteet ei mahdu päälle, ja mahtuvat ovat ylen tiukkoja. Turha sanoakaan, että en ole mitenkään tyylikäs tällä hetkellä. Rahakin tiukoilla, ei olisi varaa uusia karderobia. Uimarannalle en todellakaan lähde uikkareissa, päivän sana on mekko.



Toiset ovat sinut omien lihojensa kanssa, hatun nosto heille. Minulle on aivan sama, missä asuissa muut haluavat kulkea. Mutta minä inhoan nykyistä vartaloani (vaikka se onkin tehnyt hienon työn ja saanut maailman upeat lapset), siis sen ulkoista olemusta.





Hävettää nähdä tuttuja, vanhoja koulukavereita, sukulaisia. Tuntuu, että kaikki vaan katsovat, että onpa se tuokin mamma päässyt lihomaan! Voisi nyt edes jättää jätskit syömättä!



Huh-huh. Nyt vähän helpottaa... Kiitos kun sain purkaa tuntojani tämän kaivavan asian tiimoilta.

Kommentit (9)

Hänellä oli mekko päällä ja tottakai hänestä huomasi, että kiloja on vielä jäljellä, mutta hän oli SÄDEHTIVÄN kaunis. Sanoinkin hänelle, että olet kauniinpi kuin koskaan, mutta hän luuli varmasti vaan että yritän mielistellä. Pienten lasten äidillä saa olla vielä vatsaa. Älä häpeile vatsaasi vaan kunnioita sitä. Ajattele, että se maha on saanut kantaa sinun suloiset lapsesi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Itseinho pistää tekemään liikakiloille jotain. Kilot karisevat kyllä kun rakastaa enemmän liikuntaa ja kadotettua vartaloaan, kuin ruokaa ja herkkuja!

Tämä kesän vartalo-ongelmien murehtimisen sijaan ajattele, miten saisit ensi kesään (tai mikä ettei talveen) mennessä itsesi kuntoon. Pura tuo kiukku siis positiiviseksi kuntoiluenergiaksi. Itse lihoin avioeron jälkeen 12 kiloa (aina olen ollut tod. hoikka ja urheilullinen, joten inhosin itseäni). En vaan päässyt yh-äitinä liikkumaan säännöllisesti ja kahdessa vuodessa oli tuo 12 kiloa kertynyt. Kun elämäntilanne muuttui suotuisaksi, aloitin taas urheilun ja samat 12 kiloa tippuivat puolessa vuodessa. Eli elämä jatkuu ja toivoa on! :-)

olen raskaana enkä löydä päälleni mitään laitettavaa. olen joka puolelta iso eikä vaatteet mahdu päälle.



suurin ongelma on se, etten IKINÄ ole ollut näin iso. vaikka olen onnellinen raskaudestani, olen kuitenkin ilmeisesti sen verran turhamainen että vartalon muutokset aiheuttavat minulle pahaa mieltä ja paljon.



olenkuitenkin päättänyt että käytän sellaisia vaatteita jotka sopivat minulle eivätkä näytä liian pieniltä päälläni..ostan sitten vaikka h&m:stä.

Sain kaksi ihanaa lasta nuorella iällä ja kilot paloivat kuin itsestään raskauksien jälkeen. Sitten viidessä vuodessa kuin varkain aloin lihomaan kunnes kolmannen lapsen syntymän jälkeen 5 vuoden tauon jälkeen huomasin painavani 10 kiloa enemmän kuin " lähtöpaino" tokan lapsen syntymän jälkeen. Siitä alkoi lupaus: Kesäksi kuntoon.



Nyt uudesta vuodesta saakka olen tiputtanut 12 kiloa eli olen hoilkemmassa kunnossa kuin " ikinä" ...eli siis silloin kaksikymppisenä ennen lapsia! Kerrankin voin todellakin ylpeänä katsoa peiliin ja NAUTTIA kesästä todella hoikkana! Se vaati sen alkusysäyksen; ostin mm. kuntolaitteen kotiin ja vedin lautasmallin mukaan päivän ateriat! Välillä jurppi, välillä ratkesi, mutta mikä onni että sain itseäni taas niskasta kiinni. Suurin motivaationi olikin painotaulukko jonka itsestäni tein. Joka maanantai punnitsin itseni ja merkkasin painon taulukkoon. Ihanaa oli nähdä käyrän laskevan kuin peuran häntä!!!!!



Tässä sitä nyt ollaan hoikkana ja valmiina kesään. Jos asia sinua häiritsee niin onnea matkaan!



Terveisin 3 lapsen äiti 26 vuotta elämänsä kunnossa ja lapset 7v, 6v ja 7kk

Tuntuu vain, että vuorokaudesta loppuvat tunnit. Illalla yritän kyllä lenkille, kun mies tulee töistä! Eikös 23:n aikoihin olisi jo suht' kiva lenkkeilysääkin?



Kuinka nopeasti olette saavuttaneet normaalin painonne raskauden jälkeen? Näille nahkoille ei kyllä pelkkä imetys tee mitään, eli ei se paino tosiaan kerro kaikkea. Jumpattava ois ja lujasti.



ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat