Vierailija

Jos nyt saisimme kolmannen, niin tulisiko hänestä vain yksinäinen ja isompien sisarusten tiellä häärivä kolmas pyörä? Vai onko mahdollista, että hänestäkin kasvaisi ihan tavallinen ja tyytyväinen lapsi, jolla on hyvät sosiaaliset suhteet?



Ahdistaa tämän miettiminen! Ja ei, neljäs lapsi ei ole enää suunnitelmissa.

Kommentit (4)

SINÄ teet siellä niiden makuuhuoneessa??



.... terv. nimim. kalikka kalahti :D (= aina kun tulee vieraita lyhyellä varoitusajalla, viskon kaiken ylimääräisen roinan makkariin miten sattuu - ja toivon, että aikuiset ihmiset ymmärtävät olla menemättä sinne, jos ei erikseen pyydetä.. :) )



Likaista meillä ei ole koskaan, olen vähän friikki sen suhteen, mutta tavarapaljous tuppaa leviämään täällä pienessä kämpässä vähän joka puolelle)

Mutta vakavasti, itse olen 3-lapsisesta perheestä, minä ja veli lyhyellä ikäerolla ja pikkusisko syntyi, kun me olimme jo teini-iässä (mä 12, veli 15)



Onhan se sisarussuhde tietenkin ihan erilainen, ei olla eletty lapsuutta yhdessä jne, mutta hyvin läheinen olen pikkusiskon kanssa edelleen. Se suhde on vaan ennemmin sellainen, että mä olen se "suojeleva, auttava ja opastava" isosisko, enkä se "vertaistoveri".



Sanoisin, että älä nyt tuon takia jätä lapsihaaveita, sisarussuhteita on monenlaisia, kaikki korvaamattomia ja viimeistään aikuisiässä niitä osaa arvostaa :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

ekan kanssa, onneksi saimme kun ei ole ihan helppoa tämä raskautuminen ollut. En olisi enää jaksanut totaalista elämänmuutosta kun kaksi ekaa olisivat koulussa, ja lisäksi olisin silloin jo niin vanha, 35 v, että haluan silloin elämässä tehdä jo muuta kuin olla symbioosissa vauvan kanssa :O

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat