Vierailija

Erittäin köyhästä perheestä (!) lähtöisin. Peruskoulun jälkeen säästörahoilla ostin lukion kirjat ja luin ylioppilaaksi. Siivoustyötä tehden rahoitin yliopisto-opintojen ekat vuodet. Opintojen edetessä tutkimusassariksi, siitä hoitoapulaiseksi ja muihin keskiluokan hommiin. Sitten valmistuin ja lopulta akateemisiin töihin. Nyt olen hyvin toimeentuleva akateeminen, jolle lapsuuden köyhyys on enää muisto vain.



Mutta osaanpa arvostaa tilannettani nyt ja osaan samastua yhteiskunnan jokaisen portaan tilanteeseen paremmin. Siitä on hyötyä tässä työssä.

Kommentit (3)

Köyhästä perheestä maaseudulta, suvussa ei ole edes montaa ylioppilasta. Minä olen suvun ensimmäinen akateeminen. Olen vasta uran alkuvaiheessa, mutta joskus päätä huimaa kun miettii mistä sitä on lähdetty...

Ei nykyään ole kyllä paskanvertaa väliä, ett' onko köyhästä perheestä vai ei. Kaikilla on samat mahdollisuudet lähteä akateemiselle tielle, jos van älyä ja järkeä riittää. Ja niitä kai on jaettu myös köyhien lapsille!



Itse olen kai myös ns. köyhästä perheestä ja siskoni kanssa varmaan olimme sukumme ekoja yliopistoon menneitä, mutta ei se silti yhtään ihmeelliseltä tunnu, oltiin suht hyviä koulussa, joten oli kai aika itsestäänselvyys, että mentiin lukioon ja sieltä sitten eteenpäin.



Eri asia varmaan 60 vuotta sitten!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat