Vierailija

Onko teidän mielestä todella oikein, että ystävyyden voi laittaa telakalle, kun itseä ei huvita pitää yhteyttä?

Muutamaan otteeseen olen tällaiseen väittämään törmännyt ja kummastelen suuresti. Ei kai kukaan tosiystävä ajattele, että kun minulla ei nyt ole aikaa tavata ystäviä/soittaa, voin olla omissa oloissani ja kun minua taas huvittaa, ystävän täytyy aina olla valmiina jatkamaan siitä mihin jäätiin?



Ystävyyden pitäisi olla molemminpuolista. Se ei sitä ole, jos päätän itsekkäästi päättää olla pitämättä yhteyttä ja olettan ystävän ottavan avosylin vastaan vuoden päästä, kun minulla taas on aikaa. Ettekö ajattele lainkaan ystävän tarpeita? Entäpä jos hän tarvitsisi juuri sillä hetkellä ystävää, eikä sinua kiinnosta?



Itsekästä. Tuollaiset ihmiset eivät ystäviä ansaitse, eikä tuollaista voi edes kutsua ystävyydeksi.

Kommentit (4)

En tiedä, en osaa selitellä käytöstäni. En vain kerta kaikkiaan jaksa aina toisia ihmisiä - en edes ystäviäni. JOkin heissä ehkä ärsyttää, tai omat voimavarani eivät riitä kuulumisten kyselyyn. Silloin en halua loukata heitä välinpitämättömällä olemuksellani. Katson, että se on oikeuteni ja palvelee myös ystävyyttämme.



Nytkin kaikki parhaat ystäväni ovat telakalla. Ovat soitelleet ja viestittäneet juhannuksena, en vastannut, ei kiinnosta.

Yritän kuitenkin parhaani mukaan olla hyvä ystävä ystävilleni ja ajatella myös heidän tarpeitaan ja tilannettaan.

4 tilanne on ihan ok, jos se sopii kaikille osapuolille. En minä sinua tuomitse.



Ihmetyttää vain se, että usein ystävyydessä toinen osapuoli kokee jäävänsä vähemmälle ja olevansa vain se antava osapuoli, kun toinen käyttää vain hyväkseen.

Itselläni on muutama tällainen ystävä, jotka ajattelevat vain itseään. Tapaamiset sovitaan AINA heidän ehdoillaan ja yhteyttä pidetään, mikäli heille sopii. En lue tällaisia ihmisiä enää ystävikseni, sillä en koe saavani tällaisista ihmissuhteista yhtään mitään. Jos minulla on vaikeaa, en toivo saavani vastausta yhteydenottoon, että " minulla ei ole nyt aikaa" .



-ap-

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Silloin kun kohdataan, kohdataan. Jutellaan, jaetaan kuulumisia, puhutaan vaikeistakin asioista. En kuitenkaan siedä liian läheisiä ihmissuhteita, ja jossain vaiheessa ne vain ahdistavat minua hengiltä.



Miksi sinä olet arvokkaampi ihminen kuin minä, ja oikeutettu tuomitsemaan minua ja minun ystävyyssuhteitani? Millainen ystävä itse olet, täydellinenkö? Oletko täydellinen ihminenkin?

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat