Seuraa 

Huomenta!

Kommentit (17)

Ekka kyssäriin: Käytän sellasia tiukan ja löysän välimaastossa olevia vaatteita:) En siis piiloudu telttoihin, mutta en myöskään tykkää sellasista paidoista jotka nuolee joka kuhmunki masusta- saatikka että maha loistais paljaana jostakin kohtaa.



Mitenkähän se Mianni jakselee?? Ja lupicaia? Toivottavasti molemmilla kaikki hyvin!



Ei tosiaan oo helppoa aina nuitten miesten kanssa:( Kyllä muaki monesti surettaa se, että mies ei ota mua tarpeeksi huomioon. Toissa iltana tuossa jo taas mäkätin että sais miehet ottaa etes puolet raskausvaivoista, niin ehkä ne sitte alkas arvostaa tätä meijän taakkaa. Ne ei vaan ymmärrä, kun eivät ite joudu kokemaan, että miten hirmu paljo me joudutaan kestämään raskauden aikana! Siihen ei tarvis päälle enää ainuttakaan perheriitaa tai muita ongelmia. Kuinka paljon se piristäskää, kun sais joka päivä monta halia ja paljon suukkoja- ja mies muistas kysyä että miten jaksaa äiti ja vauva. Mutta harvoinpa sitä tapahtuu :( Vaikka toisaalta oon aatellu niin, että pitäs iteki muistaa miestä helliä eikä ite vaan käpertyä omaan raskauteensa...onhan ne tunteet miehelläki. Sitä vaan aattelee niin monesti, että miehet on tyytyväisiä kunhan saavat tarpeensa tyydytettyä- mutta ehkä ne ukotki kaipaa sitä läheisyyttä? Eivät vaan osaa sitä ilmasta...tiiä sitte.

Tai sitte me puolisot ollaan vaan niin kauheita ;)



Masumasumasu--ei uutta, ei sitte mitää. Liitoskivut vaivaa ja etenki jos on ed. pvänä kävelly paljon. auts:/ Rinnat on myös alkanu " kasvaa" tai siis ovat ainaki tosi arat. Melkein tuntuu että pitäs rintsikat olla yölläki päällä.



Mutta mun pitäs olla jo kovalla tohinalla pakkaamassa, ois parin tunnin päästä lähtö vkl reissuun ja tässä minä vaan istun! Esikkoki nukkuu joten olis hyvää aikaa pakata.



Oikein rentouttavaa vkl kaikille ja koittakaahan jaksaa ja tehä muutaki ku murehtia ;)



Jääsydän rv 22+3

Ilmoittauduin joukkoonne muutama viikko sitten, mutta kirjoittelu on vaan jäänyt.

Oli mukava lukea, että Lupicaia oli saanut luvan jo käveleskellä osastolla. Toivottavasti lapsivesi oli tosiaan väärähälytys ja pääset pian kotiin.

Miannille voimia! Hyvä, että saitte miehen kanssa juteltua asioista. Minä uskon keskustelun voimaan ja välillä varmaan uuvutan miehen halullani puida asioita ;-) Pienten lasten kanssa on välillä niin vaikeaa löytää sitä omaa aikaa. Minä varsinkin kun olen oikea kotihiiri, en jaksaisi millään illalla miehen kotiuduttua töistä enää lähteä mihinkään. Nyt on vähän helpottanut kun isommat ovat pari kertaa viikossa yhtä aikaa reilun pari tuntia poissa. Aiemmin siivosin aina noina päivinä, mutta nyt olen päättänyt tehdä vain sellaisia asioita, jotka ovat minusta itsestäni mukavia eli luen, surffaan netissä tai katson DVD:tä ;-)



Sitten kysymyksiin..

Meillä kuopus nukkui pinnasängyssä ensimmäisen yön vasta vuoden ikäisenä eli tälle kolmoselle emme hanki sänkyä ollenkaan, vaan hän nukkuu vieressäni. Matkasänky ja ' riippukeinu' on varattu päiväunipaikaksi.



Minun paras ystäväni, se ihminen jolle voin miehen lisäksi kertoa kaikki asiat, asuu Suomessa. Onneksi sähköposti ja muut viestimet toimivat. Täällä minulla on muutama ihan hyvä ystävä, mutta ei oikein sellaista jolle voisi surutta puhua kaikesta. Ja me on sentään asuttu täällä alppien kupeessa jo ' ikuisuus' .



Minulla on aina vartalonmyötäiset t-paidat käytössä, niin myös nyt raskaana. Löysät paidat tekevät minusta jotenkin möhkälemäisen.



Mianni kyseli veikkausta vauvan syntymästä. Esikoinen syntyi viikoilla 40 tasan, kakkonen 40+2 ja tämä kolmonen veikkaukseni mukaan 40+4. Saapa nähdä, miten käy.



Oma (.) kasvaa ja kiristää. Tänään sain naapurin rouvalta ensimmäisen veikkauksen tulokkaan sukupuolesta, on kuulemma poika. Vaikea uskoa kahden tytön jälkeen ;-)

Oli muuten helpottavaa lukea, että muillakin on vaivoja. Minulle itselleni on ollut tosi kova paikka tajuta, että tämä raskaus on rankempi kuin edelliset. Eilen imuroin koko huushollin. Illalla olimme päivällisillä, siellä piti ensin seistä aika pitkä tovi ja sitten istua monta tuntia kovalla tuolilla. Tänä aamuna en sitten meinannut päästä kaupasta kotiin kun mahaan sattui niin vietävästi. Onneksi mies on ymmärtäväinen ja kehottaa jättämään kaikki hommat vaan tekemättä. Mutta en minä voin kauhean kaaoksen keskelläkään elää, enkä oikeastaan mieheltäkään hirveästi olla siivouksia vailla kun aikaa siihen olisi lasten mentyä nukkumaan n. puoli yhdeksän aikaan illalla. Täytyy vaan aloittaa hitaasti hyvää tulee linja kotitöiden suhteen.



Ostin kaupasta kesän ensimmäiset karviaiset. Ne maistuivat aivan ihanilta. Taidan lähteä tuhoamaan loputkin ;-) Oikein mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille lokamasuille!



mfg ja vaavi 25 tasan

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Onpa hyvä että saitte puhuttua. Kysyitkö sä mieheltäs että missä on sun vapaa-aika ja harrastukset?? olis kiva kuulla mitä hän vastaa. Mutta nyt takas hommii..

En ole pariin päivään ehtinyt/jaksanut kirjoitella, eilen sitten illalla huomasinkin että LUPICAIA oli joutunut sairaalaan! :/ Toivottavasti kaikki on hyvin, vaikkakin uhkaavalta tilanne tiistain pinossa kuulosti.



MIANNILLE ja miksei muillekin perheenäideille kysymys vastaavasti: Onko sulla/teillä omia ystäviä? Auttavatko ystävät henkireikinä?



Mulla on joitakin omia hyviä ystäviä, jotka tuntevat kyllä miehen mutta eivät ole hänen erityisiä ystäviä eivätkä meidän " pariskuntaystäviä" . Minä vaan en pentele ole ehtinyt niitä tapaamaan aikoihin :/ Onneksi pari käyttää aktiivisesti noita messenger-ohjelmia niin sitä kautta ehtii jutella.



Mutta tuntuu kyllä, että perheellistymisen myötä on ystävät menneet vähän uusjakoon. Vanhat ovat edelleen olemassa, mutta tosi paljon harvemmin tulee juteltua. Odottelenkin vissiin että itsekin alkavat haaveilla perheenlisäyksestä, sitten taas ollaan lähempänä samaa aallonpituutta :)



(.) - Eipä uutta. Iskiaskivut vaihtelee, mutta liikunta tosiaan selvästi auttaa. Kun vielä ehtis sitä tehdäkin! Tänään töistä vähän vapaampaa, mutta vastapainoksi lupasin laatia leivonnaisia, kun tulee sukulaistäti käymään vanhempieni luona ja äiti on polvileikkaustoipilas. Eli niitä tässä pitäisi ruveta vääntämään, jotta ajoissa ehtii. Onneksi kuitenkin jaloillaan saa seisten tehdä!



Näin muuten UNTA, jossa meidän pihalla asuva pariskunta menetti 8-kuisen vauvansa. Vauva pääsi unessa juomaan kloriittia tai pakkasnestettä tai jotain, ja äitinsä ei ollut huomannut niin jotenkin ehti sitten siinä menehtyä. Oli inhottava uni. Olen nähnyt muutenkin tosi paljon tuollaisia painostavia unia tällä viikolla, ainakin pari kertaa sellaista jossa joko liikkui sarjamurhaaja tai sitten tunsin sarjamurhaajan ja mun piti sitä suojella. Mitään VAUVAUNIA en ole ruvennut näkemään, en tainnut esikoisestakaan nähdä montaa, näitä painajaisia vaan.



Esikoisesta muuten muistan noin viikkoa ennen syntymää nähneeni unen, jossa pääsin kurkistamaan häntä " maan sisään" . Hän oli siellä ihan pieni ja hentoinen. Mies tulkitsi unen, että ei taida olla vielä valmis syntymään!



Nyt taidan mennä laittamaan aamupalaa ja sitten leipomaan. Hyvää perjantaita kaikille!



Coe rv 23+5



P.S. G: Niin joo, mä käytän aina mieluummin vartalonmyötäisiä paitoja. Olin raskaana tai en, siispä nytkin.

Kotiutuihan se mies lopulta illalla, ja vieläpä ns. häntä koipien välissä. Tajusi jopa ihan itse käyttäytyneensä tosi paskamaisesti. Sitten komensiki minut sohvalle ja laitto lapsille iltapalat, yövaatteet jne ja jopa laitto ne kaikki nukkumaan.

Sitten käytiin pitkä parin tunnin keskustelu, jossa en itkua säästellyt ja saa nyt nähdä kauanko mies taas muistaa, että olen tosissani. Ihan hyviä asioita se mies kyllä sanoi, kertoi paljon tuntemuksistaan ja siitä, miten erilaista on kun tämä on nyt tämmönen yllätysvauva mitä kun odotettiin nuita ns. tekemällä tehtyjä lapsia. Onhan se totta, niin minäkin olen paininut samojen juttujen kans.

Mutta, sitten yks asia mulla vieläki v' **taa. Nimittäin hyvin paljon mies pisti asioita minun raskaushormonien ja muutenki raskausvaivojen piikkiin. Ja taas liian vähän näki vikaa itsessään. Juu, hän kaipaa omaa aikaa ja harrastukset on henkireikä. Ymmärrän. Mutta, MISSÄ on MINUN harrastukset ja henkireiät???? Kysynpä vaan. No, tämä palsta kai toimittaa sitten molempia virkoja..



Vauva on melskannut mahassa kovasti ja eilen illalla mieskin tunsi monta pientä potkua. On kuulemma aina yhtä ihmeellistä.

Tänään tosiaan lähdetään kattomaan Zero Ninea, saa nähdä mitä vauveli tykkää rokin jyskeestä ;)

Ja tänään on miehen vimppa työpäivä ennen kesälomaa ja toivottavasti se auttas myös tätä minun väsyä.



En nyt muista mitä muuta piti kirjottaa.. lähden herättelemään tyttöjä, kun täytys joutua kauppoihin.



Mianni 23+6

Viikonloppu edessä... :) Vaikka eipä se juuri meikäläisen tahtiin vaikuta kun mitään " tahtia" juuri olekkaan. Paitsi et voi paremmalla omallatunnolla olla tekemättä gradua.. ;) (heh heh :P ) Ja mies on kotona! On ollu tän viikkoo jo töissä (oli siis sairaslomalla reilut pari kk) ja ihan outoo kun kerkes jo tottuu et se on kotona, vaikka remonttia tekikin eikä siis siinä " vieressä" ollut. Onneks sinänsä, ois voinu jo yliannostus tulla.. ;)



Juu, enemmän vartalonmyötäsiä paitoja mäkin käytän. On mulla sitte semmosia vähän " löysempiäkin" , mutta en tykkää mistään " teltoista" paitsi ehkä kotioloissa. Muutenkin tosiaan vartalonmyötäsiä oon käyttäny, siis ennen raskautumista.



Masussa möyritään ja potkitaan kivasti! :) Eilen repäs tosi kovasti alavatsasta ku noukin jotain maasta ja nousin ylös. Sattu tosissaa! Ja sit toisesta nivusesta sattu jonku aikaa niin et oli vaikee kävellä. Eli alkaa mulla vissii toi lantio löystyä.. :P Nukkuminen vaan paranee koko ajan, ihanaa! Paitsi ku mies lähtee kuudeks töihin niin sit on monest vaikee nukahtaa uudestaan, kun tosiaan ei oo taas tottunu siihen. Meniki monta vuotta tottua siihen sillon seurustelun alkuaikoina. Toiv. nyt nopeemmin.. ;)



Maanantaina olis sitten sokerirasitus.. plääh.. Oon yrittäny tän viikkoo olla syömättä kauheen sokerisesti mut oon jotenki ihan varma et joudun sen ravitsemustyypin puheille ja jollekki dieetille. On vaan semmonen olo. Varmaan ku paino on noussu niin paljon jo ni siks siltä tuntuu. Mut katotaa kuin käy. :P



No mutta. En jaksa tänään(kään) graduun panostaa, muuten ku et lainasin vielä yhen kirjan. Menee koulun kirjasto nyt reiluks kk:s kiinni nääs. Hillun kai vähän aikaa netissä ja sit lähden kelan kautta kotiin. Mukavaa viikonloppua ja parempia vointeja kaikille, joilla ei-niin-mukavaa on ollu! :)



Pupu ja masukki 26+0

Kyllä se vaan kummasti jo ottaa kunnon päälle, kun tunnin kyykkii tavaroita lattioilta ja imuroi. Huh, ihan on hiki ja jalat painaa ainaki tonnin. Siispä lepotauon paikka. Huomasin nääs aamulla, että tosiaan se meidän äitee on tulossa illaksi + yöksi ja täällä on huusholli kuin hävityksen kauhistus. No, nyt ei oo enää niin paha paitsi keittiö ja vessa, yök.



Kyllä te vaan ootte niin ihania, kun te kannustatte ja lohdutatte. Tosiaan, mies on sanonut monesti, että minun pitäis hommata itselleni joku harrastus, että kyllä hän sitten on lasten kanssa sen aikaa aina joka viikko. Mutta en vaan oikeen löydä sopivaa. Haluisin jonkun eläimiin liittyvän, kun mihinkään jumppiin tms en todellakaan halua lähteä. Se koira ois ihana, ois mahtavaa lähtee aina illalla kävelemään sen kanssa ja tuulettaa kaikki ajatukset aivoista, mutta ei minulla taida nyt olla semmoseen loppupeleissä paukkuja. Se kuitenki vaatii niin paljon muutakin kuin ne iltalenkit. No, maanantaina me haetaan Oulusta kaks ihanaa pikku kääpiöhamsua niin ne saa olla koiran korvikkeena. Tässä lähellä asuu pari kivan tuntusta äiti-ihmistä, pitäs vaan joskus kysyä, että oisko heillä intoa lähtee iltaisin kävelylle. Kun vaan sais aikaseksi.



Ystävistä: Minulla on paljon semmosia " hyvän päivän kavereita" , mutta tosi vähän todellisia ystäviä. Aikanaan minulla oli tosi laaja ystäväpiiri ja olin sosiaalisuuden huippu, mutta sitten tiet vaan erkani, kun minä vakiinnuin ja sain lapsia. Noista nuoruuden ystävistä taitaa kaikki vielä viettää menevää sinkkuelämää. Mutta on mulla tosiaan muutama kaveri, joiden kanssa ulkoillaan jne.



Kävin muuten tänään (taas) viikonlopuksi ruokaostoksilla koko katraan kanssa yksin. Lapset oli vähän vilkkaalla päällä, mutta lopulta päästiin ehjin hermoin kotiin. Oli vaan kiva saada positiivista palautetta kaupassa, eräs nainen kehui kuin on hyvin käyttäytyviä (???????) lapsia ja sitten kassarouva ihasteli, että minä oon niin energisen ja reippaan oloinen aina, vaikka on vauvamaha ja pienet lapset. Öh, kiva kuulla, vaikka itse en TODELLAKAAN tunne olevani mitenkään energinen tai reipas :))) No, kotimatkalla sitten ostettiin kesän ekat kirsikat ja aiai kun oli hyviä!



Lupicaialta oli kiva kuulla uutisia. Kyllä se siitä, kohta ollaan jo lokakuussa ja tuskaillaan loppumetrejä, että miksei ne jo synny ;)



Josta tulikin mieleen pieni leikkimuotoinen kysely kaikille: Mitä veikkaat vauvasi syntymäpäiväksi?

Minulla siis laskettu 21.10. Kaikki aiemmat lapset on syntyneet ennen, vkoilla 39+1, 37+1 ja 39+4. Mutta jotenkin nyt on semmonen tutina, että menee yli. Siispä heitän veikkauksen 26.10. parempi yrittää psyykata itseään jo hyvissä ajoin näin päin, sillä aiemmin oon ollu jo AIVAN kypsä siinä 38 vkon tienoilla :(



Vaatteista: Jos mullakin ois semmonen sievä pallomaha, niin varmaan käyttäsin tiukempia puseroita. Mutta kun se on leveää löllöä kera kohtuullisten jenkkakahvojen, niin paree vaan tyytyä kokoon, jossa ällän edellä on ainakin yks X ;)



Olikohan muita kysymyksiä..ei jaksa muistaa.

Juu ja kannattipa pitää tämä tauko imuroinnin ja lattioiden pyyhkimisen välissä.. nyt on jo olohuoneen lattialla ainaki kahdet kengät, muutama lelu ja about 10 karkkipaperia. Jipijee.

Taas on perjantai =O Mihin ne päivät oikein häviää..



Hyvä, että saitte MIANNI puhuttua miehesi kanssa. Tuliko sinulle yhtään parempi mieli?

Nauttikaahan musiikista ja toisistanne ;o)



Minä käytän aika vartalonmyöntäisiä paitoja, vaikken niin rakastakaan tuota kasvavaa mahaa..

Anteeksi kun valitan, mutta jotenkin olen ihan kyllästynyt tähän raskauteen jo nyt. En tykkää ravata neuvolassa, en jaksa kun koko ajan on jotain vaivoja, supistelee, menkkakipuja ja kaikenlaisia kolotuksia muutenkin. Ehkä se oliskin eri mieli jos voisi elää ja olla niin kuin normaalistikin ilman vaivoja..Oon ihan puhki tätä samperin raskautta. Haluaisin vauvan jo viereen. :/



Meillä miehellä oikein tappotahtiviikko. Menee lauantainakin töihin, eli ei paljon ole yhteistä aikaa tehdä mitään..

Mulla on parihyvää ystävää säilynyt lähellä, onneksi. Onkin NIIN tärkeitä ihmisiä minulle..Toisella on kaksi lasta ja toisella ei lapsia. Sen huomaakin kun saattaa tuolta lapsettomalta tulla viesti vaikka keskellä viikkoa ja pyytää kahville kaupungille puolen tunnin päästä =O Just joo, lapsen kanssa sitä pääseekin ihan noin vaan menemään ;) Mutta se nyt on pientä..Ehkä hänkin sitten oppii kun on omia lapsia ettei silloin pysty niin vaan lähtemään...Ihana kaveri kyllä.

Ne on varmaan mun henkireikä sekä jypin pelit. Nyt huolettaakin jo tuleva syksy kun ison mahan kanssa on niin hankala seistä niin pitkää aikaa..Mutta peleihin on päästävä, mun henkireikä numero 1!



Mutta nyt pitää kipaista pikaisesti postiin, sieltä olis tulossa pieni tilaus pojalle ja vauvalle ;)



Mukavaa alkavaa viikonloppua!!!



Camelot 24+1



Meidän kenenkään ei pitäisi joutua painiskelemaan parisuhdeongelmien kanssa varsinkaan nyt, kun pitäisi voida rauhassa olla raskaana ja nauttia. Toivottavasti perheenne asiat selviävät ja ratkeavat parhain päin!



Perjantain kysymys kaikille:



Käytättekö löysiä vai vartalonmyötäisiä paitoja tällä hetkellä?



-mielestäni on kiva, että masu näkyy, siksi käytän niitä vartalonmyötäisiä ja raskautta korostavia paitoja. Varmaan myöhemmin annan mahan velloa valtoimenaan teltoissa, kun syksy lähestyy. ;)



Patovahti 25+5


Meillä tilttasi tämä tietokone muutama viikko sitten totaalisesti, ja olen ollut sitten täysin pimennossa " koko" maailmasta pitkän aikaa. Meni kaikki mitä koneessa oli, ihan kaikki. Eniten harmittaa viimeisen kolmen vuoden valokuvat. :( Ja niin moneen kertaan kun miehen kanssa juteltiin, että poltetaan levylla ja kehitetään kuviksi ym ym... eikä sitten saatu aikaiseksi. Nyt kerjätään tutuilta niitä harvoja kuvia joita ollaan lähetetty sähköpostilla ym..



En lähde vastailemaan mihinkään vanhempiin kyselyihin, vaikka niitä oon tässä käynyt lukemassa, kun en kumminkaan muista niistä mittään. Kärsin meinaan aivan toivottoman pahasta raskausdementiasta. Pian unohdan itteni johonkin ellen saa päätä kirkkaammaksi! ;)



Tämän päivän kyssäriin vastaan, että piukkoja paitoja ja muutenkin vaatteita käytän. Maha on selkeä pallo tossa edessä niin että takaapäin ei raskautta edes huomaa. Muutaman kevyen ja isomman vaatteen oon ommellu hellevaatteeksi, mutta niillä en paljon muualla kulje kuin kotona. Ompelin muuten uikkarinkin, muttei vielä oo tullut testattua..



Olo on todella sellainen että olen raskaana, eli siis raskas: nukun huonosti (heräilen paljon pissalle), voin lähes päivittäin pahoin, mikään ruoka ei maistu, pienikin liikunta saa mahan supistelemaan ja asukki pitää virtsarakkoani trampoliinina... Ei kai saisi valittaa, mutta enpä tunne oloani millään muotoa hehkeäksi taikka herttaiseksi. Odotan innolla lokakuuta ja sitä, että pääsen tästä mahasta eroon! Niin ja tietysti tämän vaavin viereeni.. :D



Yritän pystyä nyt kirjoittelemaan vähän useammin, kun tämä kone tuntuu jotenkin edes toimivan. Pitää vaan kiirettä, kun on kesä ohjelmaa täynnä.. Syksyksi sitten rauhoitellaan eloa..



Töhnö tasaviikoilla 26

hyvä juttu Mianni, että puhuitte. Kyl munkin mies on pari kertaa sanonut tyyliin, että " pitää munkin joskus nähdä kavereita ja harrastaa jotain" johon mä aina vastaan kysymyksellä, näenkö mä koskaan ketään tai onko mulla harrastuksia. Ehkö se on tosiaan miesten perisynti. Tiedän pari mammakaveria, joiden miehen suurinpiirtein nuolee lattiatkin niiden edestä, enkä mä taas sitä ääripäätäkään halua. Kultainen keskitie olisi paras!



Miehestä puheenollen, mun miehellä alkaa kanssa tänään loma ja tuntuu, että alkaa jotenkin itselläkin loma. Mies saa hoitaa koko heinäkuun kaikki kauppareissut, sillä mä olen ylipäätään kyllästynyt ruokakaupassa käyntiin. Tulee aina ostettua samat tuotteet kerrasta toiseen ja aina silloin kun mies on mukana tai käy yksin niin on kiva kun löytää sellaisia tuotteita, joita ei olla hetkeen syöty tai käytetty ruuan valmistuksessa!



Päivän galluppiin: mä käytän aina vartalonmyötäisiä paitoja, paitsi illalla suihkun jälkeen mulla on telttayöpaita ja pörrösukat = todellinen erotiikan tappaja-asu... Minusta masu on niin kaunis, että haluan sen näkyviin. Erotiikasta puheenollen, sillä rintamalla meillä on ollut tosi hiljaista tässä jonkin aikaa. Haluja olis, mutta nopeasti kasvava masu, miehet pitkät työpäivät (tai illat) ja kuumuus on verottanut meitä selvästi siinä asiassa. Joskin siinä suhteessa mun mies on aivan ihana kun sen mielestä laatu korvaa määrän mennen tullen.



Jaahas, tyttö nukkuu ja kai sitä vois ittekin tehdä jotain järkevää.



Hyvät viikonloput kaikile ja Miannille hauskaa iltaa miehen kanssa, Toiv. teillä on mukavaa yhdessä.



Nazu ja vaavi2 26+4



Myös mulla on himo siihen perunakellarin hajuun. Se vaan ei liity raskauteen vaan on ollut mulla lapsesta saakka.. Rakastan edesmenneen mummuni kellarin tuoksua, se on aivan ihana!!!

Viime raskaudessa mulla oli hirveä himo perunamuussiin =O

Nyt ei vielä ole mitään himoja tullut..


Täällä ollaan yhtenä palasena edelleen, nyt ne sitten sanoi että ei se ollutkaan lapsivettä :D

Saan jo köpötellä täällä osastolla kuin vanha mummo, ettei ala supistelemaan. Toiveita on päästä kotiin!



-lupicaia 26+5

Ensinnäkin IHANAA kuulla että Lupicaian " lorahdus" ei nyt sitte ollutkaan lapsivettä!! Toivottavasti selvisit säikähdyksellä ja pääsisit pian kotiin.Vaikka varmaan täytyykin ottaa aika rauhallisesti! Mukavaa viikonloppua sullekkin ja tsemppiä jatkoon.



Miannillekkin kuului jo parempaa! Mikä sekin positiivista! Nuo miehet varmaan tarttee pikkasen useemmin jotain " herätys" keskusteluita,että pysyy mopo hallinnassa! Jatka vaan puhumista jos sulla jäi vielä asioita mitkä vaivaa.Muuten toivottelenkin oikeen mukavaa kahdenkeskistä iltaa

teille!



Eilen jäi pinoutumatta,niinpä vastaan vielä eilisiin kyssäreihinkin.

PINNASÄNGYN TEKSTIILIT: meinaan laittaa reunasuojan lisäksi myös verhokatoksen.Kaveri lupas ommella mulle,kun ite oon lievästi sanottuna käsi näissä ompelu jutuissa.Oon ostanu sängynpeitoksi pupujussikoiden tilkkutäkin ja reunasuojaksi ajattelin tilata sitä siniruutuista kangasta.

VAUVAN HUONE: meillä vauva menee suoraan omaan huoneeseen.Missä on mulle sohvasänky.Tää järjestely sen takia,kun kuopus tulee edelleen joka yö meidän väliin.Tulis vähän turhan ahdasta jos oltais koko jengi samassa punkassa.Mää oon sellainen nukahteleva yöimettäjä ollut aina,että vauva on jääny syönniltä viereen.Helpoin ratkasu meille.Minä hoidan vauvan ja mies isommat,jos sattuu kukkumaan yöllä.

VAKUUTUS:Me ollaan aina otettu syntymättömänlapsen vakuutus ja aiotaan ottaa nytkin.Pitäs laittaa hösseliks.Kuopuksen kanssa sitä tarvittiinki jo heti syntymästä lähtien,koska joutui vauvalaan tehotarkkailuun eka viikoks syntymästä.



OMASTA LIIKUNNASTA:Mua kun tuo iskias vaivaa,niin pakko käydä päivittäin kävelyllä.Vielä jaksan 5km kävellä suht reippaasti.Pyöräilly en oo paljoa,mutta ihan mukavalta tuntunut ainakin vielä.Liitoskipuja on vähän tollasen 5km jälkeen,mut täytyy nyt vielä liikkua kun pystyy.



Jos nyt sitte tän päivän kyssäreihin.

VAATTEISTA vartalonmyötäisiä käytän nyt ja normaalistikkin,yhden teltan omistan,sellasen " rantapaidan" mukava pitää omalla pihalla,kun on tosi kuuma.

YSTÄVIÄ on niin että välillä tuntuukin ettei aika riitä niin kun haluais.4 oikeen hyvää ja läheistä.Kaikki on myös ns.perheystäviä,mutta ihan ilman miehiä ja lapsiakin tavataan vähintään yhtä usein kun koko porukallakin.Mulle ystävät toimii mainioina henkireikinä!



(.) paisuu sitä tahtia,että voin vaan kuvitella miltä mahdan näyttää lokakuussa! Ens viikolla on lääkärineuvola.Sairasloma loppuu ja uutta pitäis saada.Äippäloma alkaa varhennettuna 11.8.Samalla kertaa hoituu siis keskiraskauden lääkäri.Samat vaivat edelleen ei oo uusia,eikä oo mikään kyllä häipynytkään,joten samaa rataa jatketaan!



Mukavaa viikonloppua masunkasvattelijoille!



Päivänsäde 25+5


Joskus aikanaan ilmottauduin joukkoonne, mutta pääasiassa olen tuolla ensikoissa kirjoitellut. Teidän kuulumisianne olen lueskellut aika-ajoin, sillä mukava on seurata, miten muilla suunnilleen samanaikaisilla sujuu. Varmaan tuolla loppupuolella tulee käytyä useamminkin täällä.



Meillä masu ja asukki kasvaa keskikäyrillä. Rakenneultra oli vasta viikko sitten torstaina, mutta kaikki näytti olevan hyvin. Tyyppi vain oli kovin ujo, eikä näyttänyt meille, kumpi hän on. Vilkas tapaus kutenkin - jumppailee vähän väliä niin, että masunpinta pomppii. Tän viikon maanantaina oli neuvola, ja siellä mitattiin ekaa kertaa sf mittaa, joka oli 19 cm ja painoa tullut alusta sellainen 9 kiloa. Vaikka tätä peffaa ja reisiä riittää, niin minä tykkän kyllä käyttää sellaisia aika masunmyötäisiä paitoja. Kai se on tämä kun ekaa odottelee, niin haluaa näyttää muille.



Vointi on ollut aika hyvä koko ajan. Ajoittain vain kovaa päänsärkyä jopa päivittäin. Mutta se on mulle kyllä tuttua, sillä kärsin migreenistä. Onneks meillä opettajilla on nää pitkät kesälomat, niin voi huoletta ottaa päikkäreitä ja muutenkin levon kannalta, jos pahalta tuntuu.



Vauvatarvikkeita ei olla vielä juurikaan ostettu, mutta kun lähipiirissä on monta pientä ihmistä, niin saamme paljon lainaksi. Miehen loma on elokuussa, niin varmaan silloin sitten paneudutaan siihen asiaan paremmin.



Lupicaialle lähetän voimia täältä! Toivotaan, että vaavi jaksaa vielä jonkin aikaa asustella yksiössään!



Ja Miannille voimia myös! Oletkos koskaan kokeillut ratsastusta? Siinä ois mun oman kokemuksen kautta hyväks havaittu eläinläheinen harrastus. Nykyään on monella tallilla kursseja aikuisillekin.



Nyt aurinkoista viikonloppua kaikille ja hyviä vointeja!



-Amy, rv 23+1

Moikka,



Kirjoittelen nyt taas pikapikaa omat kuulumiset. Eilenhän mua supisteli aika lailla, mutta onneksi supparit rauhoittui iltamyöhällä ja tänään ei ole tullut yhtä ainutta!!!



No, eilinen jännitys sitten aiheutti ilmeisesti sen, että nyt mun pää on jumissa. Vähän liikkuu vasemmalla, oikealle ei ollenkaan. Kaikki liikkeet sattuu niin saakelisti. Itkettää... Piti lähteä tänään Poriin mun äidin luo, huomenna olisi länsirannikolla häät. En taida olla lähtökunnossa. Harmittaa niin vietävästi! Soitin terveyskeskukseenkin ja sieltä sanottiin, että turha mennä lääkäriin kun kaikki tähän tarkoitetut relaxantit sun muut ei sovi raskaana oleville. Vituttaa, kun piti olla niin kiva viikonloppu tiedossa. Mun siskolla on ollut sama juttu ja kuulemma tää tästä vaan pahenee, koska eihän tätä niskaa pysty rentouttamaan olleskaan :(



Arvatkaa oliko tuskaa hoitaa neitiä tää aamupäivä kun mies ei ihan heti pystynyt lähtemään töistä. Itku siinäkin tuli.



Ihana kuulla, että Lupicaian tilanne on parempi!



Hyvää viikonloppua kaikille lokamassukoille,

S-I ja Lumikukka 26+3

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat