Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

[color=Tomato]Olipa komea tuo edellinen pino. Mä en ehtiny lukea kaikkia viestejä mitä oli tullu mutta täytyy käydä paremmalla ajalla lueskeleen.



Nyt pitäis lähteä töihin.....apua mulla täytyy tänään soittaa hammaslääkäriaika. On alkanut vihloon takahammasta siihen malliin että oiskohan reikä. Hävettää sanoa mutta pelkään hammaslääkäriä miljoona kertaa enemmän kuin esim. synnytystä:( Ja varmaan muuten jättäsin vihlovan hampaankin hoitamatta, mutta kun se vauvan takia parempi hoitaa niin enköhän minä saa itteni sinne lääkäriin.



Mutta pelottaa kyllä ihan tosissaan. Viime yökin meni valvoessa.....



Oli eilen neuvola ja lääkäri, kaikki vauvalla ok!! Ja pääsin kurkkaan ultrakuvaaki, tosin en hahmottanu siitä mitään:)



Kerron enemmän neuvolakuulumisiakin sitten töitten jälkeen kun enemmän aikaa kirjotella.



Huomenta ja hyvää alkavaa viikonloppua!!!



Kerttu rv 28+ [color=Chocolate][size=6]♥[/size]

Sivut

Kommentit (30)

On tää kyllä kätevää, että sattuu olemaan keskivaiheilla raskautta näin MM-kisojen aikaan! Ei meinaan tee tiukkaakaan valvoa puolille öin - muulloin tekeekin sitten tosi tiukkaa. Muutun yökyöpeliksi aina keski- ja loppuraskaudessa :)



Juu eli meillä kyllä seurataan futista (siitähän oli jossain ketjussa puhetta, eikö?), sekä mies että minä. No en nyt ihan fanaattisesti - paitsi portugalin ja brassien pelejä!



Ikäjutuista sen verran, että itsekin olin 21 esikoisen saadessani, eli nuori. Yksi tapaus on jäänyt mieleen: olin kesällä torilla äitini ja n 6kk tyttäreni kanssa, kun äidin joku tuttava, vanhempi rouva, tuli vastaan. Äitini sitten esitteli ylpeänä lapsenlastansa, sanoi tyttärensä tytöksi. Rouva sitten vauvalle leperreltyään hymyili minulle, että sinä olet sitten nuorena tädiksi tullut, pääsitkös ihan kummiksi siskosi lapselle? Kyllä venähti rouvan naama, kun sanoin että kyllä se on niin päin että minä olen tytön äiti ja isosiskoni se täti :)



Niin juu, ja tällainen tarina vielä: Olimme vast' ikään kotiutuneet laitokselta tämän esikoisen kanssa, olin tosi väsynyt ja nuutunut. Olimme muuttamassa viikon sisällä omaan kotiin, pois vuokralta. Ovikello soi ja oven takana oli nainen kahden vähän isomman lapsen kanssa, olivat tulossa katsomaan asuntoa jos vaikka muuttaisivat siihen meidän jälkeen. Oven avattuani nainen esitteli itsensä ja kysyi sitten kohteliaasti minulta " Onkohan äitisi kotona?" Kyllä meinasi mennä jauhot suuhun! Hädissäni sopersin että " eikun minä olen äiti" :D

Nainen katsahti kummissaan, mutta tajusin sentään sitten selittää että olen vähän tokkurassa, vasta sairaalasta kotiuduttiin eikä olo ole vielä häävi.. tulkaa toki sisään..!



Että sellaista.. Mutta nyt sohvalle peliä seuraamaan, kannustamaan tuo Brasilia tappiolta voittoon ;)



Viikonlopunjatkoja kaikille,



Itta 29+1

Mulla on kuuneltu vaavin sydänäänet joka kerta neuvolassa. Ja jatkossakin kuunnellaan joka käynnillä. Tää nykyinen th tykkää vielä kuunnella aika pitkän aikaa niitä sydänääniä. Oli 8 vuotta tammisaaressa kätilönä ja sieltä jäi tapa että pidemmän aikaa seuraavat sydänääniä.



Mulla liitoskivut vaan pahenee ja kaikkia muitakin paikkoja kolottaa. Eilennä oli selkä aívan jumissa. Mä alan jo olee aika täynnä tätä raskautta.



Äsken tultiin koko perhe kävelemästä ja mies kävellessä nauroi kun mun vauhti muistutti lähinnä etenaa. Ei vaan pysty enään kävelemään kovin kovaa. Aika lyllertämistä on mun tää eteneminen.



Tiistaina on taas neuvolassa käynti. Rautaa on taas unohtanut syödä. Toivottavasti siitä ei tuu valittamista.



Hikasta. Mä oon pariin otteeseen nyt tuntenut kun vaavilla on hikka.



Vaavi on kaiketi pää alas päin nyt. Vielä viime viikolla pyöri miten sattui mutta nyt tumtuis että on jäänyt pää alas päin.



Mua on nyt alkanut ihan urakalla pelottamaan vauvan koko. Th kyllä sanoi että ei kovin isolta tunnu. Pitäis olla pienempi kun esikoinen mutta niin kaikki sanoi kun esikoista odotin että pieni vauva on. En siis luota että ois pienempi tulossa ja pelkään että on jättiläinen. Täytyy taas tiistaina puhua pelosta.



Ikäjutuista. Me oltiin miehen kanssa molemmat 20.v kun aloin poitsua odottamaan. Poitsu oli täys vahinko mutta ihana sellainen. Miehen äiti oli siä mieltä että olla aivan liian nuoria ja oli sitä mieltä ettei vauva saisi syntyä. Ei myöskään uskonut että pysytään miehen kanssa yhdessä, no tässä edellenkin ollaan. Muut ovat suhtautuneet hyvin siihen että ollaan nuorina päätetty lapset tehdä.



Nyt en keksi enempää kirjoitettavaa.



Öttis, Poitsu 1v9kk ja masuasukki rv31+5



Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajattelin minäkin aktivoitua jotakin raapustamaan, kun taitaa edellisestä kirjoituksesta olla jo yli viikko...joka päivä kyllä käyn lukemassa, mutta kirjoittelu tuppaa vähän jäämään... ;)



Tänne ei mitään maata mullistavaa, possut ovat alkaneet tällä viikolla pitämään ihan mahdottomia jumppatuokioita vähän väliä, koko ajan on jokin " uloke" jossain päin vatsaa ja tuntuu kuin valtavan kokoinen ilmakupla möngertäisi mahassa =) Pääsääntöisesti liikkeet tuntuvat hauskoilta, mutta eilen olivat kyllä niin vauhikkaalla tuulella, että mieskin sanoi kaupassa ollessamme ja minun oloani katsellessaan, että " sanot sitten jos sulta jotkut lapsivedet menee" ...raukka oli varmaan ihan paniikissa että nyt se synnyttää Kodin Ykkösen lattialle :) Jotakin asentomuutoksia possut ovat kyllä tehneet, toivottavasti ainakin A olisi pysynyt edelleen pää alaspäin.



Yöt ovat kyllä aika rikkonaisia, hyvää asentoa on vaikea löytää, kyljen kääntäminen sattuu ja aina kun liikahtaa niin on pissahätä...mutta ihan hyvin tätä toistaiseksi on jaksanut. Alaselkä ja jalat on aika herkkiä särkemään.



Hankintoja ollaan saatu jonkin verran tehtyä, eilen anoppi sponsoroi meitä ja osti possuille sängyt :) Onneksi sponsoroi, kahden vauvan tarvikkeisiin kun tuntuu uppoavan aikas lailla tuota nappulaa... No, nyt on hankittuna vaunut, sängyt, hoitopöytä, jonkin verran vaatteita ja petivaatteita eli aika hyvällä mallilla on hankinnat. Suurin osa tavaroista on kyllä liikkeessä säilytyksessä, kun tämä huusholli onkin sitten kaikkea muuta kuin järjestyksessä... Uusi kuivausrumpu onneksi tuli tänään! :) Äitiyspakkaukset tulivat viime viikolla, nyt vaan pitäisi alkaa pesuhommiin.



Miesten ammateista oli puhetta; meikäläisen isäntä on titteliltään prosessinhoitaja, tekee siis mehupurkkien materiaalia...tai jotain...Itse työskentelen sosiaalipuolella perhe-ja lastensuojelutyössä - sellaista kevyttä ja hyvin palkattua hommaa...joopajoo ;)



Tajusin juuri tässä että meikäläisellä vaihtuu ensi viikolla rv 28 - hui! Kaksosethan syntyvät usein etuajassa, valtaosa ennen rv37, eli yhtään ei voi tietää miten pitkään nämä neidit aikovat täällä masussa vielä viihtyä...onneksi kaikki " oleellinen" on periaatteessa hankittuna/varattuna jos jotain yllättävää tapahtuisi eli miehen ei tarvitsisi kuin hakea tavarat. No, toivotaan että possut jaksaisivat vielä jokusen viikon kasvaa eivätkä turhaa kiirettä pitäisi :)



Eiköhän tässä taas tätä jorinaa, mukavaa viikonlopun alkua kaikille!



:) elaine + pikku possut rv 27+3

Heiluttelen teille viikoksi, me lähdetään tänään lomailemaan. Hullun lailla olen pari päivää tehnyt töitä, että pystyn lomalle lähtemään. Toissailta meni puoli yhteen, eilen puoli kahteen ja seurauksena turvonneet nilkat. No normaalisti en noin myöhään työskentelekään... Äitiyslomahan mulla alkaa sitten 25.7. mutta työt jatkuu siitä huolimatta, vaikkakin huomattavasti pienemmällä tahdilla.



Täällä ei kummmempia, kaikki ihan ok. Lämpö vaan ahdistaa, joten vesipullo pitää ottaa autoon tai huonosti käy.



Mahanympärysmitan perusteella voisin ilmoittautua isomahaisten joukkoon ;) Hetki sittenhän se oli 115cm. Mulla on aina ollut iso maha, kun lapsetkin syntyessään melkein neljäkiloisia. Tämä kolmas varmaankin rikkoo tuon lukeman. Olen siis hyvin tottunut kommentteihin mahani koosta ja olen siitä erittäin ylpeä! En halua piilottaa sitä mihinkään.



Vaan nyt on pakko lähteä pakkaamaan, että päästään matkaan. Tein sentään eilen listan tarpeellisista tavaroista, mutta saas nähdä mitä unohtuu...



Ihanaa viikonloppua kaikille!



Porenn ja Pimpula rv 31+3

ei vain ota uni tullakseen.



Tuohon ikään: Oltiin miehen kanssa 22 vuotiaita kun saatiin esikoinen ja hyvin kaikki suhtautuivat asiaan, varsinkin oma äitini. Anoppini sen sijaan kysyi ensi töikseen, oliko vahinko? Nyt kun kolmatta odotellaan 27-vuoden iässä, niin ihmiset ovat päivitelleet, miten oikein jaksetaan!? siis, täh? miten niin... on ajatukseni olleet ekana mielessä. Äitinkin huokailee, että oottakaa vain kun se kolmas on tässä! Ihme suku!!! Itse en koe asiaa mitenkään outona.



Yksi tapaus on jäänyt hyvin mieleeni. Taisin olla jotain 23 vuotias, kun odotin toista lastamme ja vein esikoisen lääkäriin. Siellä odotushuoneessa oli vanhempi mummo-ihminen (ehkä noin 70v) ja hän pitkään seuraili meidän touhujamme. Sitten tuli luokse ja kysyi: Anteeksi, mutta oletkohan vielä täyttänyt edes 15 vuotta ja sinulla on lapsi ja toinen tulossa? Olin ihan kysymysmerkkinä! Sanoin tädille vain ystävällisesti, että kyllä, olen ollut 15 vuotias jo kymmenen vuotta (vaikken nyt ihan kuitenkaan) ja että olen naimisissa ja mieheni käy töissä sekä minullakin on työpaikka takana. Ja meillä on muuten oma kotikin.

Muori oli hetken hiljaa ja meni istumaan takaisin omalle paikalleen. Minä jäin nieleskelemään kyyneleitäni ja yritin näyttää pojalleni iloista naamaa...se päivä oli pilalla!



Omaa napaa: Tänään huomasin viimeistään, että tämä pakkosaikku olikin hyvä idea! Palattiin Tampereelta kotiin ja matka kesti sen kaksi tuntia. Koko matkan ajan supisteli viiden minuutin välein! Nyt ovat jo rauhoittuneet, kun sain nukuttua hetken kotiuduttuamme. Jotain limoja on taas vuodellut reilusti, mutta en hätäile asiasta. KAipa ihan normaalia...



Nyt kyllä menen koittamaan saada unen päästä kiinni... viime yökin meni valvoessa!



hyvää yötä =)



*tiitiäinen79 rv. 28+3 tai sitten se oli jo 29+...äh, ajatus ei kulje







Täytyypä ihailla miten komea pino meillä onkaan!! Mukavaa.



Ja samalla ilmottaudun nettipimentoon ennaltamäärämättömäksi ajaksi, ollaan huomenna lähdössä miehen loman alkamisen kunniaksi mökille, eikä palata ainakaan viikkoon, mikäli vaan säät sallii.



Tarkotus ois pitää mökillä lasten yhteissynttärit (kun virallisilla päivillä on eroa huikeat 16pv, en jaksa kaksia eri kemuja järkätä kun samat vieraat tulee kuitenkin) uimisen, tramppiksella pomppimisen, kävynheiton, saunomisen jne. touhuilun merkeissä. Toivottavasti vaan sää sallii...Viime vuonna ei ollu ohjelmassa kuin uimista ja saunomista ja hauskaa oli silti, saunassa löylytteli parhaillaan 10 lasta ja yksi aikuinen!



HIKKA: on ainakin täällä tuntunut jo useita viikkoja, varmaan just joain 25 lähtien. Ja suoraan sanottuna en tiedä rasittavampaa kuin vauvan hikka. Sitä jää itekin oottamaan että kohta se taas nytkähtää....Ja tällä hiirenherneellä tuntuu olevan hikka noin 5-6 kertaa päivässä! Erityisen ärsyttävää se on yöllä, kun sitä ihan oikeesti ennätää kuuntelemaan, eikä uni tule sitten millään toisen nikkaillessa.



HUomenna olis 30vkoa täynnä!! Ihan uskomatonta, miten aika menee nopsaan! Ensimmäsita kertaa muutamaan vuoten ei muuten ahista olenkaan ajatus, että ensimmäinen lomaviikko on jo takana :) kun ei tarvitse minnekään lähteä loman loputtua, ihanaa!



Kivuista, mulla on alkanu liitoskivut vaivaamaan. Tai ei varsinaisesti muuten kuin ne iän ikuiset lonkat nukkuessa, mutta nyt on alakanu vauvan liikkuessa häpyliitos vihlomaan todella maukkaasti. En ole ihan varma, miten päin tää herne täällä köllöttää, toisinaan tuntuu että pää on alas ja toisinaan tuntuu että ylös eikä suunnan muuttuminen kyllä jää huomaamatta *uh*...toivottavasti ei vaihtuile enää kovin kauaa ja ja jää pää alaspäin...



Nyt pakkaamaan huomista varten.



Minjuska

aattelin kirjottaa uudestaan kun ei ollu muutakaan tekemistä paitsi et pitäs tota nukkumaan menoa harkita..

miesten työpaikkakin vilahti siellä mulla on makeistyöntekijä..kaippa se sillä nimellä tulee..toikin tossa kotiin just pestäväks suklaan tuoksuiset kenkänsä..ei kyl hiki haissu :) kesä loma kun alkoi..sain mä vähän namujakin en oo kyl viel kaikkia syöny..mut onhan täs viel hyvää aikaa :)

harmittaa vaan kun parin viikon päästä menee takas töihin niin alkaa kolmivuorotyö ja saa sit jännitellä et missä vuorossa se on kun vauveli alkaa tehä tulojaan..jos niin käy et alkaa ihan itestää edellinen tuli 42+5 ja se käynnistettiin..joten ei ollu sitä ongelmaa..

nyt kyl on jo supistuksia tullu harva se päivä ja viimeks lääkäri luuli et oon jo auki ja toinen joutu tulla katsomaan, en sit onneks ollu..säikähdin kyl hieman!

kävin tänään shoppailemassakin löysin jotai vaatteita itsenikin päälle kun toi masukin jo nii pullottaa..viime raskaudes oli tullu kiloja nyt jo vaik kuinka mut nyt on koko aikana vaa 4kg..vaik ei se kyl mitää haittaa kun masu kummiski kasvaa ja kaikki on hyvin..hb on nuossu ja laskenu(ja laski kun en ollu muistanu ottaa luulisin)..oon syöny jotai b-vitamiinia kun se auttaa rautaa imeytymään ja saa ottaa raskauden aikana joten en oo syöny edes niitä rautalääkkeitä..

nyt kyl sattuu joka paikkaan jalatkin ihan muussina kauppa reissuilta!!!

mut öitä ja jaksamisia kaikille!!!!

(rv 28+3(4))

Neuvolasta ja Kättäriltä terveisiä...



Menin ihan normaalisti neuvolaan tänä aamuna ja kaikki muu oli kohdallaan (paitsi hb edelleen 104 Kräuterblutsaftista huolimatta), mutta dopplerilla kuunnellessamme kuulimme selkeitä lisälyöntejä/taukoja sikiön sydämessä! Sain sitten lähetteen Kättärille, jonne meninkin heti sukkana. Makoilin siellä käyrillä n. 20 min, välillä niitä oli joka 4-5 lyönnin välein, välillä pitkiä pätkiä ilman mitään. Sitten lääkäri vielä ultrasi, kaikki on kunnossa: sydämessä neljä lokeroa, koko OK (paino n. 1500 g), lapsivettä OK määrä, virtaukset hyvät.



Eli näitä lisälyöntejä on sikiöillä kuulemma paljon. Ja minulla itselläkin on niitä n. kerran viikossa. Eli en ole mitenkään hurjan huolestunut asiasta. Sain kuitenkin viikon päähän uuden ajan, jossa katsotaan vielä tarkemmalla vekottimella Untamon sydäntä, että onko tämä ohimenevää vai tarkkaillaanko minua jatkossa tiiviimmin.



Lääkäri tsekkasi myös kohdunkaulan tilanteen, kiinni oli ja 3 cm pituus, eli se on kunnossa. Nyt kuitenkin tuli hieman rusehtavanpunertavaa vuotoa vessakäynnillä. Soitin taas heti Kättärille, sanoivat, että normaalia on sekin, kunhan ei ala kirkasta verta tulemaan.



Niin, tässä muita tietoja: Painoa tullut vain 175 g /viikko, YES!, verenpaine 134/76 (alempi kuin joskus, tosin kotona saan lukemia 116/67 tai jotain...), hb 104, sf-mitta 27 eli ihan hyvin käyrillä, mä kun luulin että olen jo liian iso.



No nyt on tänään se viimeinen työpäivä (tai työpäivän puolikas) ja iloisin mielin lähden kirmaamaan laitumille! Yritän olla hirveästi miettimättä tätä sydänasiaa, toki pientä stressiä se toki aiheuttaa...



Aurinkoista viikonloppua!



T. Rizzu & Unski rv 29+6 (huomenna paukkuu taas uusi kymmenluku rikki!)

itta: mullekkin on joskus käynyt noin, että on kysytty äitiä paikalle vaikka minä olen itse se emäntä =D Taidan olla sitten vain babyface ;)

Ja lehtikauppiaatkin monesti puhelimessa kysyvät vanhempaa paikalle, jotenka kai minun äänenikin on " lapsekas" ,hih.



Täällä on ihana sää! Aurinko paistaa ja lämmintäkin mittarin mukaan 29,4 (varjossa, huh), onneksi kuitenkin vähän tuulee, ettei ihan paistu!

Leivoin aamulla englantilais-tyyppisen suklaakakun ja hyvää oli. Naapurin rouva kävi lastensa kanssa meillä leikkimässä,ja siinähän se kakku sitten hujahtikin =) Täytyy leipoa vielä toinen pakkaseen pahan päivän varalle.

Eilen käytiin uimassa lasten kanssa ja kivaa oli. Siis ihan vain uimahallissa, kun saan noista luonnon kylmemmistä vesistä niin herkästi pissitulehduksen.



Oi! Juuri vilkaisin lattialle, kun kuopus hiljeni yhtäkkiä, niin NUKKUU ison pehmonallen päällä! Suloista! Isompi katselee tikua ja takua makuuhuoneessa. Nukahtaa kai sekin kohta.



Omaan napaa ei uutta ihmeellistä...



Joku kyseli hikasta, niin itse olen tuntenut vauvan hikan jo jostain rv.25 lähtien. Muutenkin mitä noita neuvolasta saatuja vihkoja on lueskellut, niin ainakin minulla ei viikot aina pidä kutinsa kehityksen kanssa. Melkein aina on ollut vauva " etu-ajassa" käyrien mukaan. Tosin liikkeet alkoivat tuntua ihan selvästi ja tunnistettavasti vasta rv.16 ja kuitenkin olen uudelleen synnyttäjä. Neuvolasta silloin ihmettelivät että miksi en tunne niitä kun selvästi myllertää, höh, kaipa mulla on vain niin paksu nahka ;D



Mutta nyt menen tekemään ruokaa, niin on sitten valmista kun lapset herää.



*tiitiäinen rv. 28+5*


Tulihan se aurinko taas näkyviin muutaman harmaan ja sateisen päivän jälkeen. Heti aamusta kaivoinkin imurin esille, imuroin matot ja nakkasin ne pihalle tuulettumaan. Viime mattojen ulkoilureissusta onkin jokunen tovi vierähtänyt. Mies oli ehtinyt jo sopia golfaamaan menosta, joten hänestä ei nyt apua ole tähän siivoukseen mutta ajattelin kuitenkin jättää hänelle sekä wc:n että kylppärin siivoukset. :)



Poika meni just päikkäreille ja minä meinasin pienen nettailun päätteeksi luututa lattiat ja pyyhkäistä pölyt jos jaksan. Toisaalta sen pölyjen pyyhinnänkin voisi jättää miehelle. :) Minunkin pitäisi nyt ottaa tosin vähän rauhallisemmin, kun tämä flunssa vaivaa mutta kun muuten ei mitenkään kipeä olo ole, paitsi nenä vuotaa, niin miksikäs sitä ei puuhastelisi kun kerran jaksaa.



Ai niin noista ammateista.. mieheni on IT-alalla toimistopäällikkönä ja itse olen gradua vaille valmis luokanopettaja. Tai onhan sitä gradua tullut aloitettua mutta en ole saanut aikaiseksi sitä vielä loppuun. Äippäloman aikana olisi ainakin suunnitelmissa viimeistellä se, että pääsen sitten kun työelämään päätän palata, hakemaan töitä valmiina opena. Tällä hetkellä teen tosin muita töitä asiakaspalvelualalla, jostakin syystä hankala tälleen kesällä niitä open hommia tehdä. ;)



Eilen kun vietin sitä saikkupäivää yksikseni kotona ja oikaisin itseni sohvalle, niin eipä siinä pitkään tarvinnut pyöriä kun uni jo tuli. 3,5 tuntia päikkäreitä lienee tehnyt terää kun nyt jaksaa touhuta. :)



Jees, mutta nyt siis moppaamaan. Aurinkoista lauantaina jatkoa kaikille!



T: Anmari rv 28 tasan :)

[color=DarkGreen]tosin aika vähän niissäki valikoimaa.....mutta paitoja en löytäny mistää. Oiskohan sitten prismassa tai sittarissa. Täytyy kattoa kun tulee käyntiä.....





Ihanan aurinkoinen sunnuntai-ilta:D

Täällä sitä ollaan tiistaista asti oltu saikulla kotona ja saankin viettää sitä kesälolaam asti. Loman jälkeen olisi vielä viisi päivää töitä ennen äippälomaa, mut tuskinpa tuonne tarvii enää mennä. Alkoi nuo alaselkäkivut olla aika sietämättömät, veti tuonne vasempaan pakaraan ja siitä koko vasempaan jalkaan ja jotakin kiinnikettä tuossa navanseudulla sattui niin pirusti, että marssin heti työyön jälkeen terveyskeskukseen jossa lääkäri auliisti lappusen kirjoitti. Ei olisi ollut töitä enää kuin tää ja ens viikko, mut kun tuo seisomatyö on liian rankkaa ja muuta ei oo tarjota, niin minkäs teet. Nytkin sattuu selkään, ei oo hyvä istua tai seisoo, makaaminen olisi ainut hyvä olotila, mut ei nuo kaksi murua anna äidin paljoa lepäillä näin päiväseltään.

Eilen oli lääkärineuvola, kaikki masukilla hyvin. Kolmessa viikossa painoa oli tullut 2,4 kiloa lisää, kääk, eikö se tee 800g/ vk?! No huh huh! Pissa puhdas, paineet 120/54, hemppaa ei otettu, sf-mitta 28, lapsivettä normi määrä, äänet kuulu ja liikkeet tuntui, kohdunduun tilanteessa kaikki niinku pitääkin, eli muutoksia ei ole tapahtunut. Pyöriäinen on pää alaspäin, niin nää aikaisemmatkin ovat koko loppuajan viihtyneet.

Jotkut ovat täällä tunnustaneet olevansa kyllästyneitä olemaan raskaana ja mie liityn tuohon joukkoon. Ei oo yhtään hyvä olo, vaikkei painoa olekaan tullut yhtään ylimääraistä, niin silti tuo masu on niin iso, että tekee olemisen jo hankalaksi, selkään ja lonkkiin sattuu. Pyöriäinen potkii ikävästi palleaan ja kylkiluihin. Niin ja kaikki paidat ovat jääneet pieneksi, sitä on kai pakko lähteä shoppailemaan lisää mammavaatteita.

Mie sain ensimmäisen lapsen ollessani 21 vuotias. No joo, vahinkohan se oli, tuli ihan ensimmäisestä kerrasta kun oltiin isukin kanssa " silleen" , mutta ihan alusta asti haluttu, meille kummallekin. Ja omasta mielestäni olin jo ihan valmis äidiksi, ollut jo pitkään. Enkä ymmärrä, miksi jotkut ovat niin kärkkäitä moittimaan nuoria äitejä, miusta jokainen äiti, iästä huolimatta, on hyvä äiti, jos pystyy huolehtimaan lapsistaan ja kasvattaa heistä onnellisia ja tasapainoisia ihmisiä.

Edellisessä pinossa taisi olla keskustelua miehen ammatista. No, mein isukki lopetti juuri edellisessä työpaikassaan olosuhteiden pakosta, viettää nyt toiseksi viimeistä lomaviikkoaan ja lähtee sitten autokauppiaaksi naapurikaupunkiin. Eli virallisesti meillä ei yhteistä loma-aikaa ole, mut olenhan nyt saikulla, ja vapaatahan tämäkin on, joten saadaan yhdessä touhottaa tulokkaalle kaikkea valmiiksi.

Mutta oikein aurinkoista (toivottavasti ei kuitenkaan läkähdyttävää) viikonloppuakaikille!



terveisin Niina ja pyöriäinen rv 29

Olipa pitkä pino viimeksi. Jälkijunassa kommentteja joihinkin juttuihin:



IHMISTEN KOMMENTIT Kuulun siihen porukkaan, jonka maha on sekä omasta mielestä että kaikesta päätellen myös objektiivisesti ottaen iso. Navanympärys jotakin 110cm tällä hetkellä. Eikä siinä mittään, olkoon vaan iso - mutta jos saisin itse päättää, en joutuisi kuuntelemaan esim. kauppareissullani kassan hyväntahtoisen ärsyttäviä " On sulla mahtava maha! Ai mitä vielä kaksi kuukauttako, minkäslaisen jättiläisen meinasit oikein tehdä?" Kiitos kysymästä, esikoiselta olin yhtä mahtava ja 3370gr kokoisen jättiläisen tein, ihan mukavasti mahtui ja mikä vielä kiinnostikaan?



Toisaalta olen saanut tosi paljon ihan puhtaan positiivista palautetta mm. omasta ulkonäöstä raskausaikana ja sellainen tietenkin piristää mieltä. Minua ei sinänsä haittaa raskauteeni kohdistuva huomio, en loukkaannu edes mahan taputtelijoista, jos nyt ei täydellisestä moukasta ole kyse.



TUNTEMUKSET ALAKERRASSA Useampikin taisi mainita jotakin pissalla juoksemisen tihentymisestä ja jonkinlaisesta paineentunteesta alhaalla. Minullakin vauva on selvästi jotenkin muuttanut asemiaan, vai lieneekö vaan kasvanut, no joka tapauksessa välillä tuntuu, että rakkoon ei mahdu enää mitään. Ja se epämääräinen paineen tunne, ärsyttävää. Haittaa jo toden teolla ulkoilua ja olemista.



PAINON NOUSU Kiva nähdä, etten ole ainoa, joka kerää kiloja. Niitä on nyt tullut suunnilleen 13. Samanlaisella syömisellä, joka pitää mut ei-raskaana ihan tasaisessa normaalipainossa, saan raskauden aikana roimasti lisäkiloja. Liikunnan väheneminen supistusten takia toki vaikuttaa kanssa. En ole koskaan kuvitellut, että raskaana saisi syödä kahden edestä, mutta ikävältä tuntuisi ruveta syömään vain puolikkaan edestä, kun muutenkin raskaus rajoittaa tätä elämää aika lailla. Niinpä paisun. Pelottaa vähän, millaisia kesäsijaisia neuvolassa sattuu vastaan. Oma terkkarini suhtautuu painoasioihin varsin rauhallisesti, mutta annas olla, jos nyt tapaan jonkun innokkaan kilovahdin, alan taas murehtia vauvan kokoa ja kaikkea, kuten ekassa raskaudessa...



Oma olo on edelleen pääososin hyvä, mutta kaikenlaista pientä kremppaa alkaa olla. Monena yönä olen heräillyt toisen lonkan särkyyn. Nukun kai liikaa sillä toisella kyljellä, ja vaikka polvien välissä on tyyny, lonkka jotenkin rasittuu. Muutenkin uni on välillä katkonaista, vessareissuja ei onneksi ole tarvinnut tehdä kuin yksi per yö.



Ovatko muut kuulleet/lukeneet maitohappobakteereiden eduista loppuraskaudessa? Muistaakseni jossain tutkimuksessa oli todettu, että kaksi kuukautta ennen synnytystä aloitettu mhb-kuuri vaikuttaisi positiivisesti syntyvän vauvan vastustuskykyyn. Alentaisi allergiariskiä ja mitähän kaikkea. Päätin sitten itse ruveta napsimaan noita mhb-kapseleita aamuin illoin. Nehän ovat kaikin puolin hyödyllisiä ihmiselle, että haittaa ei ainakaan pitäisi olla, ja jos nyt samalla vauva saisi jotakin hyötyä niin harasoo. Muita nappeja en ole säännöllisesti ottanutkaan koko raskauden aikana, alkuraskaudessa söin kalkki-d:tä mutta se jäi, ja hempan takia ei rautaa ole tarvinnut ainakaan vielä aloittaa.



Sairaalakassin kokoaminen etenee, vaikka vähän itseäkin naurattaa vielä ajatella noita juttuja! Eilen ostin liivinsuojuksia, kaksi ensituttia ja Lansinoh-salvaa (ihan ehdotonta kamaa kipeitten nännien hoitoon, suosittelen!!).



Tulipa pitkä juttu....hups.



Njoammil 31+4


Täällä ollaan tämä päivä töistä saikkulomalla. Minuun on iskenyt hirmuinen joko kesäflunssa tai siitepölyt vaivaavat. Kävin lääkärillä ja siellä onneksi kaikki tulehdusarvot yms. olivat normaalit, joten ei mitään bakteeriperäistä ole tämä. Nenä vaan vuotaa ja kurkkua hieman kaihersi aamulla. Onneksi sain tämän päivän lepoa,kun koko ajan joutuu niistämään, ei ole töissä kovinkaan kiva olla.



Pitihän se minunkin tuo massun ympärys mitata ja 98cm näytti mittanauha. Minulla kaikki puolestaan ovat hämmästelleet, että jo syyskuussa la ja masu ei ole tuon isompi! Minusta itsestäni se on ihan normaalikokoinen, samoin kuin neuvolankin mukaan. Olen vaan aika pitkä, joten masu neuvolan tädin mukaan " hukkuu pituuteen" . :) Ihan sama juttu oli esikoisenkin kohdalla ja ihan normaali vajaat 3,6 kiloinen pojan vesseli sieltä syntyi. :) Mutta kyllä välillä ottaa päähän nuokin kommentit masun pienuudestakin.



Jos tuota sf-mittaa miettii, niin viime viikolla neuvolalääkärin mittaamana se oli 24 ja siinä mentiin suurinpiirtein käyrien mukaan.



Muuten kaikki on ok, masukki oli viime yönä taas suhteellisen vilkkaalla tuulella kun heräsin vessareissulle. Menikin sitten hetki, että sain unta kun toinen temmelsi masussa sen minkä jaksoi.



Mutta nyt hiukan sohvalle lepäilemään kun meilläkin poitsu on mummolassa ja mies rakentamassa yhtä kesämökkiä. Mulla siis jokunen tunti ihan omaa rauhaa ja kyllä muuten on mukavaa olla kotona hiljaisuudessa ihan yksin. :)



Mukavaa viikonloppua kaikille!



T: Anmari rv 27+6

Kerttu kaipaili niitä kietaisupaitoja - niin minäkin. Huomasin tuossa, että pari valkoista entistä kietaisupaitaa on niin kellastuneita kauluksesta, että olisin halunnut ostaa niiden tilalle uudet, mutta ainakaan niissä kaupoissa, mistä satuin vilkaisemaan, ei ollut. Ovat kyllä ensimmäisiksi paidoiksi tosi käteviä. Vieläköhän niitä tehdään vai ovatko vanhentunut juttu? Cityssä oli sellaisia, missä on lisäksi nepparit haaroissa. Kertokaapa, jos satutte löytämään jostain.



Jänskä tuo ikäasia lapsenteossa - ensin sitä on liian nuori ja ihmetellään, että vahinkoko oli ja sitten jos jätät myöhemmäksi, niin aletaan kysellä, että eikös jo pitäisi lapsia tehdä. Tässäkin kaipaisi kyllä hiven suvaitsevuutta joka suuntaan. Kukin tietää itse, milloin on paras hetki lapsille. Itse aloin kaivata lasta vasta aika myöhään (omasta mielestäni). Olin silloin 27 v. Pari vuotta siinä meni ennenkuin tärppäsi. Kerittiin jo ajatella, ettei meille lasta tule. Ja kyllähän biologiselta kannalta tuntuu, että olen nyt turhan vanha, 39 v. tähän hommaan, mutta mielessä ei siltä tunnu. Ja niinkuin joskus aikaisemminkin olen todennut, ikähän on vain mielentila ;-)



Tiitiäisen kertomaan vielä, että en aina ymmärrä, millä oikeudella vieraat ihmiset kommentoivat ja arvostelevat toisten ihmisten asioita. Eihän se ensinnäkään kuulu heille millään lailla ja toiseksi eiväthän he tiedä kyseisen ihmisen elämästä ja elämänvalinnoista yhtään mitään. Ikävä kokemus.



fullmoon 29+5 (iiiiiiik, kohta menee 30 rikki)

Täälläpäi herättii vasta puol kymmeneltä,oli ihanaa nukkua. En oo kerenny kirjottelee,haettii viime lauantaina karvane laps meille ni aika o kulunut mukavasti. Meillä on ollut viikon sanana EI ja varmaa jatkuu jonkusen aikaa ;)... Eilen oli pakko päästä uimaan,mut rannal tuuli ni paljo ja kylmästi et jäi multa ja netalta väliin 1v mut mies ja esikoinen kävi...HRrr..

Tuntuu et on valtava olo,maha on taju iso,liikkuminen vaikeaa ja liitoskivut on kauheet. Maanantaina sit päätetää kuinka synnytetää,äitipolille päivällä. Mulla on särkeny päätä ny pari päivää aika mojovasti. Eikö kellää muulla ala käymää aika pitkäksi odottaa,itsellä todella pitkäksi aina päivällä pahemmin,mut illal ihan o.k

T.Tanja 28,5

Tiitiäiselle: meillä on kuunneltu sydänäänet joka kerta ainakin tähän mennessä ja jos oikein muistan aikaisemmissa raskauksissa ne kuunneltiin loppuun saakka joka kerta. Neuvola on ollut nyt kuukauden välein, mutta jatkossa kahden viikon välein. Neuvolalääkäri on ollut kahdesti ja niillä kerroilla lääkäri on kuunnellut sydänäänet, muutoin neuvolatäti. Käytännöt ilmeisesti vaihtelevat kunnittain, niin kuin muutoinkin raskauden aikaisissa tutkimuksissa.



fullmoon 29+6

nyt alkoi sitten yksi rentoutumis päivä mulla ja masulla..mies kun lähti mökille ja poika mummolaan..tulin sitten ite isoveljeni luokse ettei yksin tarvii olla ja hyvän vastaanoton sainkin kaikki nukkuu! paitsi kissa mut sekin hävis jonnekki..aattelin tännekki kirjottaa vaik nii harvoin pääsen käymään kun ei olla vielä omaa konetta ostettu..

luin tos noita viestejä ja tais olla jotai puhetta iästä millo lapsia on saatu..mun mielestä jokainen tehköön sillon kun haluaa..ei mun ekaa lasta oikeestaa suunniteltu aateltiin et jos tärppää ni hyvä nii ja sit tärppäs eli olin 19 kun tulin raskaaks ja 20 kun sain ison pojan (kätilö halus ensimmäisenä tietää painon) joka oli 4,600 kg ton takia jouduin nyt pari päivää sitten käydä sokerirasitustestissä..mut ei ollu onneks mitää joten synnytän vaa isoja lapsia :)



niin ja mitä hammaslääkäri pelkoon tulee mulla on sama homma! synnyttäisin vaik mielummin nii monta kertaa kun joutuis hampilaan!!

kun ite kävin raskauden keskivaiheilla pariinkin otteeseen hammaslääkäris nii ne meni ihan hyvin kun vaa kertoo pelosta sille hoitajalle nii sen pitäs ottaa se huomioon!!mulla kait luki sen koneella et on jotai pelkoja kun se sitä mulle sano kun tulin ja kysy välillä jaksanko ja tai sattuukko.joten vois sanoo et mun pelko hävis..toivotaan et sulla ois kans ymmärtäväinen hamaaslääkäri!!



aurinkoista päivää kaikille!!

rv 28+3

Lastenohjelmat menossa varmaan aika monessa kodissa. Minäkin kukuin melkein yhteen asti viime yönä, jumitin nettiin ja sitten en meinannut päästä tuolista ylös. Niin kipeäksi meni alapää istumisesta. Mut minkäpä voi, ei ilman istumista voi olla.



On se ovela tämä kolmas odotus, että nyt on tullut niin monta vaivaa jo tässä vaiheessa. Tai ei mulla ole ikinä olleet nää liitoskivut niin kipeitä kuin nyt. Alapää tuntuu ihan turralle jo, kun koskee niin kovasti.



Minulla alkoi tänään kesäloma. Jipii. Sairauslomailin siis kesäkuun ja laittelin siinä sivussa kotia tosi paljon. Pitäähän se aika jotenkin hyödyntää ;) Minulla kun ne kipeät supparit loppui miltei heti rytmin muodostuttua taas oikeanlaiseksi. Massuni kaipasi siis öisin unta ja lepoa, ei töitä.



Monet ovat käyneet aleissa.. Minä oon koettanut parhaani mukaan vältellä ;) Onneksi jäivät lapsetkin sopivasti kotiin näin alejen aikaan! Eipä tule ihan niin vaan lähettyä.. Tarkoitus olisi viikon päästä lähteä mummolaan Keski-Suomeen Kangasniemelle, käydä Viherlaaksossa Jyväskylässä (kellään kokemusta???) ja sit tehä miehen kanssa se pikkureissu kaksin. Minä niin haluaisin Helsinkiin päin, olis ihana käydä Itiksessä oikein kunnolla. Kerran käynyt ja aikaa oli hurjat yksi tunti! Turku ois muuten kiva, mutta äitin luota sinne matkaa yli 400km, en jaksa.



Tjaah, keli näyttää hyvälle, pitää hilata pesue pian pihalle :)

-piias- rv 29+5 (kohta saan viettää 3-kymppisiä)

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat