Vierailija

Järkyt asinkustannukset ja sitten aina yllättäen menee joku paikka rikki ja siihen kaikki rahat. On sit hienoo asuu omakotitalossa kun ei ole varaa muuhun! Asuisin mieluummin rivarissa ja ostaisin joskus jotain kivaa itsellekin, mutta äijä ei lähde kirveelläkään pois tästä. Onko muilla yhtä lystiä ikinä?

Kommentit (26)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kyllä isompaa omakotitaloa asuu halvemmalla, se on fakta. Ja kuka vetoaa siihen, että omakotitalossa maksat remontteja, niin muuten maksat rivarissakin. Vai kuvitteletteko, ettei jokaista isompaa toimenpidettä varten kerätä rahaa asukkailta erikseen?


Meidän rivarissa on vastike 250 euroa (sisältää sähkö, vesi, autotalli eli kaikki), neliöitä on 115. Että hieman ihmettelen, kuinka pienet teidän asumiskustannukset on, jos ne ovat satoja euroja vähemmän kuin rivitaloasumisessa...





Vierailija:

Lainaus:


meillä on hyvin tehty talo ja missään rivarissa ei asuisi näin halvalla. Vesimaksut pienemmät vaikka kastellaan pihaa, lämmityskulut minimissä, jätemaksut alimmat mahdolliset koska oma komposti. Missä tahansa vähänkin isommassa (silti pienessä tähän verrattuna) rivarissa/kerrostalokämpässä on vastikkeet sun muut satoja euroja enemmän kuin meidän kuukausimenot.

Jos jotain hajoaa, korjataan itse.

Omakotiasumine on parhaimmillaan paljon rivaria edullisempaa kunhan osaa säästää oikeissa asioissa.

Ja ainakin meillä se on halvin asumismuoto. Tietysti remonttia aina tulee, mutta mies tekee kaiken itse ja säästetään siinäkin paljon.

Remontointi nostaa aina talon arvoa ja se on hyvä jos joskus myöhemmin myy..

En haluis enää ikinä kerrostaloon tai rivariin! Aivan kamalaa asua kuin jossain häkissä ja kuulee kaikki naapureitten äänet eikä ole mitään omaa rauhaa.

Omakotitalossa on niin ihanaa kun on omaa pihaa ja rauhaa..

Ennen asuttiin rivarissa ja elämä oli " helpompaa" . Meillä ei aika oikein riitä pihan kunnossa pitämiseen, ja se on muutenkin sellasta pakkopullaa.

Mies on onneksi samaa mieltä että, rivitaloon takaisin.

talteenottojärjestelmää on korjattu kerran, kattotiiliä on pudonnut - korjautettu, iso puu sairastui ja piti kaadattaa metsurilla, jne. Ihan naurattaa, kaikkea mahdollista ylimääräistä kulua on tullut ja muutenkin talo oli kallis, ylärajalla, mitä voitiin ostaa ja ensimmäisenä kesänä piti hankkia ruohonleikkuri, trimmeri, lapiot, ym. puutarhatarvikkeet, puutarhakalusteet, jne kun kerrostalosta muutettiin. Mitään muuta elämää ei tosiaan ole, kun hieno asuminen vie kaikki rahat. arvatkaa myymmekö kohta pois ja kuitataan voitot hinnannoususta!

Kuten aiemmin sanoin, meidän vastike (250¿) sisältää veden siis käyttöveden neljältä ihmiseltä ja sähkön siis käyttösähkön (tarkennukseksi, että kerran vuodessa luetaan sähkömittarit ja olemme saaneet joka vuosi rahaa takaisin, koska olemme kuluttaneet sähköä arvioitua vähemmän).

Kotivakuutus tulee tietenkin erikseen, mutta veikkaan, että se todellakin on halvempi yleensä rivitalossa kuin omakotitalossa.

Meidän rivarissa jää joka vuosi rahaa säästöön, millä sitten tehdään joskus jotain remontteja.

Todellakin pitää asua nuukasti omakotitalossa, että pääsee kuluineen tuon summan alle. Se on fakta.



Vierailija:

Lainaus:


Kyllä isompaa omakotitaloa asuu halvemmalla, se on fakta. Ja kuka vetoaa siihen, että omakotitalossa maksat remontteja, niin muuten maksat rivarissakin. Vai kuvitteletteko, ettei jokaista isompaa toimenpidettä varten kerätä rahaa asukkailta erikseen?

mutta kyllä tähän meiän rivari kämppään vielä muutama tenava mahtuu kun 4 makkaria. nykysin rakennetaan paljon " isoja" rivari asuntoja ja todella tyylikkäitä sellaisia.

Tärkein syy ehkä oma rauha, toisena oma piha. Käyttökuluja tulee kuukaudelle sähkö + vesi + lämmitys = 130 euroa.. mitäs muita kuluja siihen lasketaan? Puutarhajutut on mulle rakas harrastus, ja kasvimaa, kasvihuone sekä marjatarha kyllä tuottavatkin, joten lapioista yms en osaa laskea mitään " pakollisia" kuluja.

Itse asiassa leivinuunia käytetään lämmitykseen talvella silloin kun jaksetaan, mutta polttopuista ei ole tarvinnut maksaa mitään.

Meillä ei taida olla sellaisia hajotessaan kalliiksi tulevia kapistuksia kuten keskuspölynimuri, talo on ihan perustiilitalo 80-luvulta.

Kylppärissä tehtiin remontti, mutta johan tuolla oli ikääkin (ja kuluja tuli n. 1000¿)

meillä on hyvin tehty talo ja missään rivarissa ei asuisi näin halvalla. Vesimaksut pienemmät vaikka kastellaan pihaa, lämmityskulut minimissä, jätemaksut alimmat mahdolliset koska oma komposti. Missä tahansa vähänkin isommassa (silti pienessä tähän verrattuna) rivarissa/kerrostalokämpässä on vastikkeet sun muut satoja euroja enemmän kuin meidän kuukausimenot.

Jos jotain hajoaa, korjataan itse.

Omakotiasumine on parhaimmillaan paljon rivaria edullisempaa kunhan osaa säästää oikeissa asioissa.

suurimmat rempat kuten keittiö, oli jo tehty kun muutettiin,

mutta aina sai olla jotain laittamassa...

joku hajosi tai oli hajoamaisillaan,

ja todellakin kaikki rahat meni aina remppoihin!

ja mitään tarpeetonta tapettien vaihtoa ym. ei edes tehty,

vain tarpeellinen...



sitten mies rupesi mua pehmittään et josko olis aika muuttaajohonkin helpompaan asumismuotoon tms.

aluksi olin täysin vastaan,

siitähän oli tullut mulle jo koti ja lapset syntyneet siellä!

mutta puolen vuoden kuluttua olin minäkin asian hoksannut ja myöntänyt;

me ei olla remppaihmisiä ollenkaan!!!



nyt asutaan rivarissa ja ollaan todella tyytyväisiä!

mitään pakollisia hommia ei ole,

takapihan nurmea pitää kerran viikossa leikata...



silti takaraivossa siintää ajatus vielä joskus omasta talosta,

mutta sen pitäisi sitten olla uudehko ja ne taas maksaa!!! ;(

exän kanssa meillä oli 1969 rakennettu talo johon oli 5 vuoden aikana ennen meidän omistajuuttamme tehty kaikki perustavan laatuiset rempat kuten lämmityskattila uusittu, katto uusittu, salaojat tehty jne mutta silti aina oli jotain pientä. Piti laittaa pihaa että olisi pysynyt edes sen näköisenä että kehtaa tunnustaa asuvansa. Kaksoset olivat 6kk kun taloon muutettiin. Se oli oikeasti ihan yhtä H**** etenkin kun mies oli erittäin patalaiskaa sorttia. eron jälkeen muutin kerrostaloon lasten kanssa ja oli tosi onnellinen. Ei tarvinnut stressata mistään. Kun oli ongelmia soitto isännöitsijälle riitti ja huoltomies tuli ja korjasi. Talokin oli uusi ja asunto siisti (olimme toiset asukkaat ko. asunnossa). No sitten menin ja rakastuin mieheen jonka unelma oli oma omakotitalo... Ekaksi yhteiseksi kodiksi sain puhuttua meille rivarin mutta kun tuli lapsia lisää sai mies ylipuhuttua minut talon rakentamiseen.... Vaikka talo onkin jo asuttavassa kunnossa ja ehkä ne pahimmat stressiajat takana en silti voi sille mitään ettäjoskus salaa kaiholla muistelen sitä vuorka kerrostalo asuntoa jossa lasten kanssa eron jälkeen asuin. Oli siistiä ja nättiä, kivat naapurit, leikkipaikka ja uimaranta vieressä. Iso parveke jossa kukoisti juuri niin paljon kukkia ja amppelimansikoita kuin jaksoin hoitaa hellyydellä ja rakkaudella. Vuoraan meni reilut 600e/kk mutta sillä sai 3h+k 80m2 saunalla eikä huolia eikä isoja vastuita. *Niisk*

Kuten eilen kotiin tultuani huomasin, että naapuri on ihan omatoimisesti kaatanut meidän pensaasta puolet! On kokonaan meidän pihalla, mutta kun olivat aloittaneet yhteistä aitaprojektia jo päivällä, tätsy oli ihan varmaan hyvyyttään ajatellut vähän siistiä puskaa, arg!!! Me oltiin samainen homma suunniteltu viikonlopulle ja haluttas itse tehdä..

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat