Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Lapseni lähdössä yli viikoksi mökille mummin ja papan kanssa. En raaskisi antaa vaikka on jo 5 ja puoli vuotta...

Tulee hirmuinen ikävä ja minulla ei muuta elämässä, kun tuo lapsi.

En tiedä mitä miehen kanssa edes osaan olla ilman lasta...meillä ei oikeen suhteessa ole hohtoa enää jäljellä joten viimeinenkin ilopilleri elämästä poistuu nyt viikoksi :(

Hän on aiemmin ollut kolmivuotiaana viikon hoidossa, kun olin etelässä.

Silloinkin meni matkasta iso osa ikävöintiin. Muutoin lapseni ei ole ollut kun n. kahdesti yön yli hoidossa koko elin aikanaan.

Minulla ei mutsi, miehen vanhemmat tai muu ole " kiireiltään" voinut ottaa esim. viikonlopuksi koskaan ja siksi tämä ero tuntuu todella vaikealta...

Kommentit (11)

mutta toisaalta, joskus täytyy alkaa irrottautua ja muutaman vuoden kuluttua se on sinulla kuitenkin edessä, joten tämä on hyvää harjoittelua molemmille, sekä lapselle että sinulle.



Yritä vain olla ajattelematta asiaa ja puuhastelet miehesi kanssa yhtä sun toista. Yrittäkää nauttia toisistanne ja löytää se, mitä oli joskus ennen, sillloin, kun menitte yhteen.



Viikko on kuitenkin lyhyt aika.

Varmasti äitiä tarvitaan puhelimen päähän kuitenkin päivittäin ainakin hyvät yöt sanomaan.



Teille vanhemmille taas erinomainen paikka antaa aikaa toisillenne - jos se hohtokin taas löytyisi? Tai sitten käytät aikaa itseesi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tätä palstaa monesti haukutaan ja täällä kävijöitä, mutta kyllä niin asiallisia kommentteja että kiitos. Huomaa, että kirjoittajina on äitejä itsekkin :)

Tuo parisuhde ja sen tilan puinti olisi kyllä asia jota voisi tosissaan alkaa avaamaan lapsen ollessa pois.

On kivempi jutella vaikka päivällä eikä lpsen nukkuessa väsyneenä ja kiukkuisena

Ei ole oikeen perusjutut(parisuhde yms) kunnossa ja tosiaan ainoa mikä on ilona niin tuo lapsukainen...kuulostan varmaan sekopäältä, mutta toivottavasti joku edes tajuaa miten najattelen



ap

Sinun on opittava elämään omaa elämääsi, eihän lapsi tulee aina kanssasi olemaan :)



Sopikaa vaikka että soitatte kerran päivässä, ja sitten kun juttelet lapsen kanssa ja kyselet mitä hän on tehnyt, muista kuulostaa iloiselta ja rennolta. Älä kaada lapsen niskaan omaa pahaa oloasi ja ikävääsi!! Se on minusta tosi epäreilua, lapsi on kumminkin lapsi ja syytön ikävääsi.



Jotain tarvis tehdä teidän parisuhteellekin.... Ja nythän olisi aivan mahtava aika, kun lapsi on muualla, voitte rauhassa nostaa kissan pöydälle ja puhua.



Tsemppiä!

Yritän jo nyt ennen tytön lähtöä suunnitella jotain ohjelmaa, ettei ikävä yllätä.

Rannalla oleilua hyvän kirjan kanssa tai mennä ulos syömään(vaikka yksinkin).

Tuotahan miehenikin sanoo, että hyvä hiukan irrottautua äidistä välillä..tottahan sekin..



ap

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat