Vierailija

Yhdessä vaimot vaihtoon ohjelmassa oli kaksi todella erilaista perhettä:

Toisessa mies ja nainen, joilla gastronomian yritys kotona ja kolme lasta.

Työskentelevät aamukuudesta ilta yhteentoista. Ei aikaa lapsille:-(.

Nainen on urakeskeinen powernainen. Keskittyy paljon ulkonäköönsä ja olikin todella hoidetun näköinen ja kaunis. Sanoikin sitten lähtiessään toiseen perheeseen: " Ikävöin jo työtäni, miten tulen toimeen ilman sitä" ,

hänelle perhe oli toisella sijalla työn jälkeen.



Toisessa perheessä on perhekeskeinen perhe. Miehellä hyvä työ ja tienaa niin hyvin, että vaimo on kotona ja hoitaa kodin ja lapset. Heillä on kaunis talo ja hyvinhoidettu puutarha. Myös kolme lasta. Vaimo on myös kaunis ja hyvinhoidetun näköinen, mutta hänen elämänsä ei pyöri ulkonäön ympärillä. Naiselle lapset ovat kaikki kaikessa. Hän ei halua kenenkään muun kasvattavan heitä vaan haluaa tehdä kaiken itse. Viettää paljon aikaa lastensa kanssa: leikkii heidän kanssaan, auttaa kotitehtävissä, käyvät paljon ulkona jne..Lapset rakastavat äitiään.

Ja lähtö toiseen perheeseen oli todella surullista.



Uranainen on todella stressaantunut toisessa perheessä. Ei voinut hetkeäkään leikkiä lasten kanssa vaan oli heti hermostunut.

Ikävöi työtään. Siivosi kyllä hyvin toisessa perheessä ja hoiti kotihommat, mutta ei jaksanut olla lasten kanssa hetkeäkään. Lapset olivat surullisia. Hän oli niin väsynyt neljän päivän jälkeen lasten kanssa, että hänet jouduttiin kiidättämään sairaalaan. Sai jonkun loppuunpalamiskohtauksen.



Kotirouva oli myös väsynyt rankkaan ravintolatyöhön toisessa perheessä. Joutui heräämään niin aikaisin, normaalisti nukkui yhdeksään. Oli todella naatti pitkän työpäivän jälkeen. Mutta hän kesti sen kunnialla. Haki aina tilaisuuksia olla lasten kanssa ja auttoi heitä paljon. Lapset halusivat enemmän aikaa vanhemmiltaan. Ja nainen auttoikin paljon ja teki perheeseen uusia sääntöjä, että olisivat enemmän lasten kanssa. Miehelläkään ei ollut oikein kiinnostusta viettää aikaa lasten kanssa.



Eli meitä on moneen junaan..

Toisen mielestä on rankkaa olla lasten kanssa ja työssä helpompaa

ja toisen mielestä työelämässä on rankempaa ja lasten kanssa helpompaa

Mutta miksi sitten teette lapsia, jos ette halua olla heidän kanssaan vaan teette mieluummin töitä?

Sivut

Kommentit (75)

Kun saan välillä omaa aikaa ja saan käydä töissä, kestän vallan hyvin. Kotona ollessa oli päiviä, etten kestänyt, mutta silti hoidin lastani hyvin, vaikka puudutti tai olin itse tosi väsynyt.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

rakas ap, nyt kyllä taitaa jonkun muun itsetunto olla huonossa jamassa kuin av-uraäitejen. Että kun uraäidit tekevät jotain " ei-niin-vaativaa-työtä" että kyllähän heille on energiaa sitten lapsille.

Onneksi kaikki av-kotiäidit antavat aikansa sitten lapsilleen eikä roiku täällä palstalla kaiket päivät. Näin kaikki uraäidit voivat rauhassa notkuilla täällä ja luottaa siihen että maailmasta tulee parempi koska kotiäidit on olemassa :-)

Vierailija:

Lainaus:


..on lapsia kolme: 8v, 4v ja kohta 2v. miten on muuten mahdollista, että sulla on nro 43 ollu pieniä lapsia jo 15v? eikö sun lapset kasva isoiksi vai onko niitä kymmenen??




ohjelma on varmaan tosi todellinen. :) Harvoin on todellisuudessa noin kärjistettyjä ihmisiä. Ihanko tosissaan joku täällä ehdottaa adoptiota perheille, joiden äidit käyvät töissä? Justiinsa! Ap, minä ehdotan, että katsot vähemmän telkkarin roskasarjoja ja keskityt senkin ajan lapsiisi tai johonkin älylliseen toimintaan.

tietokoneen ääressä ja varmaan vielä sellainen mukava leppoisa työaika, eikä niitä töitäkään tarvitse tehdä kun luuhataan av:llä :-)

Oikeat uraäidit ei kuule mihkään av:lle edes pääse saati ehdi!

Sitten te tuollaiset kehuskelette kuinka te jaksatte työt ja lapset ja syyllistätte kotiäitejä, ettei miksei he mene töihin tai " pysty" samaan upeaan suoritukseen kuin te power " uranaiset" .

Kuule kun kaikilla ei ole niin lepposia työpaikkoja, vaan imetään mehut niin irti ettei kertakaikkiaan pysty työpäivän jälkeen hoitamaan kotia ja lapsia.

Silloin on pakko ajatella näin " mustavalkoisesti" joko työ tai lapset.

ap

Minä voin käsi sydämellä sanoa että monessa asiassa joku toinen on parempi kasvattamaan lapsiani. Ja siis monen kotiäidin lapset olisivat varmasti " parempia" kun joku muukin olisi vähän kasvattanut niitä. Esim. ryhmän kanssa toimiminen on jotain mitä ei kotona opi siten kuin hoidossa. En myöskään ole saanut mitään koulutusta asioihin joten en osaa opettaa lastani tekemään yhtä paljon asioita kuin ammattihoitaja. Silti olen sitä mieltä että minä olen maailman paras äiti lapsilleni ja minä opetan lapselleni eniten tässä maailmassa, eli annan arvot ja säädän rajat. Itsekin olen lapsena ollut tarhassa ja kas kummaa olen normaali ihminen ja minullakin on maailman paras (rakastava ja huolehtiva) äiti.

Miksi ihmeessä äiti on nykyään joku jumala jonka pitää yksin kasvattaa lapset ja vain hän voi sen tehdä. Kyllä meillä lapsia kasvattaa äidin lisäksi isä, mummit, papat ja muut sukulaiset. Myös parhaimmat ystäväni osallistuvat " kasvatukseen" hoitamalla lapsia välillä ja heiltäkin lapset oppivat jotain mitä itse en ehkä huomaa opettaa.

kun kaikki äidit jäisivät kotiin? Entä työelämässä? Naisvaltaisilla aloilla, sosiaali- ja terveydenhuollossa? Ihmettelen tätä sokeutta kokonaisuuksille. Ei tosiaan nähdä sitä hiekkalaatikoa pidemmälle.



Tässä maassa riittää tilausta näille molemmille vaihtoehdoille. Vieläkin enemmän riittäisi tilausta vaihtoehdoile, joissa nämä kaksi voitaisiin yhdistää. Täällä esimerkiksi lyhennetty työaika on suurelle osalle vanhemmista kaikkein kannattamattomin vaihtoehto.



Eli ei se aina tarkoita sitä ettei kestäisi lapsia jos haluaa töihin. Mulla se on ainakin sitä että mä en kestä niitä hiekkalaatikko-äitejä niin juoruamisia vaan haluan älyllistä elämää itselleni. Ja nyt en ylesitä, tiedän ettei kaikki kotiäidit ole tuollaisia. En myöskään jaksa olla kotona lasten kanssa kun mua stressaa se ettei koti ole siisti. Eli kun olen kotiäiti niin mulla menee kaikki aika siivoamiseen ja leipomiseen ja kaikkeen muuhun paitsi lapsiin. Sitten kun käyn töissä, niin ei niin haittaa se koti kun päivällä sitä ei kukaan sotke ja muutenkin illalla haluan viettää aikaa lasteni kanssa.

Eli mä " en kestä" kotona oloa, vaan haluan työelämään. Mutta teen sen siksi että koen sen olevan lapsillenikin parasta kun äiti on rennompi eikä jatkuvasti vain siivoa. Mutta kyllä kaikessa mulla lapset menee edelle. Eli työtä teen tasan sen 8-16 ja jos lapset vähänkin kipeänä, niin jään kotiin. Että joku ulkopuolinen voi kuvitella mua uraäidiksi (olen edennyt urallani aika paljon) mutta kyllä mulle lapset on työtä tärkeäpää.

Vierailija:

Lainaus:


Ja itse asiassa mun kaveri on tollanen uraohjus. Tuli vahingossa raskaaksi uudellen miehelleen samasta kuusta kun alkoivat seukkaamaan sai pojan oli kotona 6 kk ja lähti töihin ja tämä mies tienaa sen verran rutkasti, että taloudelliset syyt tuskin olivat syynä.

Nyt poika on 4 vuotias ja tämä pariskunta on töissä aamu 7 ilta 6 ja joka jumalan viikonloppu menossa kapakoissa tai yhdella toisella kaveripariskunnalla ryyppäämässä ja lapsi yleensä mummonsa tykönä tai sitten maksettu lapsenlikka kotona.



Meidän kanssa heitä ei kiinnosta lähteä mihinkään kuin ehkä kerran vuodessa kun " me mennään aina vaan lasten ehdoilla"



Että sellasta.. Ei olla hyviä kavereita, kun ei olla pullo kourassa joka viikonloppu.




minullakin on ollut pieniä lapsia jo viidentoista vuoden ajan. Vastaan siis omasta puolestani, että mitä ihmeellistä siinä nyt on? Nuorimmainen on 2v ja vanhin 15v ja muut siltä väliltä.

meitä vaan ei miehen kanssa ole luotu sellaisiksi, että jaksaisimme mukisematta sen, että meillä ei ole tuntiakaan kahdenkeskistä aikaa edes kerran viidessä vuodessa.

Ja itse asiassa mun kaveri on tollanen uraohjus. Tuli vahingossa raskaaksi uudellen miehelleen samasta kuusta kun alkoivat seukkaamaan sai pojan oli kotona 6 kk ja lähti töihin ja tämä mies tienaa sen verran rutkasti, että taloudelliset syyt tuskin olivat syynä.

Nyt poika on 4 vuotias ja tämä pariskunta on töissä aamu 7 ilta 6 ja joka jumalan viikonloppu menossa kapakoissa tai yhdella toisella kaveripariskunnalla ryyppäämässä ja lapsi yleensä mummonsa tykönä tai sitten maksettu lapsenlikka kotona.



Meidän kanssa heitä ei kiinnosta lähteä mihinkään kuin ehkä kerran vuodessa kun " me mennään aina vaan lasten ehdoilla"



Että sellasta.. Ei olla hyviä kavereita, kun ei olla pullo kourassa joka viikonloppu.

mä haluaisin myös nähdä minkälaisia lapsia tulee jos kaikki olis kotihoidossa. Siis mitkä olis suomalaisten sosiaaliset taidot sekä ryhmätyötaidot jos kaikki olis kotona kasvatettuja.

Ja siis sitten kun kohdalle sattuu joku mielenterveyshäiriöstä kärsivä äiti, niin tuleeko siitäkin " terve" lapsi kun ei kukaan muu kasvata?

ymmärrystä on vaikea saada, aina löytyy niitä äitejä, joilla on kaikki mahdolliset apuvoimat joka päivä käytössään, ja siitä vinkkelistä on kiva sanoa tukiverkostottomalle suurperheen äidille, että mitäs hankit lapsia.

Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat