Seuraa 

Melkeinpä syntymästä lähtien on nyt 6 viikkoinen tyttömme valvonut aina tuonne 00.00-2.00 asti yöllä jonka jälkeen nukkuu 2-3 syötöllä 11-12 asti päivällä. Päivällä nukkuu päikkäreitä 1-3 kertaa ja kestoltaan nuo ovat vaihtelevasti tunnista neljään tuntiin. Illan yleensä valvoo oli sitten nukkunut päikkäreitä kahdeksaan tai kymmeneen asti, ja nukahtaa yöunille tosiaan vasta 00.00-2.00 aikaan.

Jää isän ja äidin oma aika iltasella vähiin kun tyttöä pitää hyssyttää ja kantaa, koska ei nukahda itsekseen sänkyyn. Saattaa olla että tyttö on tosi väsynyt ja huutaa niin kauan että tajuaa antaa unelle periksi.



Missä vaiheessa kannattaisi alkaa rytmiä kääntämään niin että nukahtaisi aikaisemmin illalla ja heräsi vastaavasti aikaisemmin aamulla? Ja miten tuo käytännössä onnistuu. Koska nyt vaikka tyttö olisi ollut hereillä iltasella tuntikausia, ei nukahda kuitenkaan ennen puoltayötä.



Red_Cat & Tyttö 6 viikkoa

Kommentit (10)

Kannattaa kuitenkin kysyä vielä neuvolasta apua. Myös uusimmassa KaksPlus-lehdessä oli hyvä artikkeli vauvan rytmistä yleensä (saakohan sitä näillä nettisivuilla mainostaa...). Meillä oli aikoinaan puolilleöin kuppelehtiva vauva, jonka rytmin käänsimme vasta puolivuotiaana, mutta aiemminkin se olisi taatusti onnistunut, ehkä jo kolmi-nelikuisena.



Käänsimme rytmin herättämällä vauvan aiemmin aamulla ja pitämällä huolen, että hän ei nuku yhtään normaalia enempää päiväsaikaan. Sitten vauvaa alkoikin illalla väsyttää aiemmin. Kolme päivää meni, että rytmi kääntyi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Rytmi oli alkuun tuo iltahuutaminen klo 00-03 asti saakka joskus. Tuntui tuolloin, että yhtenään. Yliväsymykseltä vaikutti ei ollut vatsakipuja, mutta nyt reilu 3,5 kk:tta vanhana tyttö on itse kääntänyt kelloaan eli nukkumaan tasaisesti klo 23-00.00 välillä tai aiemminkin ja nukkuu sitten yhdellä syötöllä tuonne aamu 9.30-10.30 välille. Sen verran on ollut alusta alkaen rytmiä, että iltaisin pimennysverho makkarissa kiinni ja yöpuvun laitto ym. iltatoimet ennen sänkyyn menoa (toistaiseksi vielä isin&äidin sänky!), josta sitten joskus nostan, ehkä useammin nykyään, omaan pinnariin =).

Olipas hassua lukea redcatin tekstiä.. ihan kun olisin ite käyny sitä kirjottamassa. Meillä on ihan saman ikäinen tyttö, joka sairaalasta kotiin tullessa oli vielä helppo tapaus nukkumisen suhteen. Nykyään meillä menee illat siinä, että jompi kumpi pitää typyä sylissä ja lopulta sitten nukkuu äipän syliin joskus n.klo 00-02.. tai oikeastaan typy nukahtaa aika helpolla, mutta jos lasken sänkyyn ja olen itse saanut pään tyynyyn niin eikös neiti sitten herää.. Eli vaikka nukahtaisikin helpolla niin sänkyyn ei uskalla viedä, ennen kun on täysin varmaa että nukkuu sikeästi.

Välillä on olo tosi väsynyt, mutta onneksi neiti antaa paljon voimia jaksaa. Samoja asioita ollaan mekin isän kanssa mietitty, että missä vaiheessa voi ruveta jättämään vaan sänkyyn ja odottaa että itku lakkaa.. nyt tuntuu kuitenkin, että hän on siihen vielä liian pieni. Toisaalta taas, oppiiko lapsi jo tässä vaiheessa, että syli on ainut paikka missa voi nukahtaa ja milläs sitä sitten isompana opettaa?

Olipas sekavaa tekstiä.. toivottavasti kuitenki jutun pointti tuli selväksi.

=)



Jenni ja ihana pikku tyttö 6 vk

Meillä roikutaan tississä tai sitten vaihtoehtoisesti huudetaan yhtä soittoa n. klo 23-05. Sitten nukutaan tunti pari ja jatketaan huutoa sinne 10-12 asti. Päivät nukutaan tietenkin kiltisti 3-4h putkeen, syödään pikaisesti ja mennään takaisin nukkumaan. Ikää kuukausi. Jeah. Kai se tästä.

eli nukkumaan mentiin tuossa yhden hujakoilla pitkään. nyt vauva 3kk ja menee nukkumaan n. 21.30. alkoi itse muuttaa rytmiä kun tuli hiukan vanhemmaksi.

Itse olen yrittänyt vaikuttaa jo ekan kuukauden aikana poikieni rytmiin. Suuria muutoksia en ole tehnyt, mutta juuri tuollaisia tunnin parin tunnin siirtoja.



Homma alkaa aamulla, eli pieni herätellään toivottuun aikaan. Paljon ohjelmaa ja päikkärit taas hiukan aikaisemmin. Todennäköisesti päikkäreiltäkin joutuu herättelemään. Jälleen paljon ohjelmaa eli pienellä vauvalla tähän ei ihmeitä tarvita, isommalla sitten jo enemmän ;) Illalla sitten toivotaan, että pieni on valmis nukkumaan hiukan aikaisemmin. Meillä muutos on vaatinut yleensä kolme päivää. Ja toisena päivänä on oma usko yleensä koetuksella (joskus hankalinta on itse pitää kiinni noista heräämisajoista, koska se hiljaisuuskin on sillä hetkellä kiva). Mutta sen jälkeen rytmi on pitänyt kohtuullisen hyvin. Vaikuttaa omaan jaksamiseen todella paljon, kun lapsen rytmi on suurin piirtein siedettävä. Täysinhän sitä ei kai saa koskaan optimoitua ;)



Ohjeen sain aikoinani pariltakin ystävältä; molemmilla lapsia enemmän kuin yksi. Nyt kahden lapsen äitinä esim. päikkäreiden ajoittaminen edes osittain samaan aikaan on jo vaivan arvoista.



Minulla nyt kolme lasta, ja ensimmäisen kanssa rytmiongelmia.. muiden ei.

Meillä siis esikoinen valvoi melkein heti sinne 03-04 asti yöllä. Väsyttäväähän se on, että päiväaika menee sitten plörinäksi! Omassa jälkitarkastuksessa mainitsin asiasta, jossa kyllä suositeltiin jo rytminkääntöä oman jaksamisen takia! Vajaa viikko meni, ja rytmi kääntyi! Eli pidettiin varsinkin alkuillasta ja illasta neitiä hereillä, heräteltiin, jos meinasi pitempiä pätkiä nukkua. Illalla sitten sänkyyn, huutoa alussa, loppui kuitenkin muutamassa päivässä, kun itse jaksoi olla sitkeä, ja " kuuro" .

Kahden seuraavan kanssa olen ruvennut alusta asti määrätietoisesti, nukkumaanmenoajan, vaikka vauveli olisikin juuri silloin hereillä, iltatohinat, ja yhdessä menty nukkumaan, ja ongelmaa rytmin kanssa ei ole syntynyt. Voimia ja sitkeyttä vanhemmille, kyllä se rytmi kannattaa kääntää jo noin nuorelta, että jaksaa sitten itse paremmin toimia vanhempina! =)

" Samoja asioita ollaan mekin isän kanssa mietitty, että missä vaiheessa voi ruveta jättämään vaan sänkyyn ja odottaa että itku lakkaa.. nyt tuntuu kuitenkin, että hän on siihen vielä liian pieni. Toisaalta taas, oppiiko lapsi jo tässä vaiheessa, että syli on ainut paikka missa voi nukahtaa ja milläs sitä sitten isompana opettaa?"



Tärkeitä asioita olette pohtineet! Minun kokemukseni on, että lapsi kyllä oppii ajan myötä nukkumaan ilman syliä/tissiä/silittelyä, kun on tarpeeksi vanha. Jostain muistan lukeneeni, että 6kk vanha lapsi olisi vasta " tarpeeksi" vanha unikouluttamiselle - eli siis opetettavaksi nukahtamaan ilman seuraa (jos on seuraa nukahtamiseen tarvinnut).



Meidän neiti oli tosi huono nukahtamaan, itki alusta alkaen aina unen tullessa, eikä nukahtanut muuten kuin sylissä heiluttamalla tai tissille. Hyvin pienellä vaivalla hän oppi nukahtamaan ilman tissiä tuossa 6-7kk iässä, vaikka oli aina saanut nukahtaa syödessään. Tietysti lapset ovat hyvin erilaisia ja tietysti jokaisen pitää myös miettiä itseään - mikä tuntuu minulle/meidän perheelle parhaalta vaihtoehdolta. En kuitenkaan olisi hirmuisen huolissani, vaikka vauvaa nukuttaisikin aluksi syliin/tissille.



Dr. Philin ohjelmassa oli asiantuntija, joka sanoi, että ensimmäiset 3kk ovat vauvan elämässä vielä " kohdun jatketta" - vauva tarvitsee siis paljon syliä, tarpeeksi pientä ja rajattua unitilaa ja paljon tissiä (tai tuttipulloa). Voi siis huoleti jättää nukahtamisopettelun myöhempään, jos vain itse jaksaa nukuttaa vauvaa iltaisin.



Voimia yökyöpeleiden perheille =)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat