Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

ja hän jää kesätöiden takia kotiin.

Kotoa löytyy peruselintarvikkeita (pastaa, mausteita jne). Poika tekee itse ruuat ja käy kaupassa.

Sivut

Kommentit (132)

Minä olen ollut yksin viikonloppuisin 15-v lähtien, enkä mitään traumoja saanut. (Olin kiltti lapsi, eli en tosiaankaan ryypännyt tai järjestänyt kotibileitä.)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

On varmasti luotettava nuori ja mihinkäs hänet pitäisi laittaa kun hänellä on töitä? Vai pitäisikö muiden jättää loma tekemättä?



Itse ajattelisin niin että kävisin nuoren kanssa ennen lähtöä kaupassa yhdessä valitsemassa sellaista tavaraa mistä nuori haluaa/osaa valmistaa ruokaa. Eli esim. lihaa pakasteeseen jne.

Sitten miettisin millaista ruokaa aikoo valmistaa toisella viikolla ja sen mukaan laskisin ruokarahaa.

Tuossa tilanteessa varmaan 100€.



Jos yksin ostaa kaikki lähtönne jälkeen niin sitten n. 200€. Siinä olisi vähän ekstraakin johonkin herkkuun tai jätskillä/hesessä käyntiin viikonlopun vapaapäiväksi.

Mä olen jäynyt Kallion lukion, ja kyllä siellä vaan n. 3/4 nuorista asui omillaan.ja ihan vaan sen takia, että jostain Kolarista on vähän vaikea käydä koulua Helsingissä.







Lainaus:

Enkä tunne KETÄÄN, joka olisi muuttanut samassa iässä (tai nuorempana) muiden pakottavien syiden kuin huonojen välien (vanhempiin siis) takia. Osa suorastaan potkittiin pihalle kun eivät enää totelleet kaikkea sokeasti, osalle äiti tai isä näytti ovea ja totesi että tuon ikäisen kuuluu jo asua omillaan. Rikkaista köyhiin sama tarina!

Lainaus:

Mutta kun 16v pärjää yksikseen, se ei ole heitteillejättämistä, ymmärrä jo!

Lainaus:

joko olisit jäänyt yksin kotiin, seuraksesi olisi järjestetty joku tai sitten kaikki muutkin olisivat jääneet kotiin. Ei se, että kuusitoistakesäistä pakotetaan tekemään jotain vastuutonta ja rikkomaan sopimuksensa. Se EI ole lapsista huolenpitämistä.

Bileet kieltäisin aivan ehdottomasti, ja pyytäisin naapuria viikonloppuna pitämään vähän silmällä - tätäkin pikkupalvelusta pidän ihan luonnollisena. Jos olisi ongelmia, ohjeistaisin naapuria soittamaan minulle. Nuorta uhkaisin poliiseilla, eli uhkaisin soittaa poliisit lopettamaan luvattomat bileet.



Uskon, että jos tämä 16-vuotias on niin kypsä, että tekee kesätöitä, hän myös pärjää kokonaiset kaksi viikkoa ilman vanhempiaan, eikä järky siitä pahasti tai ryntää seuraavalla viikolla konekiväärin kanssa kirkkoon mummoja ampumaan - kyllä syyt sellaiseen ovat jokseenkin monisäikeisemmät!!



Jos oikein kova ikävä tulisi, voisi hän varmasti lähteä viikonlopuksi toiselle paikkakunnalle mummon, tädin tai enon luokse aikuisten seuraan.



Ap:n lapsella on varmasti oikein mukavaa, vaikka joku ilta saattaakin olla vähän tylsä, kun on tyhjä koti ilman normaalia perhehulinaa. Ja kuten joku sanoi, arvostaa hän varmasti myös sitä, että vanhemmat osoittavat häneen luottamusta, eivätkä yliholhoa. Jos tuon ikäiset (joskus) tulevat jopa vanhemmiksi, eiköhän parin viikon itsenäinen elämä suju varsin hienosti!

Ei todellakaan kannata jättää yksin kotiin tämän ikäistä nuorta... Ei ainakaan valvomatta! Eikö olisi mahdollista sopia jonkin sukulaisen tai naapurin kanssa siitä, että hän kävisi näillä ruokailemassa? Siis ellette voi sopia hänen olevan heillä tämän kahden viikon poissaolonne ajan.



Tämän ikäiseen voi tietysti luottaa, tietyissä rajoissa, mutta pojalla on varmasti kavereita. Tästä kahdesta viikosta voi helposti tulla kavereiden kanssa hauskaa, bileitä voi järjestää surutta, kun ei tarvitse pelätä vanhempien ilmestyvän paikalle yllättäen... Ja vaikka poika itse, ja hänen kaverinsakin olisivat luotettavia, bileet voivat ryöstäytyä käsistä.



Vai onko unohtunut ihmisiltä jo Espoon "megabileet", joista poliisi poisti lukemattoman määrän kutsumattomia vieraita. Ko. tapauksessa lapsi oli jätetty kotiin yksin valvomatta vanhemman matkustettua ulkomaille. Sillä kertaa kävi tuuri, eikä mitään pahempaa tapahtunut, paitsi naapurit luonnollisesti häiriintyivät kovan metelin vuoksi.

Siis totta kai 16v nuoren oi jättää kahdeksi viikoksi kotiin itsekseen (toki tapauskohtaista tämäkin... toiset valmiita olemaan ja jotkut eivät. Vanhemmat varmaan osaavat sen nähdä ja samoin nuorikin ilmaista)



Minä olen ollut tuossa iässä 2 viikkoa itsekseni ja nautin siitä suuresti vaikka välillä olisi ikäväkin käynyt mielessä. Oli mahtavaa harjoitella itsenäisyyttä, tehdä omat ruuat ja olla kodissa omalla tavallaan. Tuntui upealta että äitini luotti minuun ja antoi mahdollisuuden sellaiseen kokemukseen. Joka päivä pidettiin yhteyttä.



Tasapainoisessa, rakastavassa ja turvallisessa perheessä kasvanut nuori joka itse kokee olevansa valmis 2 viikon itsekseen oloon ei taatusti koe oloansa hylätyksi tai millään muotoa huonoksi. Päinvastoin. Hän tuntee olonsa luotetuksi ja tuntee että häneen uskotaan. Se jos mikä on nuorille tärkeää!!

On sitten eri asia jättää nuori joka ei halua jäädä yksin kotiin...

En tosiaan usko kenenkään olevan sitä mieltä oikeasti, etteikö 16-vuotias pärjäisi kahta viikkoa yksin kotona.



Minä lukeudun niihin, jotka ovat muuttaneet aikaisin pois kotoa. Olin 15-vuotias. Myönnetään - se oli aikaisin eikä minulla ollut edes tukiverkostoa johon nojautua eikä useimmiten edes ruokaa. Mutta, hyvin olen silti pärjännyt ja räpiköinyt elämässä eteenpäin! Etteikö siis 16-vuotiasta voisi jättää yksin kotiin...heh heh.



Ja vastauksena ap:n kysymykseen - jättäisin ruokarahaa 200 euroa, jotta siitä voi osan laittaa hurvitteluihin.

jonka vanhemmat vaativat häntä eroamaan kesätöistä kesälomareissun vuoksi, siinä on vastuuttomuutta vanhemmilta!



-Mikseivät vanhemmat palaknneet hänelle lapsenvahtia reissun ajaksi?



-Mikseivät vanhemmat ETUKÄTEEN selvittäneet miten kesällä perheejäsenten työt&lomat menevät ---> varanneet lomamatkaa siihen ajankohtaan kun kaikilla on vapaata TAI etukäteen pyytäneet lasta ottamaan vapaata sille viikolle?



VASTUULLINEN vanhemp ei todellakaan vaadi lastaan irtisanoutumaan työstäänkesken kaiken (vaan hoitaa niin ettei moista tilannetta edes tule!)



Ja jokainen jolla hieman on yleissivistystä TIETÄÄ sen, että määräaikaisissa työsopimuksissa (mitä suurin osa kesätöistö on!) työntekijä joutuu (kuten myös työnantaja) korvaamaan jos ilman hyvää syytä lopettaa työt ennen määräaikaa.

Hyviä syitä on sairastuminen, raskaus, jne. mutta ei todellakaan mikään "loma perheen kanssa".



Ja nyt puhutaan siis ihan rahasta, kesken kaiken irtisanoutuva työntekijä on periaatteessa velvollinen korvaamaan rahassa työnantajalle koituvat tappiot siitä että lähtee kesken sopimuksen.

Toki kaikki työnantajat eivät asiasta korvauksia vaadi, mutta ihan lain mukaan heillä on oikeus siihen.



Miten tuon yhden tyypin vanhemmat olisivat suhtautuneet jos hän olisi saanut irtisanomsen seurauksena -sanotaan nyt vaikka 2000euron- korvausvaatimuksen? Maksaneet sen kiltisti ettei lähes täysi-ikäinen lapsi traumatisoidu viikon erosta vanhempiin???!

Peruneet lomareeissun?

Palkanneen MLL:n hoitajan hänelle reissun ajaksi? Miikä lienee olisi tullut halvemmaksi...)

Tässä yksi elämästä vieraantunut esimerkki:



"Normaalisti teinejä ei juuri kotona näy---> ovat koko ajan kavereiden kanssa jossain viipottamassa. Olisi vaikea uskoa ettei ap:n lapsella ei seuraa olisi, jos yksinäinen olo tulee, taatusti joku kaveri tulee leffaa katselemaan, pleikkaa pelaamaan, tai lähtee vaikka uimaan tmv."



Niin, teini uskaltaa lähteä kavereille KOSKA tietää että kotona on aina joku -> hänellä on paikka minne palata (ainakin yöksi). Oletko yhtään kuitenkaan miettinyt, että täysjärkisissä perheissä 16-vuotias on kuitenkin vielä nuori, ei aikuinen ja näin ollen ap:n muksua ei välttämättä jakseta katsoa muiden nurkissa "kyläilemässä" illasta toiseen?



-Niin, tarkoitinkin että se kaveri voi tulla ap:n kotiin pojan seuraksi...! En suinkaan että hän roikkuisi muiden nurkissa kaikki illat... Kun muistelen omaa nuoruutta, niin ei silloin koskaan yksin tarvinnut olla, meillä ainakin oli aika laaja mutta tiivis kaveriporukka:)



"Minusta on päinvastoin älytöntä jos 16-vuotias kokisi olevansa yksinäinen ja parkuisi äidin perään kuin kaksivuotias...! Puhelimella voi soittaa jos joku ongelma (tai ikävä;) tulee. Ja tuon ikäisellä on varmasti jo "aikuisia" ystäviä (=18-vuotiaita kaveripiirissä) että jos johonkin aikuisen apua tarvitsee sitä lienee saatavilla vaikka mummo ei naapurissa asuisi."



Puhelinko korvaa 16-vuotiaan seurantarpeen? :) Hoidatko sinäkin kahden viikon yksinäisyyden sillä, että soittelet muille iltaisin? Ja nuo "aikuiset" ystävät; heidän ansiostaan fiksukin nuori saattaa löytää itsensä vaikka mistä. 18-vuotias voi ostaa ja tehdä melkein mitä vaan; en näkisi siis kovin positiivisena asiana.



-Minä en ole koskaan kokenut kahden viikon yksinäisyyttä, koska minulla on ystäviä. Ja kyllä, monesti puhun myös puhelimessa syvällisiä keskusteluja, yleensä puhuminen helpottaa jos on syystä tai toisesta huono olo.



-Ja 18-vuotiaalla viittaan siihen, että mikä ihme maagisuus ihmiselle muka tulee kun hän täyttää 18-v?! Minusta on paljon pahempi että pumpulissa kasvatettu lapsi törkätään kylmään maailmaan 18-vuotiaana raakileena, koska ei ole saanut koskaan harjoitella esim. yksinoloa tmv. taitoja mitä elämässä tarvitaan.

Lause oli siis lähinnä sarkastinen, ja viittasi siihen ettei 16-vuotias enää ole mikään lapsi, vaan hänen kaveripiiriinsä kuulunee jo aikuisia (jos määritelmänä käytetään täysi-ikäisyyttä...)





"Vaikka ylipäätään en ymmärrä MIKÄ voisi sellainen asia olla mihin aikuisen apua voisi tarvita...? Tuon ikäisen pitäisi osata jo pyykit pestä, ruokaa tehdä, jne. ja jos nyt vaikka kevari hajoaa tmv. niin eiköhän joku kaveri/kaverin isä tmv. sen voi korjata."



Tässä näkyy yksi piirre, joka yhdistää todella usein näitä pikkuaikuisiinsa luottavia vanhempia; oletetaan että maaginen JOKU MUU voi tehdä ja korjata asiat sillä aikaa kun itse ovat poissa. Kynnys pyytää apua johonkin voi olla tuon ikäisellä korkea ja keneltä hän pyytää apua? Sen yhden kaverin isältäkö, joka on tehnyt töitä koko kesäloman ja äksyilee illat kun on kotona?



-Minä olen pahoillani jos sinulla on ollut vain ne omat vahemmat keihin turvata / jos lapsillasi on vain te vanhemmat joihin voivat turvata.

Minun vanhempani ovat tunteneet enemmän tai vähemmän kaikien ystävieni vanhemmat (siihen saakka kun asuin kotona) ja on ollut itsestään selvää että omien muksujen lisäksi katsotaan myös muiden muksujen perään.



-Ja tämä sama jatkuu myös omien lasten kohdalla, en koskaan voisi (edes rankan työviikon tmv. jälkeen) olla antamatta/tarjoamatta apuani lasteni kavereille. Vaikka mitään idyllistä kyläyhteisöä ei ainakaan tämän kokoisessa kaupungissa ole, mutta harvassa lienee se jolla ei omatunto kolkuttaisi jos ei pulaan joutunutta auttaisi, oli tämä sitten vaikka tuntematon...!

Lasten kaverit ovat tavallaan "perhettä", suurin osa jo vuosikausia pyörinyt nurkissa ja sama toisinpäin. Väkisinkin heistä tietyllä tavalla läheisiä tulee:) Ja kukaan tuskin läheistään pulaan hylkää...?



Surullista. Nuori on käytännössä heitteillä tämän esimerkin mukaisesti.



-Minusta on surullista, että sinä elät omassa pikku kuplassa, missä 16-vuotiaasi on vielä mielestäsi vasta lapsi. Kupla puhkeaa joku päivä, toivoa sopii ettei teinisi tipsahda kovin korkealta ja kovaa maanpinnalle...

Lisäksi ostin jääkaappiin paljon ruokia ja jotakin tein valmiiksikin. Tyttö oli siis viikon yksin kotona, kun muut oltiin reissussa. Tuosta ruokarahasta oli vielä jäänytkin melkein 30 euroa.

Mä en ollut edes täyttänyt 16 vielä, kun muutin pois kotoa opiskelun takia. Okei, ekat kuukaudet asuin asuntolassa, mutta kyllästyttyäni siihen hankin oman vuokrakämpän. Valmistuin säädetyssä ajassa ja lähdin valmistumisen jälkeen ulkomaille töihin kun olin 20.



Mä en jaksa käsittää, miksi ei 16-vuotiasta, kesätöissä käyvää nuorta voi muka jättää kotiin kahdeksi viikoksi? Olin itsekin opiskelua edeltävänä kesänä, 15-vuotiaana, kesätöissä ja mutsi ja faija pikkusisarusten kanssa Suomen kiertomatkalla. Pari viikkoa nekin taisivat olla reissussa, eikä ollut ikävä hetkeäkään...



Nautin kun sain touhuta kotihommia ihan itsekseni, laitella ruokaa ja leipoa jne... Koska aamuisin oli pakko mennä töihin, elämä pysyi hyvin säädyllisenä (olin töissä samassa paikassa kuin vanhemmatkin, joten jos olisin jotain töpeksinyt, olisi juttu kantautunut vanhempien korviin heti).



Mutta ap:lle, varusta kaapit ja pakastin täyteen sapuskaa ja jätä pojalle rahaa 100-150 euroa.

Eikö voi mennä mummolaan tai sukulaisille tai joku heistä tulee pojan kanssa loman ajaksi?



Näin teki tuttava perheeni. Mummo tuli 15 vuotiaan kanssa loman ajaksi.



(sori jos asiaa on jo vatkattu en jaksanut lukea koko liibalaabaa..)

Juustoa, leikkeleitä, jugurttia, levitettä, kananmunia yms. joissa riittäisi päiväys reissun ajan. Lisäksi kasviksia ekan viikon tarpeiksi. Kaappiin pastaa, riisiä, muusijauhetta, tomaattimurskaa, tonnikalaa, ananasta, purkkihernekeittoa, näkkäriä.



Pakastimeen ostaisin jauhelihaa, kanasuikaleita yms. joista helppo tehdä ruokaa sekä leipää.



Sitten jättäisin lisäksi 5€/päivä tuoreruokarahaa, eli maitoa ja myöhemmin kasviksia yms. varten. 70€ saisi siis riittää ruokien lisäksi.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat