Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Eli tämä ystävä on ystävä jo vuosien takaa, aikaa ennen minua. Ei kuulemma ole ikinä ollutkaan mitään enempää. Ja silloin yhteydenpito loppui, kun minä tulin kuvioihin.



Tämä ystävä on töissä ja asuu muualla Pohjoismaissa, mutta lomilla ja muutenkin, jos mahdollista, käy Suomessa. Ystävyys alkoi uudestaan minun ja mieheni ollessa asumuserossa muutama vuosi sitten, mutta silloinkaan ei mitään kuulemma tapahtunut -siis kaveruutta enempää. Mutta kun muutimme taas yhteen, eivät enää treffailleet, mutta s-posti kulkee silloin tällöin (kuulemma) ja tulee ja lähtee tekstiviestejä, uuden vuoden toivotuksia ym. puoleen ja toiseen.



Ja nyt jussina tuli tältä ystävältä viesti, jossa ei siis mitään ihmeellistä, ja mieheni vastasi hänelle niitä näitä, ja ehdotti tapaamista rupattelun merkeissä. Ja tämä ystävä vastasi myöntävästi kutsuun. Joo, nyt tulee syyllistämistä, kun olen käynyt toisen kännyllä, mutta meidän historiassamme on ollut pettämistä, joten siitä epäluulo. Olen mieheltäni kysynyt, onko heillä ollut joskus jotain enemmän, mutta ehdoton ei on vastaus, ja minun ei kuulemma tarvi pitää tätä ystävää uhkana liitollemme. Mutta miksi meitä ei ole sitten ikinä esitelty toisillemme? Eikö ystävien kanssa voi tavata avoimesti?



Joten, kuten jo arvaattekin, olen mustasukkainen ja epäluuloinen, ja mietin onko tuossa muutakin kuin pelkkää ystävyyttä?

Minulla ei ihan OIKEASTI ole mitään heidän ystävyyttään vastaan, mutta minua vaivaa, kun meitä ei ole ikinä esitelty toisillemme; tiedän nimeltä ja ulkonäöltä tämän naisen ainoastaan, ja mies ei ole kertonut, että he mahdollisesti käyvät kahvilla tmv. lähiaikoina. Eikä ole kertonut, että saamme syksyllä perheenlisäystä. Jos kertoisi tapaamisaikeista, minun ei tarvitsisi olla epäluuloinen, ja kuvitella ties mitä..



En halua olla nipo ja tiukkapipo, mutta minua kyllä vaivaa tämä asia. Toisaalta kyllä uskon ja luotan mieheeni, toisaalta en...



Kertokaas minulle, mitä tekisitte minun sijassani?

Kommentit (17)

eräs naimisissa oleva mies oikeasti kuvittelee, että nainen on kiva kaveri, mutta me kaikki muut lähipiirin ihmiset näemme koko ajan, miten epätoivoisesti tämä nainen yrittää toisen aviomiestä saada itselleen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Seurustelin itse aikoinaan miehen kanssa, joka tapaili poliisiopistossa opiskelevaa ystäväänsä.

Kuulin vasta seurustelumme loppumetreillä, että poliisikokelas oli nainen.



Jos kyseessä on todellakin hyvä ystävä haluaisi miehesi sinun tutustuvan häneen ja päinvastoin.



Salailu kertoo suhteen todellisen luonteen.

Vierailija:

Lainaus:


että voisi tämä nainen tulla meille vaikka kahville! Sitten tietäisin, millaisen naisen kanssa mieheni kaveeraa., eikä tarvitsisi " luulla" mitään. Minustakin olisi kivaa, jos minulla olisi mies ystävänä.



Sitä en tiedä, miksi ystävyys katkesi, kun aloimme seurustella lähes 15 vuotta sitten. Ehkä tämä nainen olisi halunnut enemmän, kuin ystävyyttä?? En tiedä..



Inhottaa itseänikin tämä epäluulo. Varmasti hormonitkin tekevät oman osansa.



RisaMayan kommentin jätän omaan osaansa, vaikka se olikin niin herttainen:)



Ap










heidän yhteydenpitonsa katkesi kun tulit kuvioihin? Miesystävälläni on lukuisia naisystäviä, siis ystävyys mielessä. Mitäs outoa siinä nyt sitten on? Minullakin on miesYSTÄVIÄ, joiden kanssa siis voin jutella, käydä kaffella, museossa, teatterissa tai baarissa.



Yritä saada kuriin mustasukkaisuutesi.

että miehellä on naispuolisia ystäviä. Mulla sen sijaan saa olla miespuolisia frendeja, joista aina välillä haaveilen. Koskaan en ole kuitenkaan pettänyt.

Uskon, ainakin näin naisen näkökulmasta, että mies ja nainen voivat olla vain ystäviä. Itse tunnen muutamia ihmisiä, joilla on vastakkaisen sukupuolen edustaja ystävänään!!!



Paljon kuitenkin puhutaan, että usein miehet haluavat enemmän... oma kokemus: Seurustellessani exän kanssa olin silloisen työkaverini ystävä ja kun exäni kanssa erosimme, niin silti olin hänen kanssaan vain ystävä. Toista kautta sain kuitenkin kuulla, että hän olisi saattanut haluta muutakin...



Vähän ympäripyöreä vastaus, mutta jos he ovat vain ystäviä, niin uskoisin, että miehesi ei pane pahakseen, jos hänen ystävä tulee teille.



Mutta uskon (haluan vilpittömästi uskoa), että mies ja nainen voivat olla vain ystäviä

minulla ei ole MITÄÄN mieheni ja tämän naisen ystävyyttä vastaan, vaan minua häiritsee, kun tätä ystävyyttä jatketaan salaa minulta.



Kertoohan mieheni, jos hän on ollut vaikka " Matin" kanssa kahvilla tai lounaalla. Mutta ei taatusti sano, jos on ollut tämän " Pirkon" kanssa, vaan kertoo olleensa esim. töissä pitempään. Eli valehtelee, vaikka ei olisi mitään syytä, ja se loukkaa.



Enkä tarkoita, että minun pitäisi ystävystyä hänen kanssaan. Haluaisin vaan tietää, mikä hän on naisiaan:)



Ap

minä en tiedä, kun ei ole kokemusta miesYSTÄVÄSTÄ.



Mutta tämä mieheni ystävä on lapseton sinkku, hyväkroppainen tanssija ja pitkähiuksinen blondi -joka miehen unelma, uskoisin:) Eli pitäisi olla näössä vikaa tai homo, jos ei yhtään tule muut asiat, kuin ystävyys mieleen. Ehkä hänen luonteessaan on sitten vikaa, kun ei kellekään kelpaa kuin kaveriksi? :)



Kai minun täytyy yrittää jotenkin asiaa valottaa mieheltäni, ilman että vaikutan vainoharhaiselta pirttihirmulta..

mun miehellä on yksi tuollainen ystävä, josta mietin että mikäs tyttö se on. nyt jo olen tottunut kun olen oppinut tuntemaan.



ja mieheni pisti tämän naisen ja työkavrinsa sokkotreffeille- nyt ,meillä on sitten kaveripariskunta joille on pian perheenlisääkin tulossa.



nuoruudessa muodostuneet ystävyyssuhteet ovat usein vahvoja, eikä niihin tartte liittyä mitään sen kummempaa.

että voisi tämä nainen tulla meille vaikka kahville! Sitten tietäisin, millaisen naisen kanssa mieheni kaveeraa., eikä tarvitsisi " luulla" mitään. Minustakin olisi kivaa, jos minulla olisi mies ystävänä.



Sitä en tiedä, miksi ystävyys katkesi, kun aloimme seurustella lähes 15 vuotta sitten. Ehkä tämä nainen olisi halunnut enemmän, kuin ystävyyttä?? En tiedä..



Inhottaa itseänikin tämä epäluulo. Varmasti hormonitkin tekevät oman osansa.



RisaMayan kommentin jätän omaan osaansa, vaikka se olikin niin herttainen:)



Ap







johtuen siitä, että kaikki tuntemani tällaiset ystävyyssuhteet ovat olleet sellaisia, että toinen osapuoli on aina toivonut enemmän kuin ystävyyttä, ja yleensä nämä " ystävyyssuhteet" ovat loppuneet kokonaan, kun on tullut selväksi, että jutusta ei tule sen enempää. Kyllä kai vähintäänkin ystävien pitäisi olla tuttuja myös kumppanille, eikä niitä ole tarkoitus piilotella.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat