Vierailija

Muutenkin sellainen asenne on typerä, että kukin hoitakoon omansa, ja jos olet lapsia tehnyt, niin itse myös hoidat.



Ensinnäkin on myös lapsille suuri rikkaus, jos elämässä saa olla läheisissä tekemisissä muidenkin kuin vain omien vanhempien kanssa. Se nostaa jo lapsen itsetuntoakin, kun hän huomaa, että ympärillä on paljon ihmisiä, jotka välittävät hänestä aidosti.



Toisekseen, on ihan älytöntä rämpiä tässä elämässä täysin yksinään, ja opettaa lapsilleen, että yksin täällä on pärjättävä. Ei ole. Jos itse välittää muista ihmisistä ja antaa apua silloin kun toiset tarvitsevat, sitä saa mypös itselleen. Ja yleensä se menee vielä niin, että silloin kun itse sitä apua antaa, se ei itselle ole suuri vaiva, mutta toiselle iso apu. Samoin joskus on ihan mahtavaa, kun itsellä on tiukka tilanne, ja joku rientää apuun.



Toisiamme varten me täällä ollaan, ja se hyvä minkä panee kiertämään, kyllä palautuu lopulta takaisin.

Kommentit (6)

Meillä ei lapset ole mitenkään erityisen paljon hoidossa sukulaisilla , enemmän me käydään koko perhe vierailuilla, koska lapset on vasta 3 ja 1-vuotiaat. Mutta se on jo iso asia, että tietää, että milloin vaan on tarvis, on liuta ihmisiä, jotka on valmiita ottamaan meidän lapset hoitoon.



Ehkäpä teille löytyisi hengenheimolaisia naapureista tms.? Itse meillä oli yya-sopimus naapureiden kanssa, siis että puolin ja toisin hoidettiin lapsia, ja otettiin välillä kyläilemään toisen lapsia jne. Sekin auttaa jo paljon, jos välillä saa vaikka isommat lapset naapuriin, että itse saa siivottua kun pienemmät nukkuu...



T: Ap.

Miten se voi olla niin vaikea ymmärtää??

Minustakin olis ihan ihanaa, jos naapurissa asuis liuta sellaisia ihmisiä, ketkä ovat samassa elämäntilanteessa kuin me. Mutta kun EI OLE!!



Ei ole sukulaisia lähellä eikä KETÄÄN kenen kanssa tehdä noita yya-sopimuksia!!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

meillä on molempien suvussa juuri tuollainen asenne meitä lukuunottamatta, helpompaa olisi meille, jos emme olisi massasta poikkeavia ajatuksinemme...

Päällimmäisenä on lapsuudesta muisto kotona oleilusta, mutta olin myös usein isovanhemmilla, serkuilla, ystävillä yökylässä tms. Rikastuttanut paljon omaa maailmaa!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat