Seuraa 

Missä iässä yleensä (tietysti riippuu lapsesta, miten on kiinnostunu jne.) lapset osaavat laskea yhteen- ja vähennyslaskuja alueella 1-10? Esim. niin, että menee oikein, jos kysyy paljon on 2+6 tai paljon on 9-5?



Tai siis kertokaa omia kokemuksianne. Samoin muita matematiikkaan liittyviä, eli missä iässä onnistui noppapelit niin, että lapsi itse laskee mihin ruutuun mennään?



Entä missä iässä laskee oikein tavaroita ja esineitä ja kuinka pitkälle?



Missä iässä luettelee lukuja moniinkymmeniin oikein? Entä numeroiden tunnistaminen niin, että osaa tehdä vaikkapa yhdistämistehtäviä niin, että tietää, mikä tulee luvun 39 jälkeen jne.



Ihan mielenkiinnosta kysyn.

Kommentit (2)

...kun ei kirjota ylös, mutta tällä hetkellä tällaista:



tyttö täytti juuri 4v ja on aina ollut aika kiinnostunut numeroista ja kaikesta abstraktista. Esim. monikymmenpalaisia palapelejä teki innoissaan jo tosi pienenä ;) Tullut kai isäänsä.



En tiedä onko edellä, jäljessä vai ihan keskimääräinen matematiikan taidoissaan, mutta alle kymmenen alueella osaa kyllä varsinkin yhteenlaskut, usein kyllä tarvitsee sormia avuksi. Myös miinuslaskut osaa, eli jos kysyy paljon on vaikka 7-3, niin aika harvoin menee väärin. Jos näkee esim. paperilla tai luonnossa jotakin konkreettista laskettavaa, laskee kyllä vaikka viiteenkymmeneen, joskus tosin kahdenkymmenen jälkeen sekoilee vähän.



Noppapelejä en muista, milloin pystyi ruveta pelaamaan niin, että siirtää kaikkia oikean määrän, kauan siitä joka tapauksessa on kuin myös siitä, kun rupesi aina spontaanisti ilmoittamaan esim. ruokapöydässä, että täällä on nyt vaikkapa " 3 lasta ja 4 aikuista" tms.



Askartelukirjojen niitä yhdistämistehtäviä ollaan aika vähän tehty, mutta ainakin tässä viime viikolla osasi täyttää kirjaan oikein n. 50 menevät yhdistämistehtävät. Niissä tosin apuna, että usein voi jo arvata, mihin viiva seuraavaksi menee. Mutta ainakin luvut 0-9 kyllä osaa tunnistaa ulkonäöstä niin, että tietää nimet.

Vielä kuusivuotiaana hän kävi kysymässä, minkä ikäinen on. Tuntui täysin toivottomalta tapaukselta kaiken numerotiedon suhteen.



Kun hän aloitti koulun, hän oppi numerot nopeasti. Erityisesti kaupassa hintojen laskun hän oppi yllättävän nopeasti. Jonkin verran jouduin selittämään, mikä on euro ja mikä on sentti ja että 100 senttiä on euro. Ensimmäisen kouluvuoden aikana hän oppi laskemaan kaupassa hinnat, miten paljon hän tai minä olen käyttänyt rahaa ostoksiin, jos ostoksia on alle kymmenen eri asiaa.



Kellonajat hän oppi myös ensimmäisen luokan aikana. Minä ajattelin, että valmistelen häntä tulevaa varten siten, että bussipysäkillä selitin hänelle, miten aikatauluja täytyy lukea. En osannut kuvitella, että hän oppisi parin kerran jälkeen lukemaan aikatauluja ja siinä samalla, mitä kellonaika on. Kerran hän sanoi, että seuraava bussi lähtee kolmen minuutin päästä. Minä kysyin, kävikö hän kysymässä joltain ihmiseltä. Hän sanoi, että ei, vaan hän oli katsonut asian itse. Ensimmäisellä kerralla ajattelin, jos se olikin vain hyvää tuuria, mutta pian huomasin, että hän oli oppinut samalla lukemaan aikatauluja ja oppinut myös tunnin ja minuutin eron. Tästä lähtien hän osasi myös sanoa, että 13.47 on sama kuin 13 minuuttia vaille kaksi. Kysyin moneen kertaan, miten hän sen on käsittänyt. Hän sanoi, että minä olen aina sanonut, että tunti on 60 minuuttia ja kun 47 vähennetään 60:stä se on 13.



Tällaiset laskutoimitukset ovat hiukan suurempia kuin mitä ekaluokkalaiselta vaaditaan. Siksi olin hämmästynyt, että ennen koulua täysin numeroita tuntematon taapero oppii yhdessä vuodessa laskemaan enemmän kuin ensimmäisen vuoden oppilaalta vaaditaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat