Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 

Sivut

Kommentit (27)

LEVOTTOMISTA JALOISTA:

Eikös ne levottomat jalat ole sellaista, että jalat vaikka säpsähtelee unissaan niin että herää? Pienet säpsähtelyt nukahtaessa on kyllä ihan normaalia eli kuuluu ihan ei levottomistakin jaloista kärsivän arkeen joskus. Mulla on ollut sellaista joskus, että tuntuu kuin pitäisi liikutella jalkoja illalla kun on menossa nukkumaan ja joskus tullut näitä säpsyjä. Eli enpä tiedä olenko mä tässä raskaudessa nyt ihan varsinaisesti näistä vaivoista kärsinyt ollenkaan...mutta kuitenkin.



No kylläpäs kuulostaa ikävältä tuo menkkamainen juttu. Toivottavasti vauva vielä viihtyisi ainaskin ne kaks viikkoa siellä masun sisäpuolella.



Pia rv:lla 36

Aurinko paistaa ja heinäkuussa sitten ollaan. Eiliseen pinoon oli ilmestynyt taas uusia elokuisia, tervetuloa mukaan.



Loppumetreillä aletaan olla ja ensimmäinen elokuinen on jo yli kuukauden ikäinen. Nyt vaan odottelemme ja odottelemme. Osalle loppuaika on melkoista kärvistelyä ja osasta tuntuu, että aika loppuu kesken. Minä taidan tasapainoilla noiden kahden välissä. Fyysisesti olo alkaa olla aika finaalissa, mutta henkisesti huomaan kaikesta huolimatta pientä kaihoa, tämä on nyt sitten viimeinen kerta. Toisaalta on vapauttavaa, kun lopullinen päätös on tehty, mutta minä olen niitä ihmisiä joilla on ainainen vauvakuume, kuten sisareni minua kuvailee. Minussa on nyt myös toinen puoli, joka inhoaa äitiysvaatteita, suonikohjuja, kankeutta, liikunnan puutetta jne. Edellisistä raskauksista tämä tunne on selvästi voimistunut. Raja on mitä ilmeisimmin tullut vastaan. Kyllähän sitä viidessä lapsessa on kasvattamista ja haastetta ihan jokaiselle päivälle vuosiksi eteenpäin.



Kesäkelit ovat olleet suosiolliset. Vettä on tullut sillä tavalla sopivasti ja pahimmat helteet ovat pysyneet poissa. Tuo hieman yli parinkymmenen asteen lämpötila ja tuulenvire ovat sopineet minulle loistavasti. En ole kärsinyt turvotuksesta ja olen jaksanut istuskella pihalla katsellen lasten puuhastelua. Appi vei eilen taas lapset uimaan ja olen siitä hänelle todella kiitollinen. Minun ei tarvitse änkeä itseäni äitiysuimapukuun kamalan suonikohjuisen jalkani kanssa koko kansan pällisteltäväksi. Pienin ei ole vielä siinä iässä, että hänen kanssaan edes kannattaísi lähteä ylikansoitettuun altaaseen maauimalaan polskimaan,joten hän saa nauttia vesileikeistä kotipihan pikkualtaassa.



Minulla on neuvola vasta 12.7. kun tuo oma neuvolatäti palaa lomalta. Sitten katsotaan miten tässä vauvan koon arvioinnissa edetään. Tätsy ei halunnut antaa minulle aikaa sijaiselle, totesi vain se ettei vie minun asioitani eteenpäin. Hyvä niin! Minulla on vankka luottamus omaan terveydenhoitajaan, jolla on takana ainakin parikymmentä työvuotta.



Nyt olen läpissyt taas niitä ja näitä. Lähden tästä valmistautumaan kauppareissuun heti kahdeksaksi kaikkien mummeleiden seuraksi. Aurinkoista ja hyvinvoipaa viikonvaihdetta kaikille!



Opemamma ja vimppa vimpula rv 31+4

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Olen seurannut tätä keskustelua aktiivisesti koko ajan, vaikka en ole kuukausiin kirjoitellutkaan. Vointi on ollut hyvä, nyt vain kohtu alkaa syödä tilaa muilta elimiltä eli ahdistaa ja närästää helposti. Myös hemppa on melko alhainen, 110.



Sokerirasitukseen joudun vielä loppumetreillä, sokeria on ollut pari kertaa pisussa, tämä johtunee siitä että olen vähän löysäillyt ruokavalion kanssa. Tämä sama vaiva oli myös esikoista odottaessa, eli munuaisporras oli alentunut ja sokeri pääsi helposti lävitse.



Hepatoosia minäkin jännään, samaa vaivaa mitä tammikukkakin. Vielä ei ole kutissut, mutta olen käynyt säännöllisesti verikokeissa ja tiistaina menen uudelleen, samalla vaivalla kun käyn sokerirasituksessa.



Että näin, onneksi viikot hupenevat ja kohta vauva syntyy! Itselleni odotusaika ei ole suurta nautintoa, etenkin kun kaikki herkut on kiellettyjä ja tuo hepatoosikin kummittelee taustalla...



Elluli 32 + 3

mä äsken lukasin to pinon ku joku kysy " oikeista" suppareista,mua alko mietityttää ku mulla nää supistukset on pitkin päivää ja menee tosi kovaks masu ja oikeen henkee ahistaa ettei ne oo mitään sellasii et synnytys alkais tulee pikku hiljaa :S?!. ennen ne on ollu vaan et masu menee kovaks mut ei oo henkee ahistanu. sitten viime yönä taas paukkui luut ja huolella,se oikeen sattuu kun kääntyy,ja totesin ukolle et mä en voi kohta enään kääntyä ku tuntuu nii inhottavalle,tuntuu et masussa ois säkillinen kiviä..

se siitä tänään on isän uurnan lasku ja sitte onki enään perunkirjotukset ja muuta pikku paperisotaa..

aurinkoista päivää masuille..:)



k.h.p ja tärppi 31+6

kun luin viestini niin näytti vähän tuo mun allaoleva lause niin kuin olisin suluissa epäkohteliaasti kommentoinut sun tekstiäsi. Päivittelin siis vaan tuota omaa kirjoitustani lauseessa kun on ihan aivot helteen pehmittämät...



Eli hiukan eri juttu kuin unen ja valveen rajalla tapahtuva yksittäinen sätkyttely (olipas taas lause...)







Tuuli72 + jumppatyttö rv33+4

[/quote]




Pikainen kurkistus tänne ennen seuraavaa futismatsia ;)



Huh, viimeinkin työharjoittelu takana, olipahan aika rankka kaksiviikkoinen (vaikka olikin juhannus välissä). Lapsiakin oli ikävä, kun en ole koskaan aiemmin ollut näin pitkää aikaa heistä erossa.



Muutamia leppoisia työpäiviä vielä jäljellä, satunnaisesti silloin tällöin, joten vähitellen voi suunnata mieltä äitiyslomaa kohden. Tosin opiskeluhommia on vielä paljon jäljellä. Tänään soin itselleni vapaapäivän, huomenna on pakko aloittaa opiskelu todella, kun on enää 6 viikkoa laskettuun aikaan ja iso määrä työtä tehtävänä ennen sitä. Niin ja virallisesti äitiysloma alkaa sitten viikon päästä.



Mä jo odotin myös, että olisiko joku elokuinen päättänyt syntyä aikaisemmin, mutta ilmeisesti mitään sellaista ei ole päässyt vielä tapahtumaan? Itse olisin ihan valmis luopumaan tästä mahasta. Ja varsinkin TURVOTUKSESTA. Myös niveliä on alkanut särkeä, mutta luulen, että se johtuu tuosta fyysisen työn määrästä tällä ja viime viikolla. Työ kun oli aika rankkaa.



Maanantaina olisi neuvola, ja siitä ilmeisesti parin viikon päästä sitten viimeinen lääkärikäynti.



VALMISTELUISTA on ollut ilmeisesti puhetta. Mulla on vauvan vaatteet laatikostossa, mutta en ole vielä niitä pessyt. Mitään muuta en ole tehnyt. Tässä varmaan sitten jossain vaiheessa pitää alkaa miettimään sängyn paikkaa ja sairaalakassia (vaikka mun tuurillahan tämä menee ainakin 2 vk yliaikaiseksi, en siis kiirehdi tällä kertaa).



SUPPAREISTA: mulla on niitä myös, varsinkin liittyen rasitukseen. Mutta ei mitään erityisen kivuliaita, sellaisia mukavan napakoita vain. Tosin niitä vois kyllä alkaa tulla niitä vähän kovempiakin, jos ne vaikka saisivatkin jotain aikaan...



Jamssa rv34 (no niin, nyt sitä siis saisi jo ilmeisesti mennä omaan synnytyssairaalaan jos jotain alkaisi tapahtumaan)

Tänään oli kiva päivä, kun käytiin uimarannalla. En kyllä uskaltautunut uimaan, mutta hauskaa oli kuitenkin. Syötiin paljon mansikoita ja herneitä ja oli nyt iltapäivällä vielä vieraitakin käymässä. Ja yksi tuore äiti kehoitti nyt nauttimaan olosta ennenkuin vauva sitten vie kaiken ajan :)



ode71:

Sulla on nyt tosi rankkaa...Jaksamista.Kyllä mun mielestä muutkin on onnistuneet saamaan neuvolassa käynnin hoidettua jossain muualla päin Suomea. Kannattaa soitella huomenna neuvolaan.



Pia

Hyvää viikonloppua kaikille palstalaisille!



Täällä ihailin juuri ulkona vaunuja ja käänsin kopan niin kuin vauvalla pitää olla eli kuomu auki työntäjää päin. Niin ja naapuri tuli tekemään pihahommia ihan rajalle eli oli varmaan ajatellut tulla kurkkaamaan, että onko niille jo vauva ilmestynyt, kun vaunuja siellä katsellaan :)



SUPISTUKSIA:

Mulla ei ole ollut hengenahdistussuppareita, mutta sellaisia on ollut hiljattain, että tulee vähän huono olo ja tulee tosi kuuma eli hiki. Mulla tosin sf-mitta on matalahko eli masu pikkasen alhaalla. Ennen viikkoa 34 taidetaan vielä iskeä jotain beetasalpaajia tai magnesium kamaa tarvittaessa sairaalassa, jos synnytys meinaa alkaa tai ihan liikaa supistelee.



tammenkukka: Mäkin olin maksatesteissä, vaikka mulla ei ole mitään raapimisongelmaa. On vaan ollut aiemmin ollut kohonneita arvoja hormoneista johtuen. Nyt pitää odottaa vielä ensi viikkoon sitten tuloksia. Puolessa välissä ei ainakaan ollut vielä mitään häikkää ja toivottavasti ei nytkään. Mitä sinulle viimeksi sanottiin, jos maksa-arvoissa oli vikaa? Johtiko synnytyksen käynnistykseen vai tarkkailtiinko vaan tilannetta ?



Nyt tuli mies kaupasta, adios!



Pia rv:lla 36



BABYPERHONEN kyselit synnytyssuunnitelmasta. En edellisellä kerralla tehnyt minkäänlaista suunnitelmaa paperille. Mielessäni kävin kyllä läpi eri kivunlievitysvaihtoehdot ja juttelin mieheni kanssa siitä mitä ensisijaisesti toivoin. Kuitenkin ajattelin, että mennään nyt katsomaan ja oppimaan, eli avoimella mielellä lähdin peliin mukaan. Tällä kertaa olen ajatellut kirjata ylös muutaman asian ja jutella niistä jo etukäteen lääkärin kanssa (sama lääkäri synnytyksessä joka tekee tarkastuksetkin raskauden aikana). Mm. sen koen tärkeänä, että saisin vauvan heti rinnalleni ennen mitään muuta. Esikoinen oli hapen tarpeessa, joten sen vuoksi en saanut häntä heti rinnalleni. Toinen on se, että jos vain en tarvitse mitään tikkejä tms. toivon, että meidät jätettäisiin keskenämme hetkeksi aikaa ennen kuin vauva punnitaan yms.



Koin kyllä, että minun toiveitani kunnioitettiin ja eri vaihtoehdoista kerrotiiin avoimesti eikä mitään tuputettu, vaikka en ollut paperille omaa tahtoani tulikirjaimin kirjannutkaan. Ehkä kirjallisesta listasta ei kuitenkaan ole haittaakaan, varsinkin jos ei kätilön kanssa mene kemiat yksiin.

Mies ja anoppi lähtivät lasten kanssa meren rannalle tekemään hiekkalinnaa ja minä sain vapaan hetken. Ei huvita lainkaan seisoa paahteessa hiekkarannalla. Tässä tilassa järvi ja laituri ovat enenmmän minun makuuni.



Kiitos Myry että kerroit teidän kokemuksesta ja neljännen syntymästä. Lohdutti kovasti, se mistä lääkäri puheli saattaisi olla mahdollinen. Täytyy vaan seurata asentoa ja kokoa tarkasti. Käynnistystäkin olen itsekseni miettinyt. Siis jos käynnistäisi niin ei masukki ehtisi kasvaa niin isoksi ja voisi tulla helpommin pylly edellä, mutta toisaalta olen kuullut että käynnistäminen on aika kivualista ja parempi olisi jos syntyisi itse. No pyörittelen näitä vaihtoehtoja vielä viikon verran päässäni ja menen sitten maanantaina sinne neuvolaan.



Kretukka, joka vielä toivoo masukin 35+3 kääntyvän

SUPISTELUISTA näytti olleen juttua taas..

Mulla näyttäisi nuo harjoitussupparit loppuneen..Tilalle on tullut menkkamainen jomotus alavatsalla..Vielä aika epäsäännöllisesti ja katkeilevasti.Ja selkäkipu alaselkään..Kun se menkkakipu aalto tulee, niin se laittaa ihan tosissaan jo hengästyttään ja haukkomaan henkeä..Tuntuu kuin happi loppuisi..



Esikoisen synnytyksestä kun on jo niin paljon aikaa, etten juuri mitään muista, kuin sen ihanan tunteen, kun sain vauvan syliin..Kysyisinkin, vilkastuuko suolen toiminta synnytyksen lähestyessä???Ja mitä voi tarkoittaa, kun takapuoli on KIPEÄ!Ihan, kuin olisi tikku peräsuolessa ja on sitten TODELLA arka..Hyvä, kun istua pystyy enään..Ja kun suoli toimii näköjään (jo neljästi tänään), niin perä on jo aivan kosketusarka!!!

Sorry kuvaukset, mutta inhottava vaiva..!!Jos joku tietää mitä se voi olla ja liittyykö mahdollisesti raskuteen/synnytykseen, olisin kiitollinen!!



Auttakaahan toveria..



pikku_ruu & tytsy rv35+2

aamu on alussa, enpä kauan saanut nukuttua, kun heräsin rapsuttelemaan. Heinäkuun ensimmäisenä, eli tänään, juhlitaan Kanadapäivää joten tänään on kaikkea mukavaa muksulle (ja itselle) tiedossa. Ostimme jo eilen muutamia pieniä kanadanlippuja sekä punaisia ja valkoisia ilmaplloja. Aamupäivällä menemme ihailemaan ohikulkevaa paraatia ja iltapäivällä meidän hyvät ystävät tulevat kyläilemään. Heillä on suunnilleen saman ikäinen tyttö kuin meillä, joten lapsilla on seuraa. Lämpötilan pitäisi nousta yli +30C tänäänkin, joten keskipäivällä taidamme vain lokoilla sisätiloissa ennen vieraiden tuloa. Alan tosi herkästi voimaan pahoin helteellä ulkona oleskellessa. Sisällä olo on ok, kun on ilmastointi. Ilman sitä elämä olisi yhtä kärvistelyä.



Pia74: edellisessä raskaudessa mulla todettiin kohonneet maksa-arvot ja sen vuoksi kävin viimeisen kk aikana säännöllisesti sekä verikokeissa että sairaalassa kontrollikäynneillä (vauvan sydänäänten seurannassa ja liikelaskennassa, non-stress test, muistaakseni). Mulla oli maanantaille rv 38+5 sovittu kontrolli jossa olisi luultavasti päätetty käynnistää synnytys, mutta neiti lähtikin tulemaan edellisenä yönä ja vauva oli tuona maanantaina aamulla jo sylissä. Eihän tästä vaivasta ole äidille muuta haittaa kuin epämukava olo ja huoli vauvasta. Ilmeisesti tähän liittyy kohonnut riski, että lapsi syntyy kuolleena? Nykyään kyllä on niin hyvät tarkkailut, että en tiedä onko sen riski käytännössä kuinka suuri. Niin ja yleensä tämä kutina alkaa vasta rv27 jälkeen, niin ainakin oma lääkärini sanoi. En tiedä pitääkö paikkansa.



Aamupalalle mars...



k.h.p: mullakin on paljon noita masun kovettumisia ja henkeä ahdistaa. Eilen kävin kävellen hakemassa poitsun hoidosta, matkaa n. kilometri ja siinä matkalla piti vähän väliä pysähtyä puuskuttamaan, matkanteko kesti ennätys kauan. Harjoittelua se on vain, sillä mulla on ollut jo kans noita kauan, mutta kohdunsuu oli viime ti lääkärineukkarissa kiinni. Eli ei vaikutusta. Niitä ihania ärhäköitä synnytyssuppareita odotellessa...



Kiitos Turun markkinainfosta. Huomenna sitten startataan aamusta heti, niin ehditään tutustumaan keskiaikaisiin markkinoihin. Ihan kiva lähteä hieman reissaamaan, kun täällä kotona sitä keksii kokoajan tekemistä, yleensä siivousta ja oikeesti täällä ei kyllä ole siivottavaa enää, kun olen jo koko viikon puunannut. Jatkuisipa tämä siivousintoilu vielä vauvan syntymän jälkeenkin, vaan tiedän että loppuu kyllä siihen :(



Vauvan vaatteet on jo lipastossa valmiina. Muut välineet löytyvät varastosta pestyinä, sängyn kasaan (lue: mies kasaa, minä olen työnjohtaja) kyllä vasta sitten ihan vikalla viikolla ennen laskettua aikaa. Sairaalakassinkin ehtii kyllä sitten miettimään.



Pelkopolille olen menossa parin viikon sisällä, juttelin neuvolantädin kanssa ja hän oli sitä mieltä, että se kannattaa. Mua helpotti jo tuo neuvolantädin kanssa käyty keskustelu, joten ehkäpä saan avun tai ainakin hieman luottamusta tulevaan koitokseen näin. Luottamusta omaan jaksamiseen ja osaamiseen, sitä tarvitaan!!!



Täytynee lähteä kauppareissulle poitsun kanssa, kera supistelujen, kun täytyy testata tuo seisomalauta, jonka mies eilen kävi ostamassa. Se olikin viimeinen tärkeä hankinta tähän projektiin.



Tuulenvirettä helteeseen :)



AuroraM 35+5



Täällä on aamu alkanut taas reippaasti klo 5.00 kun pikkuneidiltä tuli vahingossa pissa sänkyyn enkä vaatteiden ja lakanoiden vaihtamisen jälkeen enää tietenkään saanut unen päästä kiinni. Mutta ei se mitään, ehdinpähän tässä aamutuimaan ommella kodinhoitohuoneeseen uudet verhot:) Tätä se sitten on kun neuvolasta käskettiin levätä ja jättää kaikki rehkimiset pois toistaiseksi...



Heti alkuun omaa napaa: turvotus on mulla iskenyt sormiin ja jalkateriin ihan kunnolla. Aamulla on sellaisetkin nakit, että hyvä jos nyrkkiin saa kädet ja käveleminen sattuu varsinkin kantapäihin. Eilen meille tuli ystäviä grillailemaan niin päätin pidättäytyä lähinnä salaatissa ja vähäsuolaisessa lihassa eikä nyt turvotus ole ihan niin paha. Tässä alkaa vain itsekin pian kuvitella jotain raskausmyrkytyksen oireita, kun tuota verenpainettakin jo seurataan tahdilla joka toinen päivä ja nyt vielä nämä turvotukset päälle.



Aurora M, hyvä että päätit jutella neuvolantädin kanssa ja sait ajan pelkopolille. Toivottavasti keskusteleminen auttaa!!



Peeveli kertoi, että he ovat päättäneet nimen valmiiksi tytölle. Mietin juuri että minkähänlainen vääntö tämän ipanan nimestä tulee, sillä minulla tai miehelläni ei kummallakaan ole tällä hetkellä mitään suurta nimisuosikkia. Esikoiselle meillä oli vain yksi tytön nimi, joka oli pakko saada jos tyttö syntyisi, ja pojallekin pari todennäköistä vaihtoehtoa. Nyt mielessä on oikeastaan vain pari nimeä, mutta niistäkään emme ole ihan samaa mieltä. Onneksi meidän nimimaku on kuitenkin suht samanlainen eli tykkäämme vähän erikoisemmista nimistä, joita kuitenkaan ei ole keksimällä keksitty ja jotka ovat reippaita suomalaiseen suuhun sopivia nimiä.



Pikku ruu, tuo menkkamainen kipu on juuri sitä, josta minä olen kärsinyt jo rv 28 lähtien ja jonka vuoksi jouduin alunperin sairaslomalle. Minulle kipu iski vain niin järkyttävinä polttoina, että olin ihan varma, että vauva syntyy siihen paikkaan. Nyt tilanne on onneksi vähän rauhoittunut ja noita kipuja on tullut enää harvakseltaan ja silloinkin vain noin 20 minuuttia kerrallaan. Muistan vain niin elävästi esikoisen synnytyksen ja sen, että ne synnytyssupistukset olivat minulla juuri tuollaisia (vaikkakin kipu oli vielä moninkertaisempi) ja sama kipu/paine tuntui myös alaselässä. Apua, ei parane taas alkaa miettimään tuota loppukoitosta...



Mömmeli, ihana yllätys nuo vauvakutsut! Kiva kun ystävät muistavat tuolla lailla!:)



Näyttää olevan ihana päivä tulossa, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta. Perjantaina ja lauantaina oli ystäviä kyläilemässä koko illan, joten tänään omistaudutaan täysin esikoiselle ja hänen kanssaan touhaamiselleen ennen illan synttärijuhlia mummolassa. Mukavaa sunnuntaita kaikille!



Pantoufle 35+6 (ja laskettu aika tässä kuussa 29 päivän päästä, kääk!!)

SUPISTELUJA on täälläkin ilmennyt aina sillon tällön, mutta onneks on ollu kivuttomia! Ja ei oo tehny mitään tuola alakerrassa, kun torstaina oli lääkäri ja kaikki oli sielä niinkun pitääkin! =)



HERKUTTELUSTA oli kanssa jotain puhetta... Mä ainakin kyllä pupellan aika usein joko suklaata tai jätskiä! =) Ja aina sillon tällön jotain pullaakin tulee mutusteltua! Mutta ilmeisesti sitten ei liikaa, kun painon nousussa ei oo missään vaiheessa ollu mitään kamalia lukemia! ;) Tai no omaan korvaanhan ne nyt kuulostaa kauheelta, mutta neuvolantäti on sanonut, että painoo on tullut sopivasti lisää! =D



Tänään mut yllätettiin oikein kunnolla! Avopuoliso ja paras kaveri olivat järjestäny mulle vauvakutsut! =D Mulla ei ollu haisuakaan koko asiasta ja sitten yhtäkkiä kesken pyykkien viikkailun olikin oven takana mulle muutamat läheisimmät ihmiset(äiti, mummo, ja neljä tärkeintä ystävää)!!! =D Avopuolison äiti ja sisko ei ikävä kyllä päässeet, mutta tulevat sitten myöhemmin käymään kahvilla! =) Oli kyllä aivan ihana ylläri! =)



Nyt taas tilaa teille muillekin...! =)



-Mömmeli06 rv35+1-

Jos tätä enää kukaan ehtii tänään lukea niin levottomilla jaloilla yleensä tarkoitetaan sellaista jalassa tai jaloissa olevaa tuntemusta että niitä on pakko liikutella. Tuntemukset tulevat yleensä lepotilassa eli kun iltaisin käy sohvalle tai muuten huilimaan niin ei siitä meinaakaan tulla mitään kun jalat villiintyvät =) Oma kokemukseni on että tuntemus on jossain kutituksen ja vähäisen kivun välimaastossa. Eli hiukan eri juttu kuin unen ja valveen rajalla tapahtuva yksittäinen sätkyttely (olipas taas lause...)



Ihan yleisesti tunnustettu vaiva johon saa lääkitystäkin tarvittaesta. Mielestäni aamu tv -tohtori selitti että tämä lääke sisältää dopamiinia eli sitä aivojen mielihyväainetta. Sitä kun on todettu olevan vähän veressä niillä joilla oireet ovat voimakkaammat jaloissa.



Löytyy netistä tietoa ja varmaan yhtä sun toista parannuskonstia. Yleinen varsinkin raskausaikana mutta kyllä niistä kärsivät muutkin kuin odottajat.



Itselläni ovat villasukat jalassa auttaneet mainiosti, niin hassunkuriselta kuulostava ohje kuin onkin!





Ja OMAA NAPAA kun en ole ehtinyt pinoutumaan...olen nyt 3. päivää sokerittomalla ruokavaliolla. Ei ole niin vaikeaa kuin luulin mutta äsken tuli sellainen olotila että keksiä ja pullaa tänne ja äkkiä! Mutta kun sitä ei kaapista löydy niin saa tämä mamma vaan purra kynsiään.



lauantai-illan jatkoa toivottaa,



Tuuli72 + jumppatyttö rv33+4

Nyt hoksasin, että mikä se on..Mulle on ilmaantunut peräpukama!!!!!!!!Ikinä ei ole moista ollut..Osaakos joku sanoa miten näitä hoidetaan..???Olen kuullut, että niitä saattaa tulla raskaudenaikana...Onko jollakulla muulla ollut??

kello on noin 03.00 yöllä ja valvon. Syy on vaihteeksi uusi: viime raskaudesta tuttu kutitus ja raapiminen alkoivat. Olinkin jo ehtinyt ajatella, että vaiva ei toistu tässä raskaudessa, tosin siihen oli 75% mahdollisuus. Huokaus... Ei muuta kuin maksa-arvoja tarkistuttamaan. Seuraavan kerran on lääkäri vasta heinäkuun puolivälissä, joten pitää kai sitä ennen asia hoitaa. Jos kenelläkään on tämä sama vaiva, niin laitetaan Meraapijat -kerho pystyyn.



Vauvan vaatteista olen pessyt kaikkein pienimmät jo jokin aika sitten. Kotiin paluuta varten otan vain 2 pientä pirtsakkaa bodya mukaan ja parit puolipotkarit. Täällä on niin kamalat helteet elokuun lopulla, että ei luultavasti muuta tarvitse. Peiton nyt tietysti nakkaan kassiin, jos sattuu että sataa. Esikoinen syntyi lumimyrskyisenä päivänä, tällä kertaa on helteet :) Vaihtelua ainakin, jos ei muuta.



SAIRAALAKASSIa en ole vielä ehtinyt alkaa pakata, pitäisi sitäkin miettiä, kun heinäkuu menee lomaillessa. Katselin kaupassa eilen itselleni uutta aamutakkia, sairaalasta ei täällä saa mitään muuta kuin synnytyskaavun. Teki mieli ostaa sellainen ihanan heleän värinen collegekankaasta tehty aamutakki, mitään kylpytakkia kun en päälleni tahdo vetää ja siinä ympäri sairaalaa tassutella. Ostin muutamat rintaliivinsuojukset, sellaiset pestävät. En tykkää kertakäyttöisistä, saavat ihoni kutiamaan. Lisäksi kärryihin eksyi nännirasvaa, jonka viimeksi koin todella tarpeellisena. Eli vielä on tyhjä sairaalakassi. Edellisen kerran synnyttämään lähtiessä sen pakkaaminen oli vielä kesken ja tärkein taisi unohtua, nimittäin isin eväät :) Tällä kertaa lupasin ottaa kylmälaukullisen syötävää miesrukalle...



Menen tästä jatkamaan unia - ja raapimaan itseäni.



Tammikukka rv 31+4

Mutta jalkapallo on niin tylsää ettei siihen jaksa keskittyä niin sentakia tässä surffailen netissä samalla kuin mies tuijottaa tuota fudista.



Mittasin juuri vatsan ympäryksen ja nyt se on jo 100 cm!

Jaiks.

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat