Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Uhmaa ja riehuu 2 tuntia jona aikana heittelee tavaroilla äitiä/isää,hakkaa nyrkillä,puree,potkii ja karkailee.

Uhkaa myös ikkunasta hyppäämisellä,tuo siis kestää 2 tuntia.

Mitkään tavalliset keinot ei tehoa!!!

Joten miten menetellä???



Onko muilla vanhemmilla edes olemassa yhtä jääräpäistä/uhmakasta lasta ettei mitään anneta periksi vanhemmille...



Itse olen raskaanakin joten tuossa on vaarassa myös tuleva vauva,ja raskauden takia en jaksaisi noita tappeluja enään.



Ei siis ole väliä onko uhman kohteena äiti vai isä samaa tekee myös anopille jos sattuu tuleen siinä tilanteessa " tielle" .

Sivut

Kommentit (38)

Melko samanlaisina toistuvat päivärutiinit, etenkin unta ja ulkoilua riittävästi, ruokaa säännöllisesti. PlayStation-ym. pelaaminen minimiin, rajoitettu aika ja ei joka päivä. Tv:n katselua vain rajoitettu aika (esim. lastentunti). Mtv3n ja Nelosen rajujen piirrettyjen ajaksi muuta toimintaa, ettei muista näitä ohjelmia, joista saa liikaa virikkeitä. Karkkia, sokeria ja lisäaineita rajoitetusti.

Palkitkaa pienestäkin edistymisestä ja hyvästä käytöksestä sanallisella kiitoksella, halauksella. Jättäkää pienet mokat huomioimatta, mutta edellyttäkää hyvää käytöstä. Koittakaa ohjata paljon sanoilla, älkää rankaisko liian kovasti. Väkivaltaa ei saa suvaita, heittelijältä heittelyvälineet pois ja arestiin.

Holding voi tehota tai vaihtoehtoisesti " terveellä" lapsella pahentaa tilannetta. Monia levottomia lapsia rauhoittaa hieronta ja virikkeiden minimointi. Lasta voi myös opettaa tunnistamaan tunnetilojaan ja kanavoimaan negatiivisia tunteita paremmin kuin väkivaltaan ja huutamiseen.

Toivotan voimia.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ulkoleikit joissa lapsi saa purkaa turhautumistaan. Majan rakentamista pyöräradan/esteradan kyhäämistä, pallopelit, aikakilpailut vaikka itseään vastaan jos kavereita ei ole jne... ovat poikien leikkejä.

Lasta tulee kannustaa ja ohjata leikkiin ja toimintaan. Lapsi tarvitsee ihailua ja kiitosta. Tehkää yhdessä hauskoja juttuja...isän rooli on myöskin erittäin tärkeä. Ei lapsesi raivoa aiheetta siihen on jokin syy, auttamalla lasta leikin kautta tilanne varmasti ratkeaa mukana on oltava koko ruumis ja sielu. Ei vain että meneppäs ulos siitä leikkimään...

Väkivaltainen käytös lasta kohtaan pahentaa lapsen käytöstä. Vaikka lapsi saataisiin vaijennettua se ei tarkoita, että lapsi olisi tasapainoinen ja onnellinen lapsi.

En todellakaan kattelis 2h sellaista menoa. Jos normaali puhe ei auta korotetaan ääntä ja käsketään huoneeseen jossei mene viedään sinne. Toimii meillä.

käyttäisin kyllä kaikkia mahdollisia keinoja. Uhkailisin, kiristäisin ja käyttäisin itse myös varmoja otteita poikaa käsitellessäni. Karkkipäivän peruminen, ei videoita viikkoon, pitkä aresti yläkerrassa/kellarissa yms. yleensä tehoaa. Vaikea tietysti sanoa, että mitä sitten tekisin, jos ei tehoaisi, kun lapsetkin ovat niin erilaisia. Lempilelun/t kin voi ottaa pois käytöstä vähäksi aikaa. Pääasia on mielestäni kuitenkin, että joku rangaistus annetaan ja puhutellaan pitkään ja hartaasti ja että SYY kiukutteluun selviää - jotta tulevaisuudessa vältytään turhilta raivonpuuskilta. Lapselta voi myös itseltä kysyä, että mikä hänen mielestään olisi tästä sopiva rangaistus. Sieltä tulee joskus ihan hyviä ja kohtuullisia ehdotuksia.

Toivottavasti tämä on teillä väliaikaista, sillä ei se vauvan synnyttyä ainakaan helpommaksi käy.

meillä ei poika kylläkään saa periksi kaikkea ja jos alkaa mieletön uhmaraivoaminen niin sitten ei saa ainakaan periksi.

Ja kyllä tuota poikaa on kasvatettu samalla tavalla kuin tyttöjämmekin ja saa hän olla raisumpi siis poika niin kuin yleensä monet luulee ettei poika saa olla poika mutta kyllä saa olla.

Kyllä poikaa kiitetään ja palkitaankin kun siihen on aihetta.

Ja juoksee ulkona ja telmii joka päivä monta tuntia mutta ei se niitä uhmia pienennä.

Eli energian purkaminen ei ole auttanut sekään...

Eikä meillä katsella kesällä videoita tai tv:tä paljon ollenkaan,eikä pelikone ole päällä edes kerran viikossa kun se ei lapsia kiinnosta.

Muutenkaan ei väkivaltaisia piirettyjä meillä katsella eikä lapset ole hereillä silloinkaan kun itse tv:tä kattelemme,joten ei sieltäkään opittua.

Ja poika on siis aina ollut erittäin omapäinen ja enerkinen tapaus.

itsepäinen ja omatahtoinen,muuten liikunnallinen ja villi tapaus mutte ei kuitenkaan adhd lääkärin mielestä koska osaa käyttäytyä ja jaksaa keskittyä kunnolla pitkiäkin aikoja joskus.

ollaan käyty jos minkälaisissa perheneuvoloissa ja psykologeilla ja ainoa tulos oli että poika tarvitsee kahdenkeskistä aikaa, huomiota ja syliä.

Sinun ei varmaan kannata siihen raskaana ollessasi ryhtyä. Sopikaa myös selkeä rangaistus, jonka lapsi saa aina esim. lyötyään toista. Sopivia rankaisuja on esim. lelun pois ottaminen, tietokone pelien kieltäminen yms. JOs tilanne ei ala piakkoin rauhoittua ottakaa rohkeasti yhteyttä perheneuvolaan ja osoittakaa, että välitätte lapsestanne.

Meidän oli pakko sulkea hänet raivareitten aikaan omaan huoneeseensa. Isoa lasta en minä ainakaan jaksanut pidellä, mutta huoneeseensa sain raahattua. Mies aina välillä rauhoitti holdingilla. Meillä noita raivareita tuli ihan milloin mistäkin syystä, mutta useimmiten siitä, että jokin lapsen omassa järjestyksessä meni sekaisin. Ruoka-ajat ja nukkumaanmenoajat piti olla täsmälliset, kaikki matkalle lähdöt ym. piti valmistella jopa viikkoja etukäteen, että lapsi todellakin osasi varautua ja käydä tilanteet ikään kuin läpi mielessään, mitään yllätyksellistä ei saanut tulla. Pikkuhiljaa hän rauhoittui, mutta vielä murrosiän kynnyksellä noita raivareita oli. Yritimme koulupsykologin ja erityisopettajan kautta ja vaikka mistä saada apua, mutta missään ei otettu vakavasti. Sanottiin vain, että kun koulussa menee ihan hyvin eikä ole mitään ongelmia, niin normaali tapaus hän on. Vaikka minusta hän ei ole vieläkään, 18-vuotiaana, ihan " normaali" . Todella omalaatuinen, mutta kyllä hänen kanssaan pärjää.

etta jos poika on vilkas ja energinen, yrittakaa keksia joka paivalle jotain reipasta ulkoilua missa voi juosta ja hyppia niin paljon kuin sielu sietaa. Isin kanssa puistossa potkimassa palloa (pari kaveria mukaan!), nyt kesalla uimarannalle jossa juoksukilpailuja vedenrajaa pitkin, yms tosi vasyttavaa. Mutta ei illalla juuri ennen nukkuma-aikaa, vaan mieluusti paivalla.

Miettikää miten poika voisi oppia hillitsemään itsemään ja pohtikaa mitä hyötyä siitä olisi hänelle itselleen nyt ja esim. myöhemmin koulussa. Asettakaa tavoitteita itsehillinnän suhteen ja sopikaa vaikka jokin koodisana, jolla muistutatte asiasta tiukan paikan tullen. (Lisää ohjeta löytyy esim. Muksuopista)



Muistattehan myös lohdutella poikaa raivarin jälkeen ja antaa hänelle sanoja omien tunteidensa käsittelyyn (" Sinua taisi harmittaa, kun... ," Olit vihainen, koska..." , " Petyitkö, kun äiti ei antanutkaan tehdä jotain..." )



Silloin kun pojalla on raivari päällä, ei häntä voi varinaisesti kasvattaa. Hän tuskin ottaa vastaan mitään ohjeita tai käskyjä. Voisitte yrittää varata raivoamiselle oman tilan, jonne hänet passitettaisiin vaikka hakkaamaan tyynyjä kunnes rauhoittuu. Vihaisuudesta ei minusta voi rangaista, mutta sitä voi opettaa hillitsemään ja osoittamaan sallituilla tavoilla.

Ei ole vielä päästy tutkimuksiin ollenkaan minnekkään koska vasta nyt lääkärikin uskoi että poika on hankala tapaus,täälä pitää lääkäriltä saada ensin lähete...

Joo on kokeiltu tuotakin mutta ei auta siis tuo kiinni pitely...

Eikä kyllä minkään pois ottaminenkaan koska ei se välitä semmoisista.

Ollaan jopa kysytty terveyskeskuslääkäriltä että onko normaalia ja sen kehotuksesta otettu yhteyttä kasvatusneuvolaankin mutta vielä ei asian eteen ole mitään tehty.

Siis kasvatusneuvolassa...

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat