Vierailija

Tyttö söi puistossa puusta yhden tumman marjan. Puu oli aika kookas, ei siis mikään pensas. Runko oli vähän kuin pajussa. Puussa on symmetriset, suipot lehdet ja tummia marjoja, jotka kasvavat harvoissa tertuissa kuten mustaherukat.



Marja-aronia tämä ei ole, koska marjat ovat harvemmassa eikä niiden päässä ole sellaista tähtikuviota.



En jaksa uskoa, että leikkipuistossa kasvaisi myrkkymarjoja, mutta varmistaa haluan silti.

Kommentit (14)

vain siemenet syljettiin koska niiden sanottiin olevan myrkyllisiä. Mutta lienevät marjat myös, koska niistä meni suu turraksi.. mutta ei siis yhdestä-kahdesta kuolettavasti

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Meillä on niitä piha-aitana ja mustia syötäviä marjoja tulee. Kukinto on valkoinen. Passais just kuvailemaasi "pensaaseen". Kasvaa siis 2-4 metriseksi.

Tuomi

(Prunus padus)



Tuomen lähisukulaisia ovat muun muassa kirsikka, luumu, persikka, aprikoosi ja manteli. Niillä kaikilla on pehmeä marja ja kova siemen marjan sisällä. Tuomella marja vain on kovin pieni syötäväksi.



Tuomi on varsin huomaamaton puu peltojen laidoilla ja lehdoissa, paitsi alkukesästä kun se peittyy valkeisiin, tuoksuviin kukkiin. Vaikka kukinta on runsasta, mustia marjoja kypsyy kuitenkin varsin vähän. Tuomen kuoressa ja tuoreessa puussa on voimakas maku ja ominaistuoksu, josta puun tuntee helposti lehdettömänäkin. Tuoksun ja maun aiheuttaa myrkyllinen amygdaliini, joka suojaa puuta myyriltä ja jäniksiltä.



Ennen kuoresta tehtiin lääkettä reumaan ja horkkaan (malarian hoitoon). Marjoja on käytetty liköörien mausteena ja punaisen väriaineen valmistukseen. Tuomi kasvaa koko Suomessa, Lapissa hieman harvinaisempana.



Tuomen koko levinneisyysalue kattaa Pohjois-Afrikan, Euroopan ja laajoja alueita Aasiasta. Tuomi soveltuu hyvin koristepuuksi, koska se on vaatimaton kasvupaikan suhteen ja kestää hyvin pakkasta. Parhaiten se viihtyy avoimella, ravinteikkaalla ja hieman kostealla paikalla, jolloin kukinta on runsasta.



Aika ajoin tuomenehrääjäkoin toukat valtaavat tuomet laajoilla alueilla. Toukat syövät puista lehdet ja kutovat koko puun seitin peittoon. Puu itse ei näytä kuitenkaan kärsivän lehtien syömisestä, sillä loppukesästä siinä on taas uudet lehdet.



Tuohituomi (Prunus maackii), jota käytetään jonkin verran puistopuuna, on kotoisin Kiinan rannikolta. Sen kuori muistuttaa nuoren koivun punaruskeaa kuorta. Punertavakukkaiset tuomet ovat tavallisen tuomen muunnoksia.

Terttuselja (Sambucus racemosa) on punamarjainen pari metriä korkea pensas. Se elää luonnonvaraisena Pohjois-Euroopassa ja Luoteis-Aasiassa. Sitä on kasvatettu Suomessa koriste- ja rohtokasvina, mutta se on levinnyt luontoon. Kasvi kukkii toukokuussa valkoisin kukin ja punaiset marjat kypsyvät elokuussa. Sen voi sekoittaa ulkonäkönsä puolesta pihlajaan, mutta seljan tympeä, voimakas haju estää ihmistä syömästä sen marjoja vahingossa.[1] Marjoista tehty mehu on maittavaa, ja myös viiniä voidaan niistä valmistaa. Monet linnut syövät sen marjoja, mm. kottaraisten näkee usein parvina ruokailevan seljapensaissa. Linnut myös levittävät tehokkaasti sen siemeniä. [2] Terttuselja on nopeakasvuinen, eivätkä kasvustot ole elinvoimaisia kuin 10-20 vuotta. Väriaineena marjoista saadaan ruskeaa väriä.

Soitin tuonne myrkytystietokeskukseenkin. Eivät alkaneet arvailla marjojen nimeä mutta sanoivat, ettei mikään puu ole niin myrkyllinen, että yhden marjan syömisestä olisi haittaa.



ap

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat