Vierailija

Kommentit (18)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

veet merten, virtain vaahtoaa,

me siellä maassa hallojen

niin kasvoimme kuin kuuset sen:

ei niitä sää voi säikyttää,

ei kuihtumaan saa talvetkaan,

ei puute, kurjuus korpimaan.



Kuin aallot järvein tuhanten

käy rannoillamme yhtehen,

niin liittohon myös meidät saa

sun nimes, kallis synnyinmaa.

Jos vainomies sun sulkee ties,

niin kuolemaan me taistellaan

kuin Vaasan urhot ainiaan.



Et turvatta sa, Suomi, jä,ä

on vankka pohjas ranta tää,

ja muuris meidän olla suo,

jot' eivät myrskyt maahan luo.

Pois unteluus ja hervakkuus,

niin onnehen maan pohjoisen

vie kunto, työ sen poikien.

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat