Vierailija

Edes roskia ei voi viedä ilman, että poika haluaa mukaan. Mietin, miten ihmeessä pärjää koulussa, koulumatkoista puhumattakaan. Oletteko saattaneet ekaluokkalaisen joka päivä kouluun ja takaisin vai onko lapsenne mennyt yksin?

Kommentit (19)

ei se töistäkäsin olisi mahdollistakaan mitenkään. Meidän ekaluokkalainen oli kyllä aamuisin pari tuntia yksinään ennen koulun alkua, ei ollut mitään vaihtoehtoa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

nyt menossa kolmannelle eikä todellakaan halua olla yksin. On tosi sosiaalinen (pidetty, hyvin pärjää koulussa) ja olen tullut siihe tulokseen, että on persoonaltaan sellainen että TARVITSEE ympärilleen muita ihmisiä. Onneksi ei tarvitse pakottaa olemaan yksin.

On muuten ollut hoidossa alle vuoden ikäisestä, ei siis kotihoidettu mitä tuossa epäiltiin moisen arkuuden syyksi.



Minusta ekaluokkalaisen ei tarvitse uskaltaa kulkea koulumatkoja ainakaan aluksi yksin, eikä muutenkaan tarvitse pärjätä yksin. Tiedän että on lapsia jotka pärjäävät ja haluavatkin olla yksin, mutta kun lapsia on erilaisia.

Ollaan pikkuhiljaa harjoiteltu olemalla vaikka puhelimen kanssa kotona, kun olen käynyt naapurissa (lapsi katsonut vaikka lastenohjelmia sillä aikaa).

Meidän nyt 8v ei viime syksynä halunnut olla yksin kotona aamuisin ja koulumatkat saatettiin jouluun asti, tosin suurin syy oli iso ja vilkas tienylitys.

Muuten oikein reipas ja sosiaalinen ja pärjäävä lapsi. järjesteltiin miehen kanssa niin että aina jompikumpi aamusta kotona. Joulun jälkeen alkoi kulkea itse, mutta jos aamuisin piti olla yksin meni luokkakaverille. Ei kannata pakottaa, usein aiheuttaa vaan takapakkia, ainakin meidän lapsen kohdalla.

ekalupkan ajakso sain aamupäivähoitoon ja tokalla oli pakko pärjätä yksin. Tyttö saattoi soittaa aamun aikan useita kertoja..Juttelin hetken rauhallisesti ja tyttö lopetti puhelun tyytyväisenä. Muutaman p'ivän sisään soitot harvenivat yhteen kertaan. Yhdessä mietimme iltasella aamuksi kivaa tekemistä ja seinällä oli lappu mitä kaikkea pitää tehdä ennen lähtöä.

koulumatkoja yksin. Oman lapseni luokkakaverit kyllä kulkevat, joka ikinen. Varmaan joukkoon mahtuu niitä, jotka eivät välttämättä haluaisi. Ei vanhempi voi jäädä koko vuodeksi pois töistä. Melkein kaikki kyseisen luokan oppilaat ovat iltapäivisin jossain kerhossa tms. ja on sinnekin yksin kuljettava.

se rauhoittaa kun reitti on tuttu. Yksin jäämiseen ei auta kuin harjoittelu. Jätät ensin roskapussin viennin ajaksi johonkin kivaan touhuun tai vaikka ikkunaan katsomaan.

en todellakaan pakota olemaan yksin ja aiheuta traumoja sillä hänelle, on olemassa iltapäiväkerho onneksi johon hän pääsee. Nyt olen kotona vuorotteluvapaalla ja pystyn itse hoitamaan. Lapsi ollut kotona ja hoidossakin muutaman vuoden ennen kouluun lähtöä.

voivathan lapset kulkea yhdessä jos on vaikka osittainkin sama matka. Oletko kuullut osittaisesta hoitovapaasta? Työaikaa on mahdollista lyhentää kun lapsi aloittaa koulun.

Lainaus:

Kotihoidettu?




Ennemminkin päinvastoin. Onko perusluottamus ihan kunnossa jos 7v ei halua olla edes sitä aikaa yksin kun äiti vie roskia..? Älkää pakottako lasta vaan antakaa hänen kerätä rohkeutta omaan tahtiinsa. Kyselkää niitä aamuhoitopaikkoja, aamupäiväkerhoja tms.

Jaska

Antakaa niiden lasten nyt itsenäistyä ja lopettakaa se paapominen. Ennen vanhaan lapset kulki useiden kilometrien matkan yksin kouluun katuosuuksilla joilla ei ollut valoja, pelkkää metsää vaan ympärillä. Ja hyvin selvisivät vaikka monia varmasti pelottikin. Ja aiheesta. Tämä nykylasten ongelma on juuri tuollaiset hössönsössön vanhemmat, jotka eivät laita lasta tekemään mitään yksin ja itsenäisesti, vaan käestä täytyy olla pitelemässsä vielä kouluiässäkin. Ja sitten ihmetellään kun lapsi asuu kotona vielä lähes kolmikymppisenäkin :D Hah. Syyttäkää vaan itsejänne kun luotte lapsillenne tollaisen kukkahattutäti-elinympäristön.

Vierailija

Jaska kirjoitti:
Antakaa niiden lasten nyt itsenäistyä ja lopettakaa se paapominen. Ennen vanhaan lapset kulki useiden kilometrien matkan yksin kouluun katuosuuksilla joilla ei ollut valoja, pelkkää metsää vaan ympärillä. Ja hyvin selvisivät vaikka monia varmasti pelottikin. Ja aiheesta. Tämä nykylasten ongelma on juuri tuollaiset hössönsössön vanhemmat, jotka eivät laita lasta tekemään mitään yksin ja itsenäisesti, vaan käestä täytyy olla pitelemässsä vielä kouluiässäkin. Ja sitten ihmetellään kun lapsi asuu kotona vielä lähes kolmikymppisenäkin :D Hah. Syyttäkää vaan itsejänne kun luotte lapsillenne tollaisen kukkahattutäti-elinympäristön.

Joo, huomaa ettet ole törmännyt ongelmaan henkilökohtaisesti. Se on vanhemmallekin raskasta kun joutuu olemaan aina mukana. Sekin pieni hetki minkä voisi olla ominensa ei onnistu. Meillä 7v muuten normaali tyttö, mutta hiton arka. Ei taida olla mitään muukalaislegioonaa minne voisi lähettää oppimaan rohkeutta? Rakastavia vanhempia ollaan, mutta mikään kukkahattusetä en ole!

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat