Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija


Olen ollut kolme päivää tosi kipeä, jouduin sairaalaan. Nyt olen kotona toipumassa. En vieläkään ole kunnossa, pitäisi levätä.





Saatanan kusipää ukko, oikea vätys. Kävi eilen kaupassa, pyynnöstäni. Ei ostanut kuitenkaan mitään ruokaa täksi päiväksi. Kyhäsin jotain pöpperöissäni lounaaksi. Nyt kyselee pieneltä lapselta, että mitä tämä suostuisi syömään. Voi elämän kevät ,että voi vituttaa.



Mies ei ole saanut mitään tehdyksi koko päivänä, vähän siivonnut leluja ja pessyt yhden maton. Pyykit ovat edelleen ulkona, makuuhuoneet siivoamatta. Lapsi on allerginen ja makkarit pitää siivota säännöllisesti.





Tästäkään sairaudesta ei taas tule kuin kaksin kertainen työmäärä, kun toivun. En ole mikään siivoushullu tai nipo. Meillä tehdään vain tarpeellinen.



Vituttaa tollanen tahdoton vätystely! Tekisi mieli vain pakata kamat ja hävitä. Alan tietysti vielä masentua.



Tekis mieli vaan karjua kaikki paska ulos, mutta eihän arvon herra muuta kuin itkusimmussa loukkaantuisi. Mitä ihmettä minulle nyt " vittuillaan" . Voi tampioiden tampio, paska!



Kiitos!

Kommentit (14)

älä nalkuta tai hermostu, koska sitten olet häviöllä. Kerro mitä mies voisi tehdä, ettei taakkasi ole kaksinkertainen kun tervehdyt, kerro ja väännä vaikka rautalangasta että lapsen allergian kanssa ei ole leikkimistä. Kyllä se mies sitten ýmmärtää. Mutta älä siis nalkuta ja valita miten huonosti mies tekee, tai kerro miten niin paljon paremmin tekisit itse kaiken.

Eli anna selvät ja suorasanaiset ohjeet, mitä kotitöitä miehesi milloinkin pitää tehdä!



Meilläkin mies alkaa nyt vihdoin ja viimein 20 VUODEN koulutuksen jälkeen oivaltaa, että astioiden tiskikoneeseen latomisen yhteydessä on tapana myös pyyhkiä ruokapöytä. Käsipyyhkeiden vaihtamisessa on edelleen sokea piste. Mies voi siis kuurata vessan viimeisen päälle, mutta jättää sinne likaiset käsipyyhkeet roikkumaan. Ei kuulemma huomaa... Mystisiä nuo putkiaivot :-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ei äijille voi yrittää kertoa nätistä siivoamisesta ku se on niiden mielestä joka tapauksessa nalkutusta. Ja ap: meillä ihan sama juttu. Asiat pitää toistaa ja toistaa ja joka kerta sama juttu. Painotan, että mulla on ihan hyvä mies, kyllä se sitten tekee ku pyytää mutta se, että joutuu aina pyytämään tekee itselle sellaisen nalkutusfiiliksen.



Mut niin se vaan on: Meidät naiset on luotu pyörittään tätä maailmaa. Se on vaan pakko välillä muistaa toi, ettei tuu noitten äijien kanssa HULLUKSI!

itse alan siivota hänkin(mieheni) alkaa jotain hyöriä siinä jaloissa ja esittää ahkeraa. Muuten hän on voinut vain " maata paskassa" esim. kipeänä ollessani.



Kun paranen tai palaan kotiin reissusta joudun siivoamaan kaiken törkykasan ja silloin hän vie vaikka roskat tai laittaa pyykit koneeseen..



ÄRSYTTÄÄ vaan se miksi niitä ei voinut laittaa vaikka silloin, kun minä en siihen pystynyt esim. reissussa tai kipeänä

Niitä on pakko vaan ohjelmoida ja kouluttaa ja taas ohjelmoida sekä kouluttaa ja jaksaa aina vaan ohjelmoida.



Ei riitä, että sanoo kerran imurointi tai tiskaustarpeesta vaan se käsky pitää sana joka kerta kun on sen tarve .



Valitettavasti.




Kerroin jo sairaalassa asioita, ihan rauhallisesti ja omalta kantiltani. Hän loukkantui ja sanoi, että tämä sairastumiseni on nyt sitten hänen syytään. Pyysin hänta vain kuuntelemaan ja olemaan loukkantumatta. En edes syyllistänyt. Melko laiha tulos :(

Juu kehua pitäisi jika asiasta, voi kulta kunhienoa olet vienyt lehden pois pöydältä. Oikeaa kehuttavaa on niin vähän. Yritän kyllä, huoh.



Ehkä otan vain särkylääkettä ja menen nukkumaan. Pääsee mies pelaamaan taas tähän koneelle.




meillä tuota samaa myös. Mies on mukava kaikille ihmisille ja avulias, paitsi kotona. Hän heti ryntää kaverinsa avuksi jos on jokin tarve, vaikka remontissa. Kotona asiat voivat unhoituua....Ja tärkeintä on yökaudet pelaaminen, hän jaksaa hyvin plata tietokonepelejä vaikka aamu viiteen. Siis 6-8 tuntia yössä. Hän ei ollenkaan ymmärrä, että pelaamisella olisi jokin vaikutus meidän perhe-elämään.



Ihan perseestä kaikki, en vain jaksa erota. Mullakin alkaa taas onmaelämä, kun työt alkavat. Ei tosin helpompaa; rumba työ-päiväkoti-kauppa-koti.



ap.

Meillä oli molemmilla eka työpäivä loman jälkeen. Eräs työkaveri ehdotti mulle erittäin mielenkiintoista projektia, josta sitten kotona innoissani selitin miehelle. Ja ei v..tu mitään kommenttia asiaan! Ja se ei ollut sellainen epäkiinnostava työjuttu, mitä mulla ehkä välillä onkin, vaan ihan oikeasti kiinnostava. Ei oikeasti varmaan edes kuunnellut edes mitä puhuin... Siispä jätin sen julmasti tuonne keittiöön ja avasin tietokoneen...

Ärsyttää koko ukko muutenkin. Lomalla se oli reissussa oikein mukava ja sosiaalinen ja nyt ei taas puhu mitään. Kukaan kaverini ei edes usko, että se on tuollainen tylsimys kotioloissa, kun kaikkien mielestä se on niin mukava!!! Ok, olen aika kova puhumaan, mutta olen aina ollut, mutta tuo huijari esitti paljon sosiaalisempaa koko seurusteluajan kuin mitä oikeasti on.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat