Vierailija

Muutaman kk nyt ollut uhmaikäinen ja tilanne pahenee koko ajan. Ei enää kylään viitsi mennä minnekään, kun ei kerta kaikkiaan saa lasta kuriin. Hyppii suorastaan pitkin seiniä, pudottelee tavaroita hyllyiltä, syö keksiä " tahallensa" suu auki eli muruset lentelevät pitkin pöytiä ja lattiaa jne. Kyläpaikan vanhemmatkin jo hermostuvat lapsellemme.



Ja ennen uhmaa oli niin hyvätapainen ja tottelevainen, kaikki suorastaan kehuivat aina. Totteli tavallista sanomista ja söi sievästi pöydässä " normaalisti" sotkien, kun kylästeltiin jos koskikin koriste-esineisiin uskoi heti kun sanottiin ettei saa.



Mihin ikään tuo eka uhma mahtaa kestää? Vai onko odotettavissa " loputonta" uhmailua? Miten paras hoitaa tilanne?



Yksi tuttu pph sanoi, että parasta on olla huomaamatta koko uhmailua. Mutta, mutta... Eihän voi antaa lapsen vahingoittaa itseään tai toisiaan, eikä myöskään antaa rikkoa tavaroita. Ja entä syöminen, jos antaa pöydässä vain sotkea ja tehdä miten lasta vain huvittaa, niin mikä mahtaa olla lopputulos???



*hermo palaa kohta*

Kommentit (5)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

on pitkiä esimerkkejä uhmakohtauksista ja parhaiten ymmärtää kun lukee niitä moneen kertaa ja harjoittelee toimimaan samalla lailla kuin esimerkki neuvoo. On siinä yhteenveto, mutta jos sen laittaa niin se on liian yksinkertaistettua. Noh, yksi pieni esimerkki joka on toiminut meillä: " Toistaminen, yhtä kauan kuin lapsi ja vielä kerran; ja joka kerta ikään kuin sanoisi ensimmäisen kerran." Meillä esim. päästiin pahimmasta päikkäreillemenokiukuttelusta seuraavalla menetelmällä.



Nyt nukutaan päikkärit

Eeeei eieieieie eieieiei ei mennä

Nyt nukutaan päikkärit

Byääähdhh fdhfdfdf df df df d f

Nyt nukutaan päikkärit

Eieieieieieiee

Nyt nukutaan päikkärit

Jne kunnes lapsi luovuttaa :)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat