Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Meillä seuraava tilanne: poika aloittaa eskarin, osaa lukea, kirjoittaa, laskea n. tokaluokkalaisten tasolla, tuntee kellon ym.

Keväällä ehdottivat hoidosta ja neuvolasta, että laitettaisiin poika jo vuotta aikaisemmin kouluun, eli jäisi eskari väliin.

Ei suostuttu, koska mielestämme psyykkinen puoli ei ole vielä koulutasoa; häviäminen on maailmanloppu ym. Neuvolan psykologitesteissä todettiin koulukypsäksi, mitä äitinä vähänä ihmettelin... Tosin on poika tainnut olla hieman vieraskorea, sen osaa kyllä :)

Mutta, alkuperäiseen kysymykseen: onko kenenkään lapsi hypännyt luokan yli? Sitä ehdotettiin nyt, että poika aloittaisi koulun toiselta luokalta, koska me haluamme hänen kuitenkin käyvän eskarin, uskomme siitä olevan hyötyä juuri tuolla psyykkisellä puolella.

Toisaalta olen kyllä vahvasti sitä mieltä, että sitä koulua ehtii kyllä käymään ja opiskelemaan, vaikka aloittaisi koulun ihan normaalisti ja oikeaan aikaan, senkin uhalla, että jossain vaiheessa helpot asiat tylsistyttävät.

Kommentit (13)

Ekaluokka oli aikanaan niin todella tylsää ja turhauttavaa. Mutta minä olinkin yksinäinen lapsi ja sain kaverit vasta koulussa. Sikäli ei haitannut koulumenestystä että olin sitten ekaluokasta saakka aina luokan paras. Se vaan sitten lisäsi sitä erilaisuutta ja syrjäytymistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Osaa lukea, laskea, kirjoittaa lukea ja tuntee kellon. Omata mielestä eskari olisi ollut tytölle vaan tylsää ajanhukkaa, koska ainakin poikamme olessa eskarissa noita asioita ei juurikaan eskarissa vielä opittu. Méillä tyttö itesekkin on sanonut että haluaa kouluun ennemmin, kuin esikouluun. On aina ollut helposti tylsistyvä, ja tiedän että esikoulun " vauva" leikit tylsistyttää työn kokonaan.

Ei tuottanut minulle mitään ongelmia, mutta mielestäni ihan hyvin voi odottaakin sen koulun aloittamisen kanssa. Ei siinä kyllä tylsisty muutakun ehkä ihan ekalla ja tokalla luokalla ja se on lyhyt aika koko koulunkäynnin kannalta.



Yksi asia minua hieman potutti, eli se etten päässyt ripille samaan aikaan kuin luokkatoverini. Jouduin siis käymään rippikoulun vuotta " nuorempien" kanssa.

...menee nyt kolmannelle ja ei ole enää ollut tarvetta edes ajatella luokan yli hyppäämistä. Ero ikätovereihin tasoittuu koko ajan. Muut ikäänkuin kirivät kiinni. Kevään tokarissa kaikki kiitettäviä ja töitä ei ole juurikaan tarvinnut tehdä, mutta varmasti koulun muuttuessa vaativaksi sekin asia muuttuu. Ei ole kyllä tylsistyvää tyyppiäkään eli sellaisia ongelmia ei ole ollut ja onpa riittänyt virtaa harrastuksiin. Ei ole tarvinnut pohtia, rasittuuko tyttö liikaa. Kaverit olivat ja ovat edelleen tosi tärkeitä eli senkään vuoksi ei tule " hyppimiset" kysymykseen meillä. En tunne asiaa siis syvällisemmin, mutta halusin kertoa tällaisenkin näkökulman asiaan.

Kun kuitenkin on jo muodostunut hyviä kaverisuhteita jotka jatkuvat nyt eskarissa, ja sitten on mahdollisuus vaikuttaa tulevaan ekaluokkaan luokkakavereiden suhteen, eli voi esittää toiveita siitä kenen kanssa haluaisi samalle luokalle. Meidän tytöllä ainakin toiveet toteutettiin.



ap

Nelosella oli hyvä vastaus, johon voisi vielä lisätä yhden " pikku" jutun. Lapsenne olisi AINA luokan nuorin, jos olisi 1v. nuorempi muita. Tuntuu ehkä ihan mitättömältä seikalta nyt, mutta esim. murrosiän kynnyksellä ja sitten taas lähellä täysi-ikäisyyttä asia olisi aika iso. Vuosi lapsen ja nuoren kehityksessä on kuitenkin aika pitkä aika! Eli vaikka olisi tiedollisesti muiden tasolla, niin tunne-elämä ja kehon fyysiset muutokset saattaa tulla perässä. Eikä se ole niin kiva, jos teidän 10v. lapsi haluaisi vielä leikkiä lasten leikkejä ja 11v. kaverit juttelisi vain kouludiskoista...

juuri siksi, että luokkakavereilla alkaa jo parta kasvaa, niin meidän poika olisi selkeästi nuorempi maitoparta :)

Pitää nyt katsoa, onhan tässä vuosi aikaa, kiitos vastauksista tähän asti!



ap

hyvin mulla koulu aina sujui, ja kavereita sain vaikka olinkin " vuoden nuorempi" . ainut pieni harmi oli, kun luokkakaverit menivät riparille, niin en päässyt heidän kanssaan samaan aikaan, vaan vasta vuotta myöhemmin. mutta oli mulla sit kuitenkin kiva ripari itselläkin.

Olen iloinen, ettemme suostuneet ehdotukseen. Neuvolassa ei ollut tultu ajatelleeksi esim. sitä, että vaikka tyttö luki ja kirjoitti sujuvasti, hänellä oli jäänyt tavaamisvaihe kokonaan väliin, eli hän ei osannut tavuttaa sanoja (suht. tärkeä taito kuitenkin). Samoin laskutekniikka vahvistui huomattavasti, kun sitä käytiin läpi alkeista asti muun luokan kanssa.



Ei kannata jättää huomiotta sitäkään, miten tärkeää, ainakin meillä, oli se, että tyttö sai jatkaa vanhojen tarhakavereiden kanssa samalla luokalla.



Turhautuminen vältettiin sillä, että tyttö sai tehdä läksyjä jo tunnilla, jos tuntui helpolta. Lisäksi opettaja hankki ylimääräisiä tehtäviä ja mielenkiintoista luettavaa, ja neuvoi aloittamaan jonkun aikaa vievän harrastuksen, johon tyttö voi purkaa oppimistarmoaan ja saa lisää haastetta.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat