Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Ihmettelen sitä ainaista ruikutusta siitä, että kun kotiäiti palaa töihin, niin miten päivähoitorumban ja kotityöt ehtiikään hoitaa.



Miksi automaattisesti ajatellaan, että se on äidin hommaa hakea ja viedä ym. ym.



Näin ei todellakaan ole. Kun äiti palaa kokoaikaisesti töihin, tulee lasten- ja kodinhoidon jakautua 50:50 äidin ja isän kesken (tietysti lapset auttaa resurssiensa mukaan). Mun mielestä miehelle ei pidä antaa mitään joustoja tyyliin, " kun mies on yrittäjä" , " miehellä paljon työmatkoja" . Miehen kertakaikkiaan vaan täytyy järjestää työnsä niin, että äitikin ehtii hoitaa työnsä hyvin, ilman että lasten hoitopäivät venyvät kauhean pitkiksi. Toinen vie, toinen hakee. Illalla kotitöitä tasapuolisesti.



Näin arki pelaa loistavasti, eikä ole yhtään rasittavaa. Eikä päivähoito ole mitään rumbaa lapsillekaan!!!

Sivut

Kommentit (33)

Älä tee sinäkään. Jätä hänen pyykit pesemättä, laita ruokaa vain itsellesi ja lapselle, lopeta imurointi, tiskaus ym. Jos astiat loppuu, tiskaa vain välttämättömät kupit/lautaset ym juuri ennen ruokaa.





Meillä oli minun työhönpaluun jälkeen aluksi vaikeata, minulle jäi liikaa kotitöitä, nyt vuoden jälkeen työt ovat jakautuneet hyvin. Joskus tuntuu että minä en tee tarpeeksi!

Kyllä menee ihmeelliseksi pilkunnussuttamiseksi, jos pitää oikein paperilla ruveta laskemaan, että menee puoliksi hommat...Itsekin välillä ruikutan, mutta se on ohimenevää enkä anna kotitöiden tekemisen/tekemättä jättämisen vaikuttaa elämääni sen suuremmin. Näin se on varmasti monella muullakin " ruikuttajalla" .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

laittaa ruokaa, pesee pyykkiä, siivoaa, tekee omakotitalon kaikki korjaus- ja pihatyöt, vahtii lapsia, käy lasten kanssa puistoissa ulkoilemassa, käy kaupassa, korjaa autoa, nämä nyt tuli äkkiseltään ekaksi mieleen. t. 24

Meillä ainoastaan vessan pesu on " naisten työ" ja auton kanssa puuhastelu " miesten työ" . Kaikki muut tehdään yhdessä. Mies pyykkää ja siivoaa siinä missä minäkin ja samoin minä teen pieniä remppahommia ja aukaisen tukkeutuneita viemäreitä. Minä useimmiten laitan töitten jälkeen ruokaa ja mies sillä aikaa laittaa pesukonetta päälle, viikkaa pyykkiä, imuroi tms. sillä hetkellä tarpeellista. Molemmat kun osallistuu niin päivittäisiin kotitöihin menee tosi vähän aikaa ja koti on silti siisti ja puhdasta löytyy kaapista koko perheelle ylle. Ja molemmat ehtii myös röhnöttää sohvalla ja rentoutua!

Kotona ollessaan vapailla meriltä, pyykkää, tiskaa, siivoaa ja hoitaa lapsia. Eli ei valittamista sillä saralla. Ihan mielellään siis tekee sitten kotona kun kotiin pääsee

Kuulostaa vähän hullulta sekin että koko elämä pyörii sen ympärillä että kotityöt varmasti jakautuvat tasan. Mies sitten vaikka lopettaa työnsä ja alkaa uudestaan opiskelijaksi - ja kaikki vain kotitöiden jakamisen takia. Anteeksi, mutta en osaa suhtautua elämään noin. On myös muita vaihtoehtoja jos esim. vaimosta tuntuu että hän joutuu tekemään liikaa kotitöitä, voi vaikk palkata siivoojan. Esimerkiksi.

jos siis molemmilla sama palkka? Jos toisella huippuhyvä palkka ja toinen työtön, kannattaisi toki sen toisen tehdä töitä 24h/vrk mutta en kyllä kutsuisi sitä korkeaksi elintasoksi.

Itselleni ei ole. Oma työni on myös tärkeää - aivan yhtä tärkeää kuin miehen. Minä vaadin mieheltäni tasa-arvoista osallistumista kotitöihin ja lasten hoitoon, kun lähdin töihin. Hän suostui, vähensi työmatkoja ym. Nyt olen tyytyväinen. Kotona ollessani minä hoidin käytännössä koko kodin, ja illallakin miehellä oli kovasti työ- ja harrastusmenoja. Eli olin vastuussa lähes 24 h/vrk. Nyt kun olen töissä kodin ulkopuolella, niin vihdoin olemme saaneet hommat jaettua tasapuolisesti. (En toki ollut tyytyväinen kotitöiden määrään kotona ollessani, mutta en vaan saanut agendaani kunnolla läpi tuolloin).

kun ei voi työttömäksikään heittäytyä. Ei kaikki asiat vaan ole valintakysymyksiä, ei voi jättää työpaikkaansa ja valita sitä lasten kuljettamista.

Mies on yrittäjä ja tekee lyhyttä työpäivää, vie ja hakee lapset hoidosta ja tekee useimmiten ruuan. Siivouksesta ja muusta miehellä on nykyisin päävastuu, koska on enemmän kotona. Musta se on ihan luontevaa, että se tekee, joka siellä kotona on enemmän. Itse olin kolme vuotta kotona lasten kanssa ja tein valtaosan kotitöistä. Nyt olen työssä, jossa työmatkoja ja suht pitkää päivää. Aika aikaansa kutakin, niin kai se menee.

Keskustelua, keskustelua, keskustelua. Ja kyllä omiin työtehtäviinsä voi vaikuttaa. Työpaikkaa voi aina vaihtaa. Kannattaa tarkoin miettiä, onko pikkulapsiaika oikea aika luoda uraa, jos työ vie säännöllisesti enemmän kuin 8 tuntia päivässä.



Ja jos toinen on reissussa silloin tällöin, niin sitten kun ei ole, voi poissaolon hyvittää toiselle tekemällä enemmän kotitöitä.



voitkohan kuvitella sellaista tilannetta, että mies on yksinkertaisesti alalla, jossa ei noin vain neuvotella niistä työajoista ja joissa ns. hyvää, rehellistä työnantajaa on vaikea noin vain vaihtaa???? elämä ei ole noin yksinkertaista, nainen hyvä.



minun mieheni on töissä, joissa ei valitettavasti voi noin vain vaikuttaa työaikoihin. työajat sanelee tavaran tilaaja...alalla ei myöskään ole paljon työantajia, jotka maksaisivat sopimusten mukaisia palkkoja ja lisiä, joten työnantajaa ei voi noin vain vaihtaa. jne. eli meillä minä hoidan 90 % lasten viemisistä ja hakemisista aina.



sen sijaan mieheni auttaa kotitöissä ja lastenhoidossa ihan täysillä kotonaollessaan, joten en valita, vaikkei se joka päivä jakaannukaan 50-50. en vaihtaisi miestäni pois, sillä hän ei kuitenkaan kotitöitä karttele silloin kun niihin on mahdollisuus!

Hänellä on omat kotityöt; puiden teko ja haku, takan lämmittäminen, saunan lämmitys, öljypannun putsaus, autojen pesut ja remontit, kodin pienet ja isommat remontit, kaupassa käynti, talvella lumityöt, kesällä nurmikon hoito & kasvihuoneen hoito + kaikki kodin " paskatyöt" . Ja nämä oman työn ohessa. Lastenhoidossa olemme tasavertaiset. Erittäin mielelläni huolehdin, että kotona on siistiä ja ruokaa pöydässä ja kaikilla puhtaat vaatteet.

Meillä vain lapset nauttivat paljon isänsä seurasta, ja sitä eivät siivoojat, tai lastenhoitajat korvaa. Siksi oli ihanaa, että hän pystyi vähentämään työmääräänsä. Samalla äidinkin työtaakka kotona väheni.

Niin, kuten aikasemmin sanoin, asioista voi keskustella. Toinen voi olla jopa samaa mieltäkin. Muttei kuitenkaan toimi. Mitäs sitten tehdään?

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat