Vierailija

vauva syntyi eilen illalla, yöllä ystävältäni oli tullut viesti jossa kertoi että vauva syntyi ja ihana on jne. tosi iloinen viesti.

Aamulla siihen vastasin kun sen luin. Puolenpäivän aikoihin soitin ystävälleni, ei vastannut, ja laitoin vielä viestin että soittaa minulle kun kerkeää etten vaan häiritse jos hän nukkuu tms.



Mitään viestiä tai soittoa ei ole ystävältäni tänään tullut. Olemme tosi läheisiä ja puhumme yleensä kaikesta keskenämme. Ajattelin että varmasti ystävä haluaa kertoa heti vauvasta ja synnytyksestä kaiken.



Tietysti hän on väsynyt ja varmasti nukkuu tai opettelee vauvanhoitoa eikä kerkeä soittelemaan, mutta silti alkaa koko ajan tulla enemmän huoli siitä miksei hänestä kuulu mitään. Olen kai vaan vähän itsekäs kun ajattelen sitä miksei kaveri vastaa minulle.

Toivottavasti kaikki on hyvin.

Sivut

Kommentit (40)

Jos ei vastaa kännykkään, niin älä myöskään soita sinne sairaalaan.

Mä en vastannut kännykkään, kun en halunnut puhua kellekään: niin sittenhän jotkut soitteli sairaalaan ja koitapa olla sitten vastaamatta niihin puheluihin... Eli pakko oli sittenkin puhua. Argh!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ajattelin vain ehdottaa, että voithan sä soittaa itse ja kysyä kuulumisia. Mä ainakin ilahduin joka puhelusta joka mulle tuli synnärille, mutta aika kuluin niin siivillä vauvan kanssa että en soittanut itse kun vanhemmilleni että vauvan on syntynyt.

ystäväni nimittäin on joskus suuttunut minulle hetkeksi kun olen vaan esim. synttäreinä muistanut tekstiviestillä enkä soittanut :) siksi ajattelin että hänelle on tärkeää jos soitan.



Hän on samassa sairaalassa kun minä pari vuotta sitten. Ja kyllä meillä ainankin sai olla puhelin auki koko ajan.

Varmaan on vaan vauvanlumoissa tai nukkuu.

ap

Yhtäkkiä se nyytti onkin siinä ja haluaa vain katsella sitä, ei kiinnosta yhtään jutella kenenkään ulkopuolisen kanssa. Niinkin voi käydä.



Älä missään nimessä ota itseesi. Eihän kello ole vasta kuin kaksi iltapäivällä.

ei kuulunut mitään pariin päivään, vaikka tiesivät, että menin suunniteltuun sektioon (eli en siis synnyttänyt:). Oltiin miehen kanssa vaan niin totaalisen muissa maailmoissa, että kaikki muu jäi.

menomaan huolestuminen kun mitään ei kuulu.



On totta, että vauvan saannin jälkeen on elämä jonkin aikaa aivan sekaisin ja varsinkin niinä ekoina päivinä rytmi ties mitä. Elämä on yhtä imetystä, vauvan hoidon opettelua ja varsinkin synnytystä seuraavana päivänä pitkälti lepoa ja nukkumista...Kyllä minä silti ehdin ja jaksoin puhua puhelimessa sekä äitini että kahden parhaan kaverini kanssa HETI seuraavana päivänä synnytyksestä (Olin synnyttänyt 23 h)...Eikä minua haitannut, että läheiset tulivat katsomaan meitä sairaalaan, päin vastoin, minähän nimenomaan HALUSIN JAKAA sen elämää mullistavan ja ihmeellisen kokemuksen näiden ihmisten kanssa. Ja sanottakoon, että puolitutu ja etäisemmät kaverit olivat kyllä minun lähipiirissäni ainakin sen verran fiksuja, että eivät ängenneet sairaalaan tai soitelleet sinne vaan vasta kotiuduttuamme.



Tulee sellainen olo, ettei aiemmilla vastaajilla ole oikein läheisiä ystäviä. Minulle se, etten olisi soittanut parhaalle ystävälleni, olisi vähän sama kuin ettei lapsen isä tietäisi synnytyksen kulusta tms. (isä vaan oli mukana, joten hänelle ei tarvinnut soittaa...) Heti kun silmäni sain auki soitin sairaalan puhelimesta " bestikselleni" ja väsyneenä mutta onnellisena tilitin mitä oli tapahtunut. Tässäkin ketjussa joku sanoi levänneensä, katsoneensa tv:tä, selailleensa lehtiä ja näin latautuneensa kotiin lähtöä varten. Minä ainakin paljon mieluummin vietin sen vauvasta vapaan hereillä oloaikani sairaalassa puhuen puhelimessa läheisteni kanssa kuin lehtiä selaten tms. Joillekin kun vauvan syntymästä informoiminen ei ole VELVOLLISUUS, joillakin on halu ja tarve jakaa asioita ystävien kanssa ja juuri se on LEPOA.



Kai ap nyt itse parhaiten tietää, minkälainen suhde hänellä ja vauvan saaneella kaverilla on. Kyllä minäkin huolestuisin, jos ystäväni ei soittaisi sairaalasta, sillä normaalin synnytyksen jälkeen, jos kaikki menee hyvin, seuraavana päivänä kyllä on AIKAA jossain raossa soittaa, sillä vauva nukkuu todella paljon ja harvoin sitä tuorre vanhempi kuitenkaan koko päivää nukkuu. Ja jos ystävä on sellainen, että tämän olettaisi soittavan heti kun mahdollista, silloin nimenomaan herää huoli että joko ystävä tai vauva ei voi hyvin kun soittoa ei kuulu.



Useissa sairaaloissa kännyä ei saa pitää päällä, joten ystäväsi ei välttämättä ole edes saanut viestiäsi. Lisäksi nyt on vasta iltapäivä, joten en vielä huolehtisi. Varsinkin jos vauva on syntynyt yöllä voi olla, että tuore perhe on vasta päässyt aamupäivällä nukkumaan. Sinuna odottelisin ihan rauhassa, voithan tietty myös soittaa sairaalan puhelimeen.

Ymmärrän kuitenkin hyvin tuntemuksesi, sillä myös minulla on pari sellaista hyvää ystävää, joiden kanssa jaetaan kaikki. Oman lapsen syntymä nyt etunenässä. Heille nimenomaan halusin soittaa heti kertoakseni synnytyksestä ja vaikkapa vain ihmetelläkseni vauvan ihanuutta ja myös heillä molemmilla on ollut " aikaa" soittaa minulle heti lapsiensa synnyttyä.

Ja sinä kuvittelet, että olet päällimmäisenä ystäväsi mielessä juuri nyt???



Tulet kuule tulevina kuukausina huomaamaan, että puhelimessa juoruaminen ei todella ole ensimmäinen asia ystäväsi ajatuksissa. Luojan kiitos et ole minun ystäväni, olet todella ajattelematon ja itsekäs.

taisin vastata pari kertaa mutta muuten se känny oli äänettömällä. Mä olin ainakin niin piesty sen synnytyksen jälkeen ja umpiväsynyt että ei tullut mieleenkään soitella, hyvä kun kieli kääntyi suussa. Yksi ystävä oli juuri tuommoinen huolestuja... soitteli ympäriinsä että onko KUKAAN kuullut minusta mitään kun en soittele enkä vastaa... Meillä ei todellakaan ollut mikään hätänä. Se oli suloista huolenpitoa joo, mutta kyllä mua hieman ärsytti se.

mikään ei ärsyttänyt oikeesti niin paljon, kuin se, että kun oli pistänyt kaikille viestiä, että " nätti tyttö tuli" jne, niin KAIKKI alko soittelemaan. Ja sitten tuli just niitä viestejä, että " onhan kaikki kunnossa, kun et vastaa?" . Joo, oli kunnossa, mut jos olisin vastannu jokaseen puheluun, niin vuorokaudesta olis mennyt varmasti suurin osa puhelimessa notkumiseen...

Eikä se puhelin oikeestikaan kamalasti kiinnostanut sillä hetkellä.

Mies soitti suvulle, itse laitoin kavereille textarit ja sitten lähisuku kävi visiitillä.



Nukuin, imetin, söin ITSE hyvin valmista ruokaa, lueskelin lehtiä ja katsoin telkkua kun vauva nukkui. Keräsin siis voimia kotiinlähtöön!

heti vaan leimattiin itsekkääksi. Kyseessä oli siis huolestuminen eikä se että olisi jotenkin katkera kun kaveri ei heti soita minulle!!!



Jos tuntisitte ystäväni olisitten itsekkin huolissanne miksi hän laita edes vietiä!

ap

Vierailija:

Lainaus:


Ja sinä kuvittelet, että olet päällimmäisenä ystäväsi mielessä juuri nyt???



Tulet kuule tulevina kuukausina huomaamaan, että puhelimessa juoruaminen ei todella ole ensimmäinen asia ystäväsi ajatuksissa. Luojan kiitos et ole minun ystäväni, olet todella ajattelematon ja itsekäs.




Sivut

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat