Vierailija

Aina sanotaan, että se unohtuu. Itsekin unohdin ekan synnytyksen, mutta tää toinen kerta ei unohdu ja siihen ansaan en enää lähde. Aikaakin on jo kolme vuotta kulunut ja edelleen muistan sen tunteen, kun päätin että jos hengissä selviän, ni ei enää ikinä.

Kommentit (4)

jos hengissä selviää, niin ei ikinä enää :). Minulla toinen synnytys oli todella kamala, mutta niin vaan se kolmaskin tuli. Pelotti kyllä etukäteen aika paljon. Synnytys sujui hyvin ja sain kipulääkkeetkin ajoissa tällä kertaa, mutta silti tämä tuleva neljäs synnytyskin pelottaa jo aika paljon. Sitä ei vaan pidä miettiä siinä vaiheessa, kun niitä lapsia tekee. Loppu hoituu pakostakin itsestään...

Kolmannen synnytyksessä sitten puhuinkin itselleni kovien kipujen keskellä että " ei koskaan enää, kun tästä selviän, ei koskaan enää" .



Ja menin vuorokauden sisällä kolmannen synnytyksestä sterilaatioon.



Neljä vuotta on operaatiosta ja olen ollut älyttömän tyytyväinen. Ei koskaan enää :-)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eka synnytys oli suoraan pahimmasta painajaisesta!

Silti olen saanut toisenkin lapsen (tämä synnytys oli ekaan verrattuna kuin uni paratiisisaaresta) ja olen kolmatta kertaa raskaana.

Edelleen pelkään synnytystä järjettömän paljon!

Olen menossa pelkopolille...

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat