Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Seuraa 


En tiedä miten muilla mutta meillä tänään 6kk täyttänyt poika ja ei kyllä viihdy itsekseen yhtään.



Kääntyä osaa hienosti jo mahalleen mutta ei siitä takaisin, joten mahalleen ollaan korkeintaan 5 minuuttia, sitten alkaa väsyttää ja huutohan siitä tulee kun takaisin selälleen tai eteenpäin ei vielä pääse. Selälleen jos laitetaan niin heti on käännytttävä mahalleen:)



Sitterissä hän ei viihdy enää ollenkaan koska koko ajan on kova hinku päästä istumaan. Ponnistaa itseään ylös siitä naama punaisena (työntää kyynerpäillä itseään pystyyn) ja raivoisasti huutaen, tämä sama tapahtuu myös autossa kaukalossa joten kahdestaan hänen kanssaan on vähän hankala autoillakaan:)



Hän on tehnyt myös päiväunilakon. Millään ei malttaisi nukkumaan mennä vaikka on ihan väsynyt. Huutaa vaan aina kun sänkyyn kokeilen. Ainoa keino saada hänet nukkumaan on lähteä rattailla liikenteeseen, hän katselee aikansa ja sitten nukahtaa. Siinä taas ei äiti saa kaipaamaansa omaa aikaa vaikka toki vähän saa ajatuksia tuulettaakin. Meidän poika on varsinkin aamulla melko pian heräämisen jälkeen jo todella kärttyisä ja väsynyt vaikka nukkuu 20-07 heräämättä joka yö..kummallista, mutta väsynein hän on kuitenkin aamupäivällä. Vaikka hän nukkuu hyvät yöunet, ei hän ilman päiväunia vielä pärjää ja tylsää on äidilläkin kun joutuu lähteään ilman aamukahvia lykkimään vaunuja ulos että saisi hänet nukahtamaan..



Niin, tulipas jaariteltua..pointti siis on että hän ei viihdy yksin hetkeäkään lattialla, ei edes sen aikaa että aamukahvin saisi juotua. Vessan ovellekin on otettava sitteri mukaan....muuten huuto on kova..

ja kun nuo päiväunetkin on " katkolla" niin aikamoista " työtä" kaikki päivät..



saikohan kukaan tästä selvää??:)



Kommentit (8)

Meillä oli myös tuollainen vaihe, että koko hereilläoloajan piti viihdyttää ja aina oikein odotin, koska tulevat seuraavat unet. Yhdessä vaiheessa ei tosiaan saanut edes poistua samasta huoneesta edes vessassa käymään.



Nyt tyttömme on 7kk ja viihtyy paljon paremmin itsekseen kun osaa jo liikkua melko ketterästi. Hän on oppinut seisomaan ja on silmin nähden tyytyväisempi tyttö kuin aikaisemmin. Pahimpina aikoina ehdoton apu oli kantoreppu, kuten joku täällä jo suosittelikin. Meillä on Patapum-merkkinen. Laitan tytön selkäpuolelle ja hän saa kaipaamaansa läheisyyttä ja pääsee katselemaan äidin puuhia korkeammalta kuin lattiatasosta. Itselläni on kädet vapaana ja voin vaikka tiskata ja laittaa ruokaa.



Meille nukkumaanmenovaikeudet ovat kyllä vasta alkaneet tuon seisomaan nousun myötä. Se on niin jännittävää, että neiti ei oikein pysty rauhoittumaan. Kampeaa itsensä ylös uudestaan ja uudestaan...Vähän helpotti kun vähennettiin päiväunet kolmesta kahteen.



Klassinen kysymys, mutta onko teillä hampaita tulossa? Ne saavat usein puolivuotiaan kitisemään...

Meillä oli aivan samanlaista, koko ajan piti olla neidin lähellä. Meillä onneksi helpotti monikin asia kun ikää tuli 8kk, neiti on nyt 9kk. Ainut keino saada neiti päiväunille oli työntää vaunuissa, siinähän se oma aika sitten menikin. Yöunille neiti meni huutojen kera, ei onneksi enää. Siivoaminen yms. onnistui vain silloin kun mies oli kotona. Sain neidon nukkumaan omaan sänkyyn päättäväisyydelläni. Päätin että ulos ei mennä ennenkuin ekat päikkärit on nukuttu kotona. Neiti kun tahtoi päikkäreille melkein tunnin päästä kun oli heräänyt. Se vaatikin hyviä hermoja että jaksoi kuunnella sitä huutoa mutta äkkiä sekin helpotti. Viihdyttäminen väheni kun neiti oppi liikkumaan itse. Enpä tiedä oliko tästä mitään apua teille. Tuttavani lohdutti minua kun olimme samassa tilantteessa kertomalla että kaikki helpottuu kun lapsi on 8kk mutta viimeistään kun lapsi on 1v. Hänellä oli myös samoja kokemuksia :)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Toisen lapsen kanssa aikaa ei enää ollutkaan kun esikoisella oli parhaillaan uhma alkanut ja vaati huomiota melkoisesti, joten kakkonen joutui olemaan paljon itsekseen eikä vaatinutkaan sitä viihdyttäjää samalla tavalla. Lisäksi mulla oli kantoliina käytössä koska pakkohan niitä kotitöitäkin oli päästä tekemään jossain välissä. Joten muksu liinaan ja hommiin. Vauva oli liinassa ulkona ja sisällä tosi paljon. Nyt kolmosen kohdalla viihdytystä hoitavat ykkönen ja kakkonen jos leikeiltään ehtivät ja minäkin käyn välillä häntä moikkaamassa lattialla jossa köllöttelee tyytyväisenä hypistellen leluja. tällä lapsella en liinaa niin paljon olekaan käyttänyt kun hän tuntuu viihtyvän vielä hyvin tässä äidin tuntumassa jos ääni vain kuuluu. Ulkona joskus on liinassa ollut ja silloin kun on pakko päästä tekemään joku pidempi homma jossa ajattelen vierähtävän yli päikkäreiden, esim. kauppareissu. Vauva nukkuu siis siinä liinassa kun väsy tulee.



Mutta siis kaiken tämän jaarituksen tarkoituksena oli siis vinkata, että kannattaa kokeilla kantoliinaa tai esim. Ergo-reppua, jossa vauva kulkee mukana ja itse pääset hommailemaan omiasi.

Siis makoileeko ihan niine hyvineen sitterissä? Meillä ei 4 kuukautiset viihdy sitterissä enää hetkeäkään, mutta jumppakaaren alla kyllä vaikka tunnin yksinään. Siis sellaisen vauvamaton, josta roikkuu peiliä ja helistintä jne. Lattialla makuutan peiton päällä niin, että vedän siihen vauvan pään päälle tuolin, josta roikkuu joku lelu. Sitäkin jaksavat tuijotella ihan kohtuudella. Toiselle vauvalle riittää värikäs ikeasta ostettu tyyny katseltavaksi. Yksinään eivät kyllä taatusti olisi ilman mitään kiinnostavaa katseltavaa. Rattaissakin saa roikottaa jos vaikka mitä vempainta ja soivaa härveliä, jotta ovat hetken edes tyytyväisiä tai hiljaa..



Tsemppiä!

Ekat 3 kk menivätkin helposti, mutta sen jälkeen on ollut kinkkisempää... Sitterissä ei ollenkaan viihtyisi enää vaikka mitä lelukaarta siihen laittaisi katseltavaksi. Lattialla menee heti vatsalleen eikä aina pääse takaisin ja hetken päästä (n. 5 min.) alkaa vähintään huuto. Paremmin viihtyy jos on oikein levännyt ja juuri syönyt.



Mutta kanniskella pitäisi siis jatkuvasti... huoh. Kyseessä on kolmas lapsi joten aikaa tähän ei vain olisi. Vanhemmatkaan lapset eivät jatkuvasti halua vauvaa viihdyttää eikä vauvallekaan tunnu se riittävän vaan hän vaatii nimenomaan aikuisen seuraa. Enkä usko että olemme vauvan totuttaneet mihinkään viihdyttämiseen, kunhan vain on tällainen luonne! Vanhempi poikakin oli tällainen, helpotti vähäsen kun oppi ryömimään siinä 6 kk:n iässä mutta kunnolla vasta kun oppi kävelemään.



Vaunuissa ei meilläkään viihdytä kovin hyvin ellei nukuta. Hereillä ollessa alkaa 5 min. kuluttua huudella. Selkänojaa olen nostanut ja se hieman auttaa mutta vauveli ei osaa vielä kunnolla istua.



Koetan ajatella että kohta tämä tästä varmasti helpottaa:). Kotona vaihdamme huoneita aika tiheään ja sillä saa aikaa kulumaan ja vauvan tyytyväisemmäksi:-).

..tosin meidän ilopilleri, neiti nyt 6.5kk, ei viihdy edes vaunuissa jos ei koko ajan liikuta ja ole jotain katseltavaa..Ja vaikka olisi niin saattaa se silti alkaa kohta kyllästyttämään.. Päikkärit on väliin tosi lyhyitä ja öisin syödään vielä muutamaan otteeseen että kyllä äiti on vähän väsynyt.. Mutta tämä on kuitenkin lyhyt vaihe, muutaman kuukauden päästä sitä varmaan muistelee kaiholla kun yrittää jahdata jokapaikkaan ehtivää pikkutermiittiä edes hetkeksi syliin. Kotityöt tahtoo jäädä tekemättä kun koko ajan on 10 kgn puntti toisessa kädessä. Ja aamulla kävin suihkussa niin että neiti istui sen hetken syöttötuolissa vieressä..

meidän poika kyllä 4,5kk, mutta ihan samanlainen. Paitsi vielä lisäksi että ei tykkä olla vaunuissa. Pakko on ulos päästä (koiran lenkkeily), joten kauhealla huudolla sitten mennään. Voi olla että huuta koko matkan, voi olla että nukahda lopuksi ja kotiovella sitten herää... Päivällä sitten 2-3 kertaa nukku 20-30min unet. Yöllä menee (2000-0600) sitten parilla-kolmella syötöllä. Itsekseen ei ole koskaan viihtynyt, ehkä korkeintaan 10 min joskus. Ja koko ajan hätäile-kitise, tuntuu että haluais nukkua mutta ei osa nukahda. Itse olen aika kypsä, voimat lopussa sen pojun kanssa. Helpotta vähän että on joku toinenkin on samanlainen, muuten kohta ajattelen että onko muksu terve??? Eli jos jokulla on hyviä vinkkejä miten (ja koska, jos edes) asia vois helpotta, niin neovokaa...


heippa! Meillä oli likimain samanlaista tuossa iässä. Just tuon nukkumisen suhteen. Tuntui ettei lapsi osaa rauhottua vaikka on väsynyt ja nukkui vain alle tunnin unia. Et sanonut mitään ruokapuolesta, siis että saako kiinteitä vai ei.. Mutta meillä ehkä syy oli siinä että vauvalla oli nälkä. Ei saanut vielä silloin soseita ja en tajunnut sitä että maito ei oikeesti riitä vauvaa saamaan itsennä niin kylläiseksi että nukahtais helposti. Nyt kun on kiinteät alotettu niin nukahtaminen on paljon helpompaa. (yleensä:))



Viihtymisestä vielä sen verran, että meilläkin on siinä ongelmia. Tyttö nyt 5,5 kk ja ensimmäinen lapsi kun on niin luonnollisesti äidillä on ollut aikaa olla vauvan kanssa paljon joten on tottunut seuraan.. Luulen että tää on yleistä ekan lapsen kohdalla.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat