Seuraa 

mielipiteitä kaipailen, varsinkin niiltä jos täällä on sellaisia, jotka kokenet sekä alatiesynnytyksen että sektion.



meillä on toinen lapsi tulossa, ensimmäinen syntyi 3 v. sitten normaalilla alatiesynnytyksellä. Synnytys käynnistettiin ja se kesti kaikkiaan 9 h. Mielestäni synnytys oli tosi kivuliasta homaa, vaikka sainkin epiduraalin ja kätilö oli aivan loistava. lopussa minut valtaisi aivan kauhea kuolemanpelko, ja kun olen todella pienikokoinen, niin pelkäsin että todellakin " halkean kahtia" siinä synnyttäessä. vaikka minulle nousi kuume synnytyksen lopussa, niin kuitenkin olin tosi " hyvässä kunnossa" sen jälkeen kun lapsi oli syntynyt- pystyin kävelemään omaan perhehuoneeseen ja syömään. ainoa ikävä ja kipeä fyysinen muisto oli peräpukamat. niitä en haluaisi kokea uudestaan. pelkään että ne pullahtavat entistä pahempina jos nyt synnytän toisen alakautta myös.



nyt siten pohdin, kun pelkään kyllä jonkin verran samanlaista kokemusta, pitäisikö pyytää sektio. minulla on ystäviä, joille on tehty sektio, ja kokemuksia on sekä hyviä että huonoja. tiedän, että se on suuri leikkaus, ja toipumisaika on ihan eri luokkaa sektiossa kuin alatiesynnytyksessä. silti houkuttelisi se, ettei tarvitsisi kestää kamalia supistuksia ja tunkea " hengenhädässä" sitä lasta ulos kun tuntuu että halkeaa.



auttakaa, kertokaa kokemuksia, mua tosiaankin pelottaa tuo synnytys !

Kommentit (7)

itsellä sektio ensimmäisen kanssa (perätila),toivuin tosi nopeesti ja jäi hyvä maku,mutta nyt päädyin alatiesynnytykseen käytyni pelkopolilla juttelemassa.:) kannattaa ajoissa mennä juttelemaan asiasta!

k.h.p rv 36+3

Minullakin kokemusta vain tuosta alatie synnytyksestä ja siinä minun pelastukseni oli oikein ajoitettu epiduraali ja sairaalan paras anestesialääkäri sitä pistämässä. Vaikka kivut olivat älyttömät ennen epiduraalia, valitsen toisellakin kertaa alatiesynnytyksen, koska alatie synnytys on yleensä turvallisempi äidille ja lapselle ja siitä palautuu paljon nopeammin kuin sektiosta. Ainakin minunystäväni ovat olleet tosi kipeitä sektion jälkeen. Lisäksi tulehdus riski on aika suuri sektion jälkeen.

Jos kovasti pelkäät synnystä sektio voi olla sinulle hyvä vaihtoehto, mutta kannattaa puhua asiasta neuvolassa, niin voisit sitten päästä pelkopolille...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ensimmäinen lapseni syntyi kiirrellisellä sektiolla sydänäänten laskun takia. Kokemus oli ihan ok. Toipuminen nopea, pääsin ylös jo seuraavana aamuna, haava parani normaalisti. Vatsan tunto palautuin puolen vuoden kuluessa, haavaa kiristi. Ihan normaalia niin suureen leikkaukseen. Syynytyksestä jäi ihan positiivinen kokemus. Maito vain ei noussut kunnolla, ja luulin syyn olevan synnytystavalla.



Toisa todottaessani mietin synnytystapaa. Sektio on helppo äidille ja kun on ensin päädytty sektioon, pelottaa alatiesynnytys kahta kovemmin. Päädyin kuitenkin yrittämään alakautta. Avautumisvaihe kesti 16 tuntia ja pitkittyi epiduraalin takia. Ponnistuvaihe oli ensikertalaiselle nopea vain 15 minuuttia. Heti synnytyksen jälkeen päätin, etten koskaan enää halua uutta synnytystä. Avautimisvaihe oli todella syvältä. Olin ennen sairaalaan menoa valvonut kaksi yötä harjoitussupistusten takia enkä ollut kuin 3 cm auki, kun pääsin sairaalaan. Onneksi lapsivedet meni, joten minut otettiin sisälle ja sain epiduraalin.



Nyt kun lapsi on puolen vuoden ikäinen, suunnittelen jo vauvakuumeilua ja miehen ympäripuhumista. Kaikesta huolimatta haluan alatiesynnytyksen. Toipumiseltaan se oli huomattavasti nopeampi. Ei ollut tokkurainen olo ensimmäisen vuorokauden vaan olin täysillä mukana vauvan hoitamisessa. Alatiesynnytystä omalla kohdallani pulolsi se, että esikoinen oli vasta vajaa 3 vuotias pikkuveljen syntyessä. Sektion jälkeen on aina vähintään 4 vk nostokielto. Äiti ei nosta maitopukkia painavampaa vain vauvansa. Miten sitä sitten hoitaa isompaa lasta? Tietysti hätä keinot keksii, mutta en halunnut ottaa riskiä, että haava repeää tai muuta vastaavaa.



Synnytystapaa miettiessä, kannattaa jutella asiansa osaavan hoitohenkilökunnan kanssa ja kertoa omat odotukset ja pelot avoimesti, jotta saa riittävästi hyvää tietoa oman päätöksensä tekemistä varten.



Tsemppiä sinulle, tavalla tai toisella vauva tulee kuitenkin ulos.

asiasta neuvolassa ja pyytää lähetteen sinne pelkopolille. nää on vaikeita asioita. vähän kyllä uumoilen, että vaikka kuinka saan faktatietoa synnytyksistä, niin ei se perustavaa laatua oleva pelko synnyttämisestä mihinkään katoa. kun nyt kuitenkin jo tiedän mitä on alatiesynnyttäminen.



no, katsotaan, asia alkaa purkautua varmaan kun siitä lääkärin ja/tai kätilön kanssa rauhassa saa keskustella. eihän Suomessa ketään kai alatiesynnyttämään pakoteta, eli valinnanvapautta toki kai on.



minua itseäni yllättää tämä, koska raskauden alussa en edes pohtinut sektiovaihtoehtoa--mutta nyt raskauden edetessä on alkanut pelottamaan ja tulleet vanhat muistot vahvoina mieleen.

Ensimmäinen lapsi tuli v. 2003 ihan " normaalisti" alatiesynnytyksenä, kesti noin 12 tuntia, ilokaasua, epiduraalia otin ja ainetta laitettiin pariin otteeseen, kummiskin sitten olin erittäin kipeä ponnistusvaiheessa joka kesti mukavan reilun tunnin ... tämä synnytys on jäänyt vähän sekavana mieleen kaiken ilokaasun ym. uutuden jälkeen...

Toinen lapsi v. 2005, jaa yhtäkkiä huomattiin raskausdiabetes ja sitten lopuksi olikin tämä suht isokokoinen lapsi perätilassa eikä mun tietääkseni ollut muuta mahdollisuutta kuin sektio...

Nyt olen taas raskaana viikoilla jotain 12+ ja nyt vasta on ruvennut jännittämään... Viime kerralla jotenkin odotin sitä synnytystä, nojoo niin paljon kun synnytystä nyt voi odottaa... ajattelin että kun kerran tiedän miltä tuntuu niin osaan itse paremmin vaikuttaa prosessiin enkä olisi ihan kätilön armoilla... sit kun yhtäkkiä vietiin mattoa alta niin en kyllä kerennyt silloin ruveta pelkäämään sektiota mutta vaikka en luullut että mulle tulis semmonen olo niin kotona vielä pitkän aikaa olin jotenkin ihmeissäni että sängyssä tuhisi pieni vauva eikä ollut enää vatsassa kun se vaan napattiin sieltä ulos... Jotenkin omituinen olo?



Tästä kolmannesta synnytyksestä ihan omituiset fiilikset, ois jotenkin niin " helppoa" kun joku vaan nappais sen vauvan ulos, mutta mitä jos sen sektion jälkeen lääkäri ilmoittais että nyt on kohtu semmosessa kunnossa kahden sektion jälkeen ettei enää.. kun meillä ainakin vielä ois suunnitteilla neljäs lapsi... toinen juttu minkä takia en haluis uudestaan sektioon on se että muitten lasten hoitaminen on paljon vaikeampaa kun ei voi ollenkaan nostaa... pitkään aikaan.. ja ainakin meillä (no nuorin oli vasta 1v7kk ja nyt tulee olemaan jotain 2v1kk) lapsi ois halunnut syliin koko ajan ja oli ihan kauheeta kun ei millään voinut ottaa eikä edes nostaa viereen sohvalle istuu... Nyt jännittää ihan kauheesti kun on niin ristiriitaiset tunteet.... no katotaan miltä näyttää loppuraskaudessa onko mulla valinnanvaraa vai ei?



No pitkä sekava viesti mutta teki ainaskin itelle hyvä kirjoittaa vähän tunteita alas...



Nani2

Esikoinen syntyi kiireellisellä sektiolla 8-vuotta sitten, kun oli kasvotarjonnassa eikä laskeutunut. Toinen lapsi taas syntyi " normaalisti" imukupin avustuksella 5-vuotta sitten ja nyt odotan komatta lasta vko 33+4 ja lapsi edelleen perätilassa. Pelkoni onkin nyt että vauva ei käänny ja " joudun" sektioon!



Sektiosta oli paljon hitaampi toipua, ja haavaa kiristi kauan. Ilman muuta ottaisin alatie synnytyksen jos saisi valita.

Toinen synnytys varmasti olisi jo helpompi ja nopeampi kuin ensimmäinen.



Luonnollistahan se on että synnytyksen lähestyessä alkaa paniikki iskemään (niin myös minulla...) mutta mene ihmeessä juttelemaan asiasta! Voimia...



t. Tuittu

pitäisi olla hyvänä puolena se, että synnytys sujuu luultavasti nopeammin. Eli ei tarvitse kärvistellä niin pitkään. Toisaalta mun tutut, joille on tehty sektio, on sitä mieltä, että haava parani tosi nopeasti ja hommasta jäi sillai hyvä maku suuhun.

Luuletko, että pääsisit etukäteen juttelemaan kätilön/lääkärin kanssa tuosta valinnasta. He varmaan osaavat kertoa asiaan jotain faktatietoa. Esim. tilastollisesti synnytykseen tai sektioon varmaan harvoin kuolee.



tsemppiä!

wei

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat